Suutuinko syystä, mitä mieltä olette
Lapsemme on nyt 5-vuotias, ja ollut päivähoidossa 1-vuotiaasta. Olemme mieheni kanssa molemmat kokopäivätyössä ja tienaamme lähes yhtä paljon, mieheni hieman enemmän.
Hoidamme arjessa lasta hyvin tasaisesti, molemmat pukevat, pesevät, leikkivät, vievät harrastuksiin, nukuttavat, yms.
Mutta loma-aikoina jostakin syystä se olen aina minä, joka pitää enemmän vuosilomapäiviä, jotta lapsen loma-ajat saadaan pidettyä pitkinä. Olen ollut lapsen kanssa kahdestaan lomalla niin kesällä kuin talvellakin.
Mieheni on vaihtanut työpaikkaa muutaman kerran, ja siihen vedoten hän on pitänyt huomattavasti vähemmän lomaa. Kuitenkin, hän on aina saanut rahana pitämättömät lomansa edellisestä työpaikasta, ja olisi halutessaan voinut kustantaa sillä palkatonta lomaa uudessa työssä. Tätä hän ei ole halunnut tehdä muutamia päiviä lukuun ottamatta.
Nyt tuli taas puhetta kesälomasta, ja olimme jo aikaisemmin sopineet, että olemme yhtä aikaa molemmat 4 vkoa lomalla. Vaan eilen mies taas totesi, että saattaa olla, että onkin vain kaksi viikkoa ja ei varmaan pysty neuvottelemaan enempää. Tarkoittaisi siis sitä, että olisi taas lomasta suurimman osan lasten- ja kodinhoitajana, kun mies nettoasia lomarahansa (jotka laittaisi omiin tarkoituksiinsa, kuten aikaisemminkin).
Nyt suutuin toden teolla ja sanoin, että tämä ei käy. Joko loma vietetään sovitusti yhdessä, tai minäkään en pidä lomaa kuin kaksi viikkoa, ja se on sitten myös lapsen loma. Mieheni on myös vastuussa lapsen lomista, en vain minä.
Olen vieläkin niin vihainen, että aivan kiehun!
Kommentit (132)
kokee oman lapsen hoidon vastenmielisenä työnä. Eikös hän odotakaan, että saa viettää rauhassa aikaa lapsukaisensa kanssa. Tätä en ymmärrä.
Niin, kuten joku näppärä hlö huomasikin, olin ajatustyön tuloksena jopa muuttanut mieltäni tämän ketjun aikana. Pidän tosiaan sellaista lomaa, jossa ei ole hetken hengähdystaukoa, aika mitäänsanomattomana. Siksi nyt sovelsin tuon välimuodon, jossa olemme kahden lapsen kanssa lomalla, ja minulla on 2 h päivässä mahdollisuus levätä, jotta sitten jaksan peuhata ja hoivata lopun aikaa.
Lisäksi, teen vaativaa asiantuntija- ja esimiestyötä, joten se ihan oikeasti vaatii myös lepoa vastapainokseen, siis sellaista aikaa, jolloin saa vaikka nukkua.
Se on minulle vastenmielistä, että minä joudun aina loma-ajoiksi perheen kodinhoitajattareksi, vaikka normaalissa arjessa en sellainen olekaan. Perään sitä, että mies kantakoon myös vastuunsa loma-ajan hoitamisesta ja kodin pyörittämisesä.
tietysti se on luonnollista silloin hoitaa lasta JA kotia samalla jos kotona on. vittu mitä ihme kitinää taas aikuiselta ihmiseltä.
Miksi ei siis myös nainen ilmoita, että ei ole lomaa enkä hoida kotia, jolloin sitä ei siis tekisi kukaan!
varsinkin kun mies näköjään vaihtaa usein sitä työpaikkaansa. Mutta en kyllä tiedä mitä voit asialle tehdä. Tai voithan yrittää, että et kerro milloin otat loman vaan kyselet mieheltä milloin hänellä on loma. Ota oma eriaikaan ja lapsesi saa ruhtinaalliset 6 viikkoa kesälomaa ja miehesi kokeilla kuinka mukavaa on lomailla lapsen kanssa.
Minun mies on harrastanut viimeaikoina lomailua lasten koulu/eskari aikana. Nyt loppui se harrastus... isä kuukauden aikoo venyttää, että pitää kesäloman kanssa yhteen putkeen. No sinänsähän se on sama, koska minä jään kuiten hoitovapaalle. Mutta ajattelin, mennä töihin siksi aikaa!! Tienaan meille syyslomarahat :)
Ja mies saa ihan oikeasti olla isyyslomalla ja kesälomalla lasten kanssa!!
Eivät kaikki naiset (tai miehetkään) ole luonnostaan mitään kodinhoitokoneita, vaikka perheellisiä olisivatkin. Minä mielelläni kasvatan ja hoidan lasta, ja lisäksi teen työni erittäin hyvin. Siihen ei oikeastaan kodinhoito enää kauhean hyvin mahdu. Siksi loma-aikojen kotivanhemmuus tökkii. Minulle lomaa olisi se, että saisi nukkua pitkään, syödä rauhassa, käydä kahvilla rauhassa, uida ja ottaa aurinkoa rauhassa. Uhmaikäisen houkuttelu pukemaan, syömään, pesulle, ulos jne. ei ole kovin rentouttavaa, vaikka tärkeää kasvatustyötä onkin.
Minusta on hieman tekopyhää väittää, että lasten kanssa kotonaolo olisi jotenkin kovin rentouttavaa. Eihän siinä ehdi istahtaa, kun joku tarvitsee jotakin, kaataa jotakin, on ruoka-aika, on pissahätä jne. Lasten kanssa olo on työtä, niinhän se on päivähoidossakin.
Ja tämä ei tarkoita sitä, ettenkö rakastaisi lastani ja etteikö hän olisi minusta maailman rakkain tyyppi. Ja ettenkö tekisi noin periaatteessa mitä vain hänen vuokseen. Mutta kotivanhempityyppiä en ole, en kesällä enkä talvella,
Niin, kuten joku näppärä hlö huomasikin, olin ajatustyön tuloksena jopa muuttanut mieltäni tämän ketjun aikana. Pidän tosiaan sellaista lomaa, jossa ei ole hetken hengähdystaukoa, aika mitäänsanomattomana. Siksi nyt sovelsin tuon välimuodon, jossa olemme kahden lapsen kanssa lomalla, ja minulla on 2 h päivässä mahdollisuus levätä, jotta sitten jaksan peuhata ja hoivata lopun aikaa.
Lisäksi, teen vaativaa asiantuntija- ja esimiestyötä, joten se ihan oikeasti vaatii myös lepoa vastapainokseen, siis sellaista aikaa, jolloin saa vaikka nukkua.
Että viisivuotiaan kanssakin kokee elämän raskaaksi ja tarvitsee siitä taukoa. En tajua. En.
Sitäpaitsi, teidän ptiäisi mielestäni pitää lomat limittäin muutenkin, ettei lapsen tarvitsisi olla päiväkodissa pitkää kesää. Ja se voisi tehdä hyvää miehen ja lapsen suhteelle.
Eikä kait viisivuotias enää hirveästi öisin valvota??? Mene nukkumaan lapsen kanssa yhtä aikaa. Siinä saat itsellesikin lepoa.
...
Mieheni on vaihtanut työpaikkaa muutaman kerran, ja siihen vedoten hän on pitänyt huomattavasti vähemmän lomaa. Kuitenkin, hän on aina saanut rahana pitämättömät lomansa edellisestä työpaikasta, ja olisi halutessaan voinut kustantaa sillä palkatonta lomaa uudessa työssä.
Vaikka miehesi HALUAISI pitää lomarahat palkattomana vapaana, ei työnantajan ole pakko suostua antamaan palkatonta vapaata jos lomia ei ole vielä kertynyt.
Miehesi sanoi ettei varmaan pysty neuvottelemaan enempää. (Eli hän on YRITTÄNYT jäädä kanssasi kotiin) ja sinä kehtaat keuhkota miehelle tästä asiasta?
Ihan uskomatonta. Häpeäsit.
...
Mieheni on vaihtanut työpaikkaa muutaman kerran, ja siihen vedoten hän on pitänyt huomattavasti vähemmän lomaa. Kuitenkin, hän on aina saanut rahana pitämättömät lomansa edellisestä työpaikasta, ja olisi halutessaan voinut kustantaa sillä palkatonta lomaa uudessa työssä.
Vaikka miehesi HALUAISI pitää lomarahat palkattomana vapaana, ei työnantajan ole pakko suostua antamaan palkatonta vapaata jos lomia ei ole vielä kertynyt.
Miehesi sanoi ettei varmaan pysty neuvottelemaan enempää. (Eli hän on YRITTÄNYT jäädä kanssasi kotiin) ja sinä kehtaat keuhkota miehelle tästä asiasta?
Ihan uskomatonta. Häpeäsit.
Mun miehen on ainakin ihan oikeasti vaikea saada pitää edes niitä lakisääteisiä lomia ja isyysvapaita. Ei ole tuuraajaa. Oikeastaan heinäkuu on ainut kuukausi jolloin lomaa voi pitää,mkun asiakkaatkin on silloin pääsääntöisesti lomilla. Eli välttämättä mies ei vaan saa vapaita niin helposti kuin sinä. Mutta rahankäyttö on tietenkin asia, mistä voi aina saada riitaa aikaan.... Voihan se oikeasti olla niin että miehellä on asennevamma. Perheen pitäisi pitää yhtä, mutta toki omia juttujakin pitää saada tehdä.
Minusta olis terveellistä että isäkin hoitaisi välillä lastaan ihan itsenäisesti vaikkapa edes viikon ajan. Eli äiti voisi olla silloin töissä ja isä hoitaisi kodin ja lapset.
"kotiäitityyppiä", mutta ihmeelliseltä kuulostaa silti se, kuinka raskaana koet lapsen kanssa lomailun.
Kiva jos päätätte mennä reissuun. Käykää yhdessä retkillä, tutustumassa paikkoihin,nauttikaa ravintoloiden ruuista, vuokraa auto jne, miksi jäisitte hotellin alueelle nököttämään? :)
Mulla aina 10 viikkoa kesälomaa, joista miehen kanssa samaan aikaan 2-3. Itekseni lomaillessa ollaan lasten kanssa mökillä, käydään mummoilla ja papoilla, retkeillään, uidaan, käydään kaupungilla syömässä ja joskus ehkä leikkipuistossa..
tässä ketjussa. Eihän sillä, miten itse koette lasten kanssa lomailun, tai sillä, miten helppoja 5-vuotiaat ovat, ole mitään tekemistä tässä keskustelussa.
Kysymys oli siitä, onko oikein vai väärin vai jotain siltä väliltä, että ap:n mies ei pidä yhtä paljon lomaa lapsen kanssa kuin ap.
Mutta hyvä, että ap pääsi itselleen sopivaan ratkaisuun. En oikein osaa sanoa, miten tuossa tulisi toimia. Oletko keskustellut asiasta miehesi kanssa rauhassa ja syyttelemättä niin, että selitätä hänelle että koet ihan aidosti tilanteen epäreiluksi?
Niin, kuten joku näppärä hlö huomasikin, olin ajatustyön tuloksena jopa muuttanut mieltäni tämän ketjun aikana. Pidän tosiaan sellaista lomaa, jossa ei ole hetken hengähdystaukoa, aika mitäänsanomattomana. Siksi nyt sovelsin tuon välimuodon, jossa olemme kahden lapsen kanssa lomalla, ja minulla on 2 h päivässä mahdollisuus levätä, jotta sitten jaksan peuhata ja hoivata lopun aikaa.
Lisäksi, teen vaativaa asiantuntija- ja esimiestyötä, joten se ihan oikeasti vaatii myös lepoa vastapainokseen, siis sellaista aikaa, jolloin saa vaikka nukkua.
Että viisivuotiaan kanssakin kokee elämän raskaaksi ja tarvitsee siitä taukoa. En tajua. En.
Sitäpaitsi, teidän ptiäisi mielestäni pitää lomat limittäin muutenkin, ettei lapsen tarvitsisi olla päiväkodissa pitkää kesää. Ja se voisi tehdä hyvää miehen ja lapsen suhteelle.
Eikä kait viisivuotias enää hirveästi öisin valvota??? Mene nukkumaan lapsen kanssa yhtä aikaa. Siinä saat itsellesikin lepoa.
tässä ketjussa. Eihän sillä, miten itse koette lasten kanssa lomailun, tai sillä, miten helppoja 5-vuotiaat ovat, ole mitään tekemistä tässä keskustelussa.
Kysymys oli siitä, onko oikein vai väärin vai jotain siltä väliltä, että ap:n mies ei pidä yhtä paljon lomaa lapsen kanssa kuin ap.
Mutta hyvä, että ap pääsi itselleen sopivaan ratkaisuun. En oikein osaa sanoa, miten tuossa tulisi toimia. Oletko keskustellut asiasta miehesi kanssa rauhassa ja syyttelemättä niin, että selitätä hänelle että koet ihan aidosti tilanteen epäreiluksi?
Niin, kuten joku näppärä hlö huomasikin, olin ajatustyön tuloksena jopa muuttanut mieltäni tämän ketjun aikana. Pidän tosiaan sellaista lomaa, jossa ei ole hetken hengähdystaukoa, aika mitäänsanomattomana. Siksi nyt sovelsin tuon välimuodon, jossa olemme kahden lapsen kanssa lomalla, ja minulla on 2 h päivässä mahdollisuus levätä, jotta sitten jaksan peuhata ja hoivata lopun aikaa.
Lisäksi, teen vaativaa asiantuntija- ja esimiestyötä, joten se ihan oikeasti vaatii myös lepoa vastapainokseen, siis sellaista aikaa, jolloin saa vaikka nukkua.
Että viisivuotiaan kanssakin kokee elämän raskaaksi ja tarvitsee siitä taukoa. En tajua. En.
Sitäpaitsi, teidän ptiäisi mielestäni pitää lomat limittäin muutenkin, ettei lapsen tarvitsisi olla päiväkodissa pitkää kesää. Ja se voisi tehdä hyvää miehen ja lapsen suhteelle.
Eikä kait viisivuotias enää hirveästi öisin valvota??? Mene nukkumaan lapsen kanssa yhtä aikaa. Siinä saat itsellesikin lepoa.
Alkuperäisene pulmaan sanoisin, että ei ole reilua, JOS miehellä olisi mahdollisuus lomailla. Ja että ne lomat ois ihan fiksua pitää vähän ristiin, että mieskin olisi keskenään lapsen kanssa.
Ja että varsinkaan se ei ole reilua, että mies panttaa lomansa ja sijoittaa rahat itseensä. Jos siis kyse on myös siitä, että taloudessa rahat ei ihan kaikista löysimmät.
Sitten jos rahaa on yllinkyllin,v aikka mies itseensä niitä pistääkin, en jaksais välittää koko typeryydestä ehkä lainkaan. Enkä todellakaan käkkis kotona odottelemasas miestä töistä.
Lisäksi olisin pettynyt siihen, että mies on koko ajan töissä, eikä halua viettää perheen kanssa aikaa. Eli lopputulemana vois melkein sanoa, että JSSAP.
Kelpasiko?
miksi olette lapsen edes tehnyt. Mitä ihmettä olette kuvitelleet lapsiperhe arjesta lapsettomana ollessanne. Lapsesta ei saa lomaa ja omista menoista/päiväunista joutuu tinkimään.
Terveisin 4 lapsen työssäkäyvä äiti jonka lapset ovat 1-12 vuotiaita.
Kyllä, työpaikoilla voi olla vaikeuksia saada pitää edes niitä lakisääteisiä lomia, ja tämä koskee molempia sukupuolia. Varmasti minunkin työantajani pitäisi minut mieluummin koko ajan töissä, kuin lomilla tai vaikkapa talvella sairasta lasta hoitamassa. Vaan minä lähden siitä, että minulle kuuluvat nuo lomat ja tarvittaessa palkatonta vapaata, jos tilanne sitä edellyttää.
Jos töissä ei ole tiukkana, ja vaikka tarvittaessa vaadi työsuojeluteitse omia oikeuksiaan, saa odottaa ohmettä tapahtuvaksi. Ei lomia kenellekään valmiiksi tarjota. Ja jos joku toteaa, että "sitten hankaloituu ura", niin totta, ja tämäkin koskee sekä isiä että äitejä.
tässä ketjussa. Eihän sillä, miten itse koette lasten kanssa lomailun, tai sillä, miten helppoja 5-vuotiaat ovat, ole mitään tekemistä tässä keskustelussa.
Kysymys oli siitä, onko oikein vai väärin vai jotain siltä väliltä, että ap:n mies ei pidä yhtä paljon lomaa lapsen kanssa kuin ap.
Mutta hyvä, että ap pääsi itselleen sopivaan ratkaisuun. En oikein osaa sanoa, miten tuossa tulisi toimia. Oletko keskustellut asiasta miehesi kanssa rauhassa ja syyttelemättä niin, että selitätä hänelle että koet ihan aidosti tilanteen epäreiluksi?
Niin, kuten joku näppärä hlö huomasikin, olin ajatustyön tuloksena jopa muuttanut mieltäni tämän ketjun aikana. Pidän tosiaan sellaista lomaa, jossa ei ole hetken hengähdystaukoa, aika mitäänsanomattomana. Siksi nyt sovelsin tuon välimuodon, jossa olemme kahden lapsen kanssa lomalla, ja minulla on 2 h päivässä mahdollisuus levätä, jotta sitten jaksan peuhata ja hoivata lopun aikaa.
Lisäksi, teen vaativaa asiantuntija- ja esimiestyötä, joten se ihan oikeasti vaatii myös lepoa vastapainokseen, siis sellaista aikaa, jolloin saa vaikka nukkua.
Että viisivuotiaan kanssakin kokee elämän raskaaksi ja tarvitsee siitä taukoa. En tajua. En.
Sitäpaitsi, teidän ptiäisi mielestäni pitää lomat limittäin muutenkin, ettei lapsen tarvitsisi olla päiväkodissa pitkää kesää. Ja se voisi tehdä hyvää miehen ja lapsen suhteelle.
Eikä kait viisivuotias enää hirveästi öisin valvota??? Mene nukkumaan lapsen kanssa yhtä aikaa. Siinä saat itsellesikin lepoa.
Alkuperäisene pulmaan sanoisin, että ei ole reilua, JOS miehellä olisi mahdollisuus lomailla. Ja että ne lomat ois ihan fiksua pitää vähän ristiin, että mieskin olisi keskenään lapsen kanssa.
Ja että varsinkaan se ei ole reilua, että mies panttaa lomansa ja sijoittaa rahat itseensä. Jos siis kyse on myös siitä, että taloudessa rahat ei ihan kaikista löysimmät.
Sitten jos rahaa on yllinkyllin,v aikka mies itseensä niitä pistääkin, en jaksais välittää koko typeryydestä ehkä lainkaan. Enkä todellakaan käkkis kotona odottelemasas miestä töistä.
Lisäksi olisin pettynyt siihen, että mies on koko ajan töissä, eikä halua viettää perheen kanssa aikaa. Eli lopputulemana vois melkein sanoa, että JSSAP.
Kelpasiko?
ei ole kysymys siita etta ap ei haluaisi olla lapsen kanssa vaan periaatteesta!!!
en tarkoittanut erityisesti sinua, vaikka lainasinkin sinua. Mutta itse tekisin varmaan niin, että a) en missään nimessä lyhentäisi lapsen lomaa, mutta b) tekisin sitten miehen toisella lomaviikolla jonkun oman reissun siis yksin. Miehen toinen lomaviikko jäisi sitten perheen yhteiseen lomaan. Lapsen kanssa kaksin lomaillessa tekisin sitten kaikkea mahdollisimman hauskaa mihin vaan rahat riittäisi.
Mummoja ym. hoitoapua ei ilmeisesti ole?
tässä ketjussa. Eihän sillä, miten itse koette lasten kanssa lomailun, tai sillä, miten helppoja 5-vuotiaat ovat, ole mitään tekemistä tässä keskustelussa.
Kysymys oli siitä, onko oikein vai väärin vai jotain siltä väliltä, että ap:n mies ei pidä yhtä paljon lomaa lapsen kanssa kuin ap.
Mutta hyvä, että ap pääsi itselleen sopivaan ratkaisuun. En oikein osaa sanoa, miten tuossa tulisi toimia. Oletko keskustellut asiasta miehesi kanssa rauhassa ja syyttelemättä niin, että selitätä hänelle että koet ihan aidosti tilanteen epäreiluksi?
Niin, kuten joku näppärä hlö huomasikin, olin ajatustyön tuloksena jopa muuttanut mieltäni tämän ketjun aikana. Pidän tosiaan sellaista lomaa, jossa ei ole hetken hengähdystaukoa, aika mitäänsanomattomana. Siksi nyt sovelsin tuon välimuodon, jossa olemme kahden lapsen kanssa lomalla, ja minulla on 2 h päivässä mahdollisuus levätä, jotta sitten jaksan peuhata ja hoivata lopun aikaa.
Lisäksi, teen vaativaa asiantuntija- ja esimiestyötä, joten se ihan oikeasti vaatii myös lepoa vastapainokseen, siis sellaista aikaa, jolloin saa vaikka nukkua.
Että viisivuotiaan kanssakin kokee elämän raskaaksi ja tarvitsee siitä taukoa. En tajua. En.
Sitäpaitsi, teidän ptiäisi mielestäni pitää lomat limittäin muutenkin, ettei lapsen tarvitsisi olla päiväkodissa pitkää kesää. Ja se voisi tehdä hyvää miehen ja lapsen suhteelle.
Eikä kait viisivuotias enää hirveästi öisin valvota??? Mene nukkumaan lapsen kanssa yhtä aikaa. Siinä saat itsellesikin lepoa.
Alkuperäisene pulmaan sanoisin, että ei ole reilua, JOS miehellä olisi mahdollisuus lomailla. Ja että ne lomat ois ihan fiksua pitää vähän ristiin, että mieskin olisi keskenään lapsen kanssa.
Ja että varsinkaan se ei ole reilua, että mies panttaa lomansa ja sijoittaa rahat itseensä. Jos siis kyse on myös siitä, että taloudessa rahat ei ihan kaikista löysimmät.
Sitten jos rahaa on yllinkyllin,v aikka mies itseensä niitä pistääkin, en jaksais välittää koko typeryydestä ehkä lainkaan. Enkä todellakaan käkkis kotona odottelemasas miestä töistä.
Lisäksi olisin pettynyt siihen, että mies on koko ajan töissä, eikä halua viettää perheen kanssa aikaa. Eli lopputulemana vois melkein sanoa, että JSSAP.
Kelpasiko?
ja varaisin kahden viikon loman etelaan, joko lapsen kanssa kaksin tai jonkun ystavattaren kanssa jolla samanikainen lapsi
Jos tätä asiaa haluaa nyt vielä pidemmän kaavan kautta avata, niin kerron myös hieman taustaa.
Väsyin lapsemme vauva-aikana melko pahasti, koska mies ei tajunnut osallistua mm. vauvan yöhoitoon lainkaan ja muutoinkin hänelle oli vaikeaa asettua vanhemman rooliin. Mies ei ole sillä tavalla klassinen tapaus, että hilluisi kaljalla, mutta istua kököttää sohvalla ja surffaa netissä. Ei oikein osannut aluksi tarttua kotihommiin ilman patistusta ja aikatauluttamista. Lapsen mentyä päivähoitoon mies on hoitanut kyllä kuljettamista kiitettävästi, mutta yhteydenpitoa päivähoitoon ja neuvolaan on minun kontollani. Kotona olisi siis vauvavaiheessa (ja on välillä vieläkin), tilanne, että hoidan sekä lasta että miestä. Lomillakin miehen hyvinvoinnista saa koko ajan pitää huolta, koska on hieman saamaton. Tuntuu, että pystyy hoitamaan työnsä, mutta muutoin vain nukkuisi ja surffaisi netissä tai katselisi telkkaria. Suhteessamme on paljon hyvää ja puhumme suht paljon, mutta tätä isoa asiaa emme ole saaneet kuosiin yrityksistä huolimatta. Mies toteaa, että "olen tälläinen, enkö kelpaa".
Kaipaan niin kovasti sellaista puolisoa, joka haluaisi tehdä kaikenlaista yhdessä, keksisi meille yhteistä tekemistä ja veisi lasta osaltaan kaikenlaisiin juttuihin (vaikkapa uimaan, leikkipuistoon jne.). Nyt viikonloputkin menevät kotona haahuillessa, jos en organisoi meitä mihinkään. Mies jäisi usein mieluummin kotiin, jos en patista. Kaksin lapsen kanssa häntä on vaikea saada edes leikkipuistoon, minun pitäisi olla aina mukana.
Siksi siis olen väsynyt ja koen useat lomaviikot kahden lapsen kanssa rankkoina. Olen jo arjessa perheen aikatauluttaja ja arjen koossapitäjä, lomalla kaipaan totaalista lepoa, ja vilkkaan lapsen perässä meno ei aivan sitä ole. Siksi siis päädyin nyt kuitenkin siihen lapsen kanssa kaksin matkustamiseen ja lapselle 2 h päivässä ohjelmaa kerhossa, niin voin levätä hieman.
aivan käsittämätön avaus.
Olet lapsellinen! Onko loma ja oman lapsen kanssa vietetty aika sinulle joku rangaistus?
En ymmärrä minäkään, miten lapsen kanssa oleminen on rangaistus. Ja miten lomalla kotityöt sen enempää painaa kuin arkenanaan. Päinvastoin lomalla voitte esim käydä vaikka JOKA PÄIVÄ lapsen kanssa ulkona syömässä, sitä vartenhan sulle maksetaan lomarahoja, että pistät ne pyörimään ja kulutukseen, tyhmä! Ei tule tiskiä kotiin eikä tartte kokata. Siivotakaan ei lomilla tartte sen enempää ja miten ne vaatteetkaan likaantuisi lomalla enemmän kuin arkena. Ja ihmettelen että eikö teillä ole kesämökkiä tai vastaavaa hankittuna minne menette lomilla jos ulkomaan reissutkaan ei rouvalle kelpaa - ei kai kukaan nyt pelkästään kotonaan lomia vietä?
Kunhan nurisee tyhjästä kun elämä on liian hyvin.
Että 5-vuotias on kyllä oikeesti jo tosi helppo. Me käydään tytön kanssa museoissa ja lapsi jaksaa keskustella ja pohdiskella jälkeenkinpäin pitkät ajat näkemästään, kirjastossa, ajellaan vaan huvikseen ratikalla vaikka johonkin ihan uuteen leikkipuistoon. Tosi pientä ja halpaa ja molemmille kivaa.
tietysti se on luonnollista silloin hoitaa lasta JA kotia samalla jos kotona on.
vittu mitä ihme kitinää taas aikuiselta ihmiseltä.