Taisi mies sittenkn pettää...

Kaikille tulee kriisejä ja ovat haavoittuvaisia toisten ihailulle. Keskustelkaa asiasta kunnolla. Harkitkaa vakavasti parisuhdeterapiaa, koska muuten sinä jäät krooniseen luottamuspulaan.



Minäkin aina ajattelin, ettei mieheni petä, kun on lähes aina kotona. Niin vaan petti. Työajalla oli hotellit varattu ja parkkipaikat kartoitettu. harvat harrastusreissut olikin panoreissuja.

Kukaan ei voi omistaa toista. Nainen ei miestään, eikä mies vaimoaan.

Puolisoilla on oikeus valita ystävänsä ja työpaikoilla syntyy toveruus- ja kaverisuhteita, vaikka täällä jotkut itsestään epävarmat ja elämää vielä vähänkokeneet naiset tietämättömyyttään toista saarnaavat.

Mustasukkaisuus on mielensairaus, jota tämänkin keskustelu pinnallisine vastauksineen pyrkii ruokkimaan. Ikävää huomata, miten tunne-elämältään köyhiä bimboja suurin osa teistä on.

Tämän ketjun myötä minullekin alkaa pikkuhiljaa valjeta, mistä johtuu ivaileva käsite tyypillisestä "AV-mammasta".

Toivoisin, että sinä Ap. käytät kuitenkin tervettä harkintakykyäsi, etkä sorru AV-mammojen kaltaiseen hysteriaan, jossa toimitaan ensin ja vasta sitte harkitaan ja tarkastellaan, mitä tulikaan tehdyksi.

Näin kirjoitti 62 vuotias äiti ja mummi.

Totuus jonka kaikki terveellä maalaisjärjellä on käsittänyt ajat sitten: Tutkimus: Miehet ja naiset eivät voi olla vain ystäviä

http://www.iltasanomat.fi/seksi-parisuhde/art-1288466914368.html

Jokinhan sen laukaisee ennen kuin mitään todisteita on... eli tunne siitä, että puolisolla on jotain ja sit pitää tilaisuuden tullen ratsata kännykkä.

Eikä se jää yhteen kertaan kun mustasukkaisuus kalvaa ja kalvaa. Jos et olisitte miehiä, kaikki naiset täällä kuorossa huutaisivat, että jssap.

Mustasukkaisuus on kaamea piirre ihmisessä, oli sitten mies tai nainen.

Jos puoliso pettää, se pettää. Ei sitä kännykän tutkimisella voi estää. Eikä toista voi hallita eikä omistaa. Parisuhde perustuu kumminkin vapaaehtoisuuteen.

Puhelimen tutkimisella, haloo nyt urpot!

Sillä haetaan todisteita pettämisestä, kun itse on siitä varma, mutta puoliso ei myönnä mitään. SIinä sitä sitten saa epäillä ja yytellä itseään turhasta mustasukkaisuudesta, alkaa epäillä omia vaistojaan jne. kun itse on varma ja toinen kieltää.

Kyllä se on iso helpotus kun huomaa, että hei, en minä ollutkaan mustasukkainen hullu, vaan minua todellakin petettiin.

Ja joo, suhde perustuu vapaaehtoisuudelle. Miksi se pettäjä ei sitä sitten tajua, ja lähde siinä kohtaa kun alkaa tehdä mieli kunnolla rikkoa parisuhteen sääntöjä ja loukata toista pahimmalla tavalla?

urtsimaan puhelinta loppuelämäsi.

Mä haluaisin tietää, miksi naiset alun perin lähtee tutkimaan miehen puhelinta. Mulle ei tulis mieleenkään, kun ei mulla ole mitään syytä epäillä.

Kuinka moni puhelimen urtsijoista "hyötyy" teostaan? Kuinka moni oikeasti löytää todisteita? Ja auttaako mustasukkaisuuteen se, ettei löydä mitään?

Mahtaa olla kamala elämä, kun koko ajan pitää epäillä toista. Eikä helppoa ole sillä jota epäillään, kenties syyttä. Miten hän todistaa uskollisuutensa? Been there done that.

ja komppaan tuota kirjoittajaa joka sanoo että joka ketjussa on niitä täydellisiä jotka eivät ikinä ratsaa puolison puhelinta...asia nyt vaan minun kohdallani on niin että onneksi katoin,ei olisi luultavasti tämä ikinä selvinnyt että vehtaavat selkäni takana,tuossa sitten olisin sinisilmäisenä rakastanut ja uskonut ummet ja lammet..sain totuuden vaikkakin sitten sitä petturimaista polkua pitin...

kyseessä on kuitenkin vaan pikkuista flirttailua, joka piristää. Itse olen luonteeltani aikast flirtti ja myös mieheni tietää sen ja hyväksyy. Flirttaileepa hänkin. Mutta ehdottoman uskollinen olen.



Tietenkin on kurjaa jos tämä flirttailu ei ole toiselle osapuolelle ok. Keskustelkaa! Ymmärtäkää toisianne.

Parisuhteet ovat ihan vapaaehtoisia, toista ei voi sitoa. Ihastukset tulevat ja menevät, mutta ne eivät riko kenekään onnellista avioliittoa, jos kumppani ei ylireagoi.



Rikotte vain itseänne epäilyksillä ja mustasukkaisuudella.



Yritäpä vangita perhonen nyrkkiin. Sen siivet murtuvat. Kahlittu mies ei minusta ole rakastamisen arvoinen.

Parisuhteet ovat ihan vapaaehtoisia, toista ei voi sitoa. Ihastukset tulevat ja menevät, mutta ne eivät riko kenekään onnellista avioliittoa, jos kumppani ei ylireagoi.

Rikotte vain itseänne epäilyksillä ja mustasukkaisuudella.

Yritäpä vangita perhonen nyrkkiin. Sen siivet murtuvat. Kahlittu mies ei minusta ole rakastamisen arvoinen.

Eli ap rikkoo itse itsensä kun saa selville, että mies pettää? Musta on enemmän kuin oikein ratsata toisen puhelin, jos on oikeasti syytä olettaa jotain väärää tapahtuneen. Ap:n mies ei ainakaan toimi "ihastukset tulevat ja menevät" -mentaliteetilla, jos toimisi, hän olisi jättänyt alunperinkin pettämättä. Sinä, kuten moni muukin täällä, on käsittänyt täysin virheellisesti että jotkut (minä mukaanlukien) uskovat puhelimen kyttäyksen estävän petoksen. Näin ei - tietenkään - ole.

Omalla kohdallani kävi näin: Olimme mielestäni onnellisessa parisuhteessa, asuimme yhdessä. Mies oli hellä ja kiihkeä, muisti aina vakuutella kuinka olen hänelle ainoa nainen, rakastaa ym. Eräänä päivänä vaan lähti baarireissulle ja olikin siellä sitten useamman päivän. Asiaa puitiin, kuulemma ei ollut muuta kuin hengannut kavereidensa kanssa. Puhelimen ratsaus toi hieman lisävalaistusta asiaan ja kas! olihan siellä naikkonen ollut kierroksessa koko ajan. Lupasi ja vannoi, että tämä oli ainoa ja viimeinen kerta. Mutta epäilys vaan kalvoi, en saanut rauhaa. Soittelu oli jatkunut tuon naisen kanssa. Mitään ei myöntänyt vaikka todisteet oli olemassa.

Sitten alkoikin sellainen ralli, että oksat pois.

Mies kehitti aina viikonlopuksi jonkin riidan jonka varjolla sai olla rauhassa pois pari päivää, ja sen jälkeen aina puhelin kummasti pirahteli, naiset soittelivat. Mies vain syytti minua vainoharhaiseksi ja mustasukkaiseksi. Lopulta tajusin, ettei häneen voi ollenkaan luottaa. Valehteli minulle lähes joka asiasta, aivan mitättömistäkin asioista. Vieläkin ruikuttaa perääni ja lupaa muuttua...

Ne tekstiviestit ovat vain pieni osa joista onneksesi olet saanut tietää ja näinollen miehesi luonteen. Älä turhaa kiusaa itseäsi yrittämällä jatkaa, luottamus on mennyt ja pilaat vain oman elämäsi jos alat elää "kytäten" miestäsi. Toisiin vaan ei voi luottaa... :(

Ainoostaan vastaaja 13 tais nähdä metsän puilta.

Pidättekö tosiaan miehiänne niin tyhminä, että ne jättäis kännykkänsä, tai tieskarin muistiin teille jotain nähtäväksi, jos niillä ois panosuhde työkaveriin?



Kyllä ne viestit, jotka sinne jääneet nähtäväksi ovat osoitus siitä, että mies kokee asian ihan normaaliksi kaverimeiningiksi, koska miehellä omatunto puhdas.



Mietipä Ap. ihan nyt järjellä, äläkä tunteella, äläkä tee kärpäsestä härkästä.

Kato miestäs suoraan silmiin ja kysy siltä kiihkotta, mutta muista samalla myös pyytää siltä anteeksi, että menit oman heikon itsetuntosi ja mustasukkaisen luonteesi vuoksi penkomaan sen puhelinta.



Kyllä sä näet sen silmistä mikä on totta ja mikä valhetta, mutta älkää hyvät ihmiset pilatko lapsiltanne yhteistä kotia ja riistäkö heiltä oikeutta molempiin biologisiin vanheempiin.

Sen sijaan, kasvattakaa luottamustanne siihen kumppaniinne, älkääkä täällä kirjoittavat naiset joka käänteessä ruokkiko toistenne heikkoa itsetuntoa ja mustasukkaisuuden pirua, niinkuin tässäkin ketjussa taas kerra olette tehneet.

Näin kirjoitti 62 vuotias äiti ja mummi.