Huokaus. Meille on kertynyt varallisuutta.

ikäisiä lapsia ap:lla on? Nimittäin aikaisemmin sanoit, että ette ole vieneet lapsia ulkomaille (tai edes Helsinkiä kauemmas) koska lapset ovat niin pieniä, ja nyt he ovatkin sen ikäisiä että heiltä tiedustellaan jo asuntoasioitakin.

Nyt vasta huomasinkin että he ovat 6 ja 8. Oletko tosiaan sitä mieltä, että teidän lasten ei tarvitse nähä mitään muuta maailmaa kuin Helsinki?

Monilla perheillä on tosiaan ihan ylimitoitetut lainat ja vielä kulutusluottoja päällä. Kaikkihan on hyvin siihen asti, kun työpaikat säilyvät ja korot pysyvät alhaalla, mutta se tilannehan voi aina muuttua.



Meillä on asuntolainaa vielä ihan kunnolla jäljellä, mutta lyhennykset ovat ihan kohtuulliset ja kaikki muut ostomme hoidamme käteisellä. Emme ottaneet edes auton ostoon luottoa, vaan säästimme rahat (oli toki pitkä prosessi, vaikka vaihdossa saimmekin vanhasta jonkin verran). Ja samoin säästämme etukäteen muut kodin isot hankinnat, millään ei ole niin kiire, että pitäisi luotolla ostaa.



Samoin säästämme lapsillemme joka kk pientä rahastosummaa, jonka voivat aikoinaan käyttää opiskeluun tai asunnon ostoon. Samoin on hyvä olla omaisuutta kun eläkeikä koittaa. Meidän sukupolven eläkkeitä tullaan todennäköisesti leikkaamaan niin paljon, että ilman perintörahoja ja/tai omaa omaisuutta eläkeajasta voi tulla hyvin kivikkoinen sillä minieläkkeellä mikä on tulossa.....



Meilläkin on tuttavapiirissä näitä aikuisia työssäkäyviä ihmisiä, jotka "lainaavat" vanhemmiltaan rahaa, toisin sanoen joka maksavat hitaasti takaisin tai eivät maksa ollenkaan. Ja samoin visa tuntuu olevan tapissa aika usein. Epäilemättä olen itse ylpeä meidän elämästämme, koska kaiken olemme itse hankkineet, ja omalla rahalla. Meitä ei tarvitse iäkkäiden vanhempien sponsoroida sen takia, että olisimme ostaneet liian ison asunnon tai ottaneet kohtuuttoman kulutusluoton.

Meillä yht. brutto tulot 3500e/kk ja asuntolainaa edelleen 130 000e yht. Huisin paljon siis, mutta jos myytäisiin tämä asunto olisi tämän arvo n.210 000e eli ihan jees summa vähän alta kolmekymppisille. Mikään muu meillä ei sitten olekaan velallista, kaikkiin säästetään ensin raha ja sitten ostetaan.



Tykkään kumminkin nauttia elämästäkin, eli kaikkea en halua tuhltata lainanmaksuun. Haluan nauttia elämästä myös tässä ja nyt joka tarkoittaa esim. ulkomaan matkoja kerran vuoteen. Nyt olen kotihoidontuella, et tällä hetkellä raha kyl menee lähinnä lainanmaksuun eikä mihinkään ylimääräiseen.



Lisäksi meillä on pankkitileillä aina n. 3000e 'pahan päivän varaa'. Itse pidän meitä kyllä ihan maltillisina rahankäyttäjinä vaikka velkaa onkin todella paljon :)

"Mitä luulet kummassa on lasten mukavampi asua, ahtaassa kerrostalokämpässä vai isossa omakotitalossa jossa on iso piha, hiihtolatu lähtee pihasta, moottorikelkkailemaan voi lähteä niin ikään kotipihasta. On oma pulkkamäki, kasvimaalla voi kasvattaa mitä haluaa, marjat voi poimia kodin vierestä. Kalaan pääsee kävelemällä kylätien yli. Naapureilla on mm. hevosia, lehmiä, vuohia.

Koulussa on 60 oppilasta."



-Kerrostaloasuntojakin saa isoja, ei tarvitse asua kaksiossa lasten kanssa vaan voi hankkia isomman kerrostaloasunnon.



-Asumme kerrostalossa isossa kaupungissa (ei pk-seudulla) ja tuossa menee hiihtoladut n. 500m päässä. Samoin pulkkamäkiä löytyy läheltä.



-Moottorikelkkailu ei kiinnosta ollenkaan.



-Kasvimaan kitkeminen ei kiinnosta, mökillä on muutama marjapensas ja omenapuita ja yleensä laitamme sinne myös herneitä kasvamaan, helppoa ja vaivatonta.



-Marjoja poimimme metsästä, metsää ihan tässä vieressäkin mutta menemmän kauemmas koska siellä paremmat marjamaat. Teemme marjanpoiminta reissuja 2-3 kesässä, ja ne ovat mukava tapahtuma (tulee tietty sukulaisporukka samaan aikaan, on eväät jne.) en kaipaa sitä että marjamaat olisivat takapihalla (hirvikärpäsineen ja ja hyttysineen, metsän läheisyydessä on myös huonoja puolia...)



-Vene on järven rannassa, sinne ajaa autolla noin 15min, ei mikään mahdoton matka. (Mökillä kalaan pääsee heti laiturilta).



-Naapureilla ei ole hevosia eikä lehmiä, mutta toisaalta aika usein noista on ns. haittaakin. Hevoslaitumien vieressä pörräävät paarmat enemmän mitä paikoissa joissa hevosia ei ole, usein se navetta/sikala haisee, varsinkin jos lantaa ajetaan pelloille.



-Koulussa on paljon enemmän kuin 60 oppilasta, siinä sekä huonoja että hyviä puolia. Hyvät puolet valikoiman laajuus, on musaluokka erikseen jne. Toisaalta tässä lähellä useampi yläaste ja lukio, lapset saavat valita mihin lukioon menevät, ei ole pakko mennä siihen 1-2 vaihtoehtoon mitä tarjolla on. Sama ammattikoulussa, on melkein kaikkia mahdollisia linjoja tarjolla. Ja harrastusmahdollisuuksia on myös paljon, läheltä löytyy kirjaimellisesti seinäkiipelyä, hiphop-tanssia, erilaisia pallolajeja, tavallinen- sekä mini- että frisbee golfkentät, laskettelurinne, useampia uimahalleja ja laskuvarjohyppäämäänkin pääsee jne. jne. Monilla pikku paikkakunnilla pitää alkaa harrastamaan sitä mitä tarjolla on, täällä kaikkea on tarjolla vaikka olisi kiinnostunut jostain epätavallisemmasta (toki suurin osa harrastaa perusjuttuja kuten jalkapalloa jne.)

Meillä yht. brutto tulot 3500e/kk ja asuntolainaa edelleen 130 000e yht. Huisin paljon siis, mutta jos myytäisiin tämä asunto olisi tämän arvo n.210 000e eli ihan jees summa vähän alta kolmekymppisille. Mikään muu meillä ei sitten olekaan velallista, kaikkiin säästetään ensin raha ja sitten ostetaan.

Tykkään kumminkin nauttia elämästäkin, eli kaikkea en halua tuhltata lainanmaksuun. Haluan nauttia elämästä myös tässä ja nyt joka tarkoittaa esim. ulkomaan matkoja kerran vuoteen. Nyt olen kotihoidontuella, et tällä hetkellä raha kyl menee lähinnä lainanmaksuun eikä mihinkään ylimääräiseen.

Lisäksi meillä on pankkitileillä aina n. 3000e 'pahan päivän varaa'. Itse pidän meitä kyllä ihan maltillisina rahankäyttäjinä vaikka velkaa onkin todella paljon :)

sisältyy rauhallinen koti-ilta, yhdessä kokkailu, lautapeli ja joskus yhteinen retki johonkin kiinnostavaan kohteeseen pääkaupunkiseudulla. Puistokävelyt, pulkkamäki, luistelu, hiihtäminen, uimahalli ja leikkipuistot jaksavat edelleen kiinnostaa. Samoin kirjastossa tai kahvilassa käynti. Ison osan ajasta vievät lasten ystävät ja siksi he nauttivat erityisen paljon ajasta vain oman perheen kesken.



Ulkomaanmatkamme ovat suuntautuneet laivalla naapurimaihin. Kotimaa nmatkailua ollaan harrastettu sekä mökkeilyn että kaupungeissa hotellilomailun merkeissä jo jonkun verran. Lapset ottavat selvää Euroopan maiden nähtävyyksistä ja kulttuurista. Me aikuiset ollaan jo seikkailtu jo ihan tarpeeksi, joten lapset saavat päättää ensimmäisen lentomatkamme kohteen. Käyvät neuvotteluja väliltä Pariisi-Lontoo.



ap

ulkommanmatkailluun. tai näin oikeastaan meidän perheessä, matkalla ei nimittäin lähdetä kohteeseen, jossa ollaan vain hotellin uima-altaalla käsidesiä lutraten ja aurinkorasvaa levittäen. mukanaolijoiden pitää jaksaa ja heitä pitää kiinnostaa paikkojen katselu niin betoni- kuin oikeissa viidakoissa, raunioilla ja museoissa.



9-10 vuotiaat jo jaksavat ja heitä kiinnostaa. pienempänä eivät olisi olleet kuin vastuksena matkassa.

Minäkään en ymmärrä niitä kytkyjä. Olen kahdesti joutunut ostamaan kytkypuhelimen, koska se oli halvempi kuin olisi ollut kertaostoksella. Sain sen neuvoteltua niin, että maksoin puhelimen heti, mutta sopimusta ei saanut kahteen vuoteen purettua. Se olikin ihan kiva juttu, koska sain vedota siihen sopimukseen aina, kun liittymämyyjä kauppasi toista liittymää ;).



Ostan myös kaikki ostokset luottokortilla, koska sillä saa ostoturvavakuutuksen ja bonusta. En ole koskaan päästänyt luottokorttilaskua maksuajalle, joten mitään ylimääräisiä kulujahan tuosta ei tule. Saan vielä surkuttelevat katseet myyjiltä kaupan päälle, että kuinka joku on noin pa että ostaa luottokortilla sitä ja tätä ;)

Näennäisesti voi saada 500euron puhelimen 400eurolla, mutta kyllä ne liittymäoperaattorit osansa saavat. Se että sitoutuu tiettyyn puhepakettiin tarkoittaa sitä, että liittymää ei voi vaihtaa. Jos puhelin hajoaa se liittymä pitää edelleen maksaa sovittuun määräaikaan saakka. Jos on taloudellisesti tiukkaa, ei pysty vähentämään kulujaan, joka kuukaisi menee se tietty summa puhelimeen ja liittymään. Tai jos menee kesäksi ulkomaille, siinä maksaa koko ajan liittymästä jota ei ehkä edes käytä. Kannattaa maksaa se puhelin käteisellä ja on silloin vapaa sopimuksista, liittymän vaihdolla voi säästää isoja summia vuodessa, jopa sen välin mitä maksaa uusi puhelin kytkyllä ja kaupassa. Omassa tuttavapiirissä havaittua sekin, että kytkypuhelimen ostaa yleensä ihminen jolla ei ole siihen rahaa. Eli pakko saada iPhone ja koska ei siihen ole rahaa hankitaan se kytkyllä, ei kovin järkevää. Ne joilla talous kunnossa vain menevät ja ostavat sen iPhonen ilman mitään kahden vuoden osamaksuja ja kytkysopimuksia.

ulkommanmatkailluun. tai näin oikeastaan meidän perheessä, matkalla ei nimittäin lähdetä kohteeseen, jossa ollaan vain hotellin uima-altaalla käsidesiä lutraten ja aurinkorasvaa levittäen. mukanaolijoiden pitää jaksaa ja heitä pitää kiinnostaa paikkojen katselu niin betoni- kuin oikeissa viidakoissa, raunioilla ja museoissa. 9-10 vuotiaat jo jaksavat ja heitä kiinnostaa. pienempänä eivät olisi olleet kuin vastuksena matkassa.

No, me ollaan kyllä reissattu vuosittain ihan pientenkin lasten kanssa, ja joka ikinen kerta on nautittu (myös aikuiset siis...)

Viime kesänä 5- ja 7-vuotiaiden kanssa oltiin eräässä Keski-Euroopan maassa, ja tehtiin ja nähtiin todella monipuolisesti asioita, jotka olivat kaikkien mielestä kivoja. Ja kyseessä ovat vilkkaat pojat.

Eli on aikamoista yleistämistä sanoa, etteivät alle 10-vuotiaat muka nauttisi uusien asioiden näkemisestä ja kokemisesta.

No, nyt menee ihan sivuraiteille koko keskustelu, mutta pakko vielä vastata. Ottakaa selvää niistä kytkykauppojen ehdoista! EI tietenkään kaikki ole edullisia diilejä (etenkään iPhoneen ei juuri hyviä diilejä ole näkynyt). Monet diilithän ovat sellaisia, että puhelimen saa todella nimellisellä summalla ja voit saada hyvät puhe-edut päälle. Ehdottoman kannattavaa näin. Mutta tosiaan tutkikaa ja laskekaa ennen kuin mihinkään sitoudutte.

Eli on aikamoista yleistämistä sanoa, etteivät alle 10-vuotiaat muka nauttisi uusien asioiden näkemisestä ja kokemisesta.

Toki nauttivat, mutta eivät he myöskään arvota ulkomaan uutuuksia ja ihmeellisyyksiä kotikaupungin uutuuksia ja ihmeellisyksiä paremmiksi. Tällöin on mielestäni aikamoista haaskuuta käyttää rahaa pieneten kanssa matkailuun, kun se on kuitenkin väistämättä joka tavalla puolitehoista.

Toki perheet matkailevat omalla tavallaan, mutta voin todella sanoa, että teidän villit pojat olisivat pilanneet meidän reissut lähes täysin. Me emme matkaile metodilla päivä ja kohde, vaan koko ajan tehdään. Me olemme sellaisia extreme-turisteja, mies ja minä, ja nyt meidän lapsetkin, onneksi.

Näennäisesti voi saada 500euron puhelimen 400eurolla, mutta kyllä ne liittymäoperaattorit osansa saavat. Se että sitoutuu tiettyyn puhepakettiin tarkoittaa sitä, että liittymää ei voi vaihtaa. Jos puhelin hajoaa se liittymä pitää edelleen maksaa sovittuun määräaikaan saakka. Jos on taloudellisesti tiukkaa, ei pysty vähentämään kulujaan, joka kuukaisi menee se tietty summa puhelimeen ja liittymään. Tai jos menee kesäksi ulkomaille, siinä maksaa koko ajan liittymästä jota ei ehkä edes käytä. Kannattaa maksaa se puhelin käteisellä ja on silloin vapaa sopimuksista, liittymän vaihdolla voi säästää isoja summia vuodessa, jopa sen välin mitä maksaa uusi puhelin kytkyllä ja kaupassa. Omassa tuttavapiirissä havaittua sekin, että kytkypuhelimen ostaa yleensä ihminen jolla ei ole siihen rahaa. Eli pakko saada iPhone ja koska ei siihen ole rahaa hankitaan se kytkyllä, ei kovin järkevää. Ne joilla talous kunnossa vain menevät ja ostavat sen iPhonen ilman mitään kahden vuoden osamaksuja ja kytkysopimuksia.

En tavan takaa hajottele puhelimia, että ajattelisin tuollaista vaihtoehtoa joko nyt sitten menisin koko kesäksi ulkomaille (ja toimiihan suomalainen liittymä toki ulkomaillakin!). Kyllä se ero oli muistaakseni 50 euroa mitä enemmän puhelin olisi maksanut ilman sitä sitoumusta. Ja kyllä se 50 euroakin säästöä on! Ja jos sitoutuu liittymään, liittymätyyppiä voi vaihtaa eli ottaa halvimman, joka oli muistaakseni euron kuussa. Varsinkin kun siis sain neuvoteltua puhelimet maksuun samantien eli ainut sitoumus on kaksi vuotta pitää jotakin ko. operaattorin liittymää (vaikka pöytälaatikossa eurolla).

mutta asuinalueellamme oli 7 kerrostaloa, kun nyt mietin miten kävi niille kerrostalojen lapsille niin eipä niissä juuri menestystarinoita ole.



Ne samat jannut istuu saman asuinalueen räkälässä ja litkii kaljaa, asuen omien perheiden kanssa samoissa osaketaloissa. Voin vain kuvitella mitä heidän lapsillaan on tulevaisuudessa tiedossa. Minun lapsuudessani ne kerrostalot olivat siistejä, uusia ja ennen kaikkea rauhallisia. Nyt ne talot ovat rapistuneita ja puoliksi tyhjiä, poliisit käyvät harva se päivä jossain asunnossa.

Eli on aikamoista yleistämistä sanoa, etteivät alle 10-vuotiaat muka nauttisi uusien asioiden näkemisestä ja kokemisesta.

Toki nauttivat, mutta eivät he myöskään arvota ulkomaan uutuuksia ja ihmeellisyyksiä kotikaupungin uutuuksia ja ihmeellisyksiä paremmiksi. Tällöin on mielestäni aikamoista haaskuuta käyttää rahaa pieneten kanssa matkailuun, kun se on kuitenkin väistämättä joka tavalla puolitehoista. Toki perheet matkailevat omalla tavallaan, mutta voin todella sanoa, että teidän villit pojat olisivat pilanneet meidän reissut lähes täysin. Me emme matkaile metodilla päivä ja kohde, vaan koko ajan tehdään. Me olemme sellaisia extreme-turisteja, mies ja minä, ja nyt meidän lapsetkin, onneksi.

sellaiseksi halua. Meidän reissumme ovat ollet ihan täysitehoisia, vaikka matkassa on ollut parhaimmillaan kaksi vaippaikäistä ja yksi alakoululainen. Minusta lasten ei tarvitse arvottaa ulkomaankohteita mitenkään, riittää että aikuiset pääsevät lomallaan kotiympyröistä muualle ja mieluiten lämpimään. Lasten ei tarvitse edes muistaa noista matkoista mitään, riittää että aikuiset muistavat.

Eli on aikamoista yleistämistä sanoa, etteivät alle 10-vuotiaat muka nauttisi uusien asioiden näkemisestä ja kokemisesta.

Toki nauttivat, mutta eivät he myöskään arvota ulkomaan uutuuksia ja ihmeellisyyksiä kotikaupungin uutuuksia ja ihmeellisyksiä paremmiksi. Tällöin on mielestäni aikamoista haaskuuta käyttää rahaa pieneten kanssa matkailuun, kun se on kuitenkin väistämättä joka tavalla puolitehoista. Toki perheet matkailevat omalla tavallaan, mutta voin todella sanoa, että teidän villit pojat olisivat pilanneet meidän reissut lähes täysin. Me emme matkaile metodilla päivä ja kohde, vaan koko ajan tehdään. Me olemme sellaisia extreme-turisteja, mies ja minä, ja nyt meidän lapsetkin, onneksi.

...olisit toki heti sanonut, että tarkoitat jotain extreme-tyyppistä reissaamista. Juu, silloin varmastikin 5-vuotias on liian pieni. Ulkomaan matkailusta kun yleisesti puhutaan, niin ihmiset eivät oleta sen tarkoittavan mitään viidakkoreppureissaamista tms.

Olet myös hakoteillä tuon "arvottamisen" kanssa. Minulle on itsestään selvää, että jo 5- saati 7-vuotias todellakin "arvottaa" ja tajuaa monet ulkomailta löytyvät asiat erilaisiksi verrattuna koti-Suomeen. Totta kai, ja miksi ihmeessä ei? Aika rajoittunutta ajattelua. Ja asian toinen puoli on tietenkin yhtä tärkeä: kyllä minusta on mukavampi nähdä ja kokea uusia paikkoja tai uusia ravintoloita lomalla. Lapset nauttivat, kyllä, mutta itse nautin vähintään yhtä paljon.

Mutta tosiaan sinä kun puhut extreme-turismista, niin se on vähän toinen juttu kuin valtaosan käsitys ulkomaan matkailusta.

mutta asuinalueellamme oli 7 kerrostaloa, kun nyt mietin miten kävi niille kerrostalojen lapsille niin eipä niissä juuri menestystarinoita ole. Ne samat jannut istuu saman asuinalueen räkälässä ja litkii kaljaa, asuen omien perheiden kanssa samoissa osaketaloissa. Voin vain kuvitella mitä heidän lapsillaan on tulevaisuudessa tiedossa. Minun lapsuudessani ne kerrostalot olivat siistejä, uusia ja ennen kaikkea rauhallisia. Nyt ne talot ovat rapistuneita ja puoliksi tyhjiä, poliisit käyvät harva se päivä jossain asunnossa.

"Mitä luulet kummassa on lasten mukavampi asua, ahtaassa kerrostalokämpässä vai isossa omakotitalossa jossa on iso piha, hiihtolatu lähtee pihasta, moottorikelkkailemaan voi lähteä niin ikään kotipihasta. On oma pulkkamäki, kasvimaalla voi kasvattaa mitä haluaa, marjat voi poimia kodin vierestä. Kalaan pääsee kävelemällä kylätien yli. Naapureilla on mm. hevosia, lehmiä, vuohia. Koulussa on 60 oppilasta." -Kerrostaloasuntojakin saa isoja, ei tarvitse asua kaksiossa lasten kanssa vaan voi hankkia isomman kerrostaloasunnon. -Asumme kerrostalossa isossa kaupungissa (ei pk-seudulla) ja tuossa menee hiihtoladut n. 500m päässä. Samoin pulkkamäkiä löytyy läheltä. -Moottorikelkkailu ei kiinnosta ollenkaan. -Kasvimaan kitkeminen ei kiinnosta, mökillä on muutama marjapensas ja omenapuita ja yleensä laitamme sinne myös herneitä kasvamaan, helppoa ja vaivatonta. -Marjoja poimimme metsästä, metsää ihan tässä vieressäkin mutta menemmän kauemmas koska siellä paremmat marjamaat. Teemme marjanpoiminta reissuja 2-3 kesässä, ja ne ovat mukava tapahtuma (tulee tietty sukulaisporukka samaan aikaan, on eväät jne.) en kaipaa sitä että marjamaat olisivat takapihalla (hirvikärpäsineen ja ja hyttysineen, metsän läheisyydessä on myös huonoja puolia...) -Vene on järven rannassa, sinne ajaa autolla noin 15min, ei mikään mahdoton matka. (Mökillä kalaan pääsee heti laiturilta). -Naapureilla ei ole hevosia eikä lehmiä, mutta toisaalta aika usein noista on ns. haittaakin. Hevoslaitumien vieressä pörräävät paarmat enemmän mitä paikoissa joissa hevosia ei ole, usein se navetta/sikala haisee, varsinkin jos lantaa ajetaan pelloille. -Koulussa on paljon enemmän kuin 60 oppilasta, siinä sekä huonoja että hyviä puolia. Hyvät puolet valikoiman laajuus, on musaluokka erikseen jne. Toisaalta tässä lähellä useampi yläaste ja lukio, lapset saavat valita mihin lukioon menevät, ei ole pakko mennä siihen 1-2 vaihtoehtoon mitä tarjolla on. Sama ammattikoulussa, on melkein kaikkia mahdollisia linjoja tarjolla. Ja harrastusmahdollisuuksia on myös paljon, läheltä löytyy kirjaimellisesti seinäkiipelyä, hiphop-tanssia, erilaisia pallolajeja, tavallinen- sekä mini- että frisbee golfkentät, laskettelurinne, useampia uimahalleja ja laskuvarjohyppäämäänkin pääsee jne. jne. Monilla pikku paikkakunnilla pitää alkaa harrastamaan sitä mitä tarjolla on, täällä kaikkea on tarjolla vaikka olisi kiinnostunut jostain epätavallisemmasta (toki suurin osa harrastaa perusjuttuja kuten jalkapalloa jne.)

Lapset voi käydä hetken mielijohteesta keräämässä mustikoita marjapiirakkaa varten, he voivat mennä keskenään pulkkamäkeen, näen ikkunasta mitä tapahtuu. Omalla pihalla voi laavuilla ja paistaa makkaraa.

Elämä on huoletonta ja helppoa. Ei ole naapurit valittamassa jos meiltä kuuluu meteliä.

Omasta ikkunasta voi katsella metsä eläimiä.

Lapset oppii ihan leikkimällä erilaiset kasvit ja eläimet.

Tuo 60 oppilaan koulu on ala-aste. Yläasteita ja lukioita on koko kaupungin valikoima käytettävissä, keskustaan on 2km matkaa.

Tuon saa helposi jos sillä että ostaa saman puhelimen tarjouksesta/odottaa pari kuukautta niin hinta yleensä muutaman kympin laskee. Puhelin 50€ halvemmalla, 24kk vähintään 1€ liittymään =26€ "voittoa" kytkypuhelimella, ihan naurettavaa etten sanoisi :D

todella puun ja kuoren väliin. Taloudellinen tilanne viriteetään niin kireäksi, että pienikin häiriö voi suistaa perheen elämän lopullisesti raiteiltaan. KAikki näyttää hyvältä, isot talot, uuden autot ja matkoja, mutta kotona pidetään valoja yhdessä huoneessa kerralaan ja syödään halvinta ruokaa mitä löydetään kaupasta puoleen hintaan.

Tässä idyllissä kituuttaen haukutaan kaikki, jotka puolustavat luomua ja muistuttavat mahdollisuudesta ottaa kummmilapsi kehitysmaasta. Siihen kun ei ole sen kaiken rikkauden keskellä oikeasti varaa.

meillä on tuttavaperhe, joiden elämä pyörii mahtailemisen ja materialla pröystäilemisen ympärillä. Ovat rakentamassa nyt mahtavaa kivitaloa. Edellinen talo oli ihan järkevä hanke. Tuon valmistuttua heillä on velkaa yli puoli miljoonaa. Tuloja on noin 9500 eur, eli aika hyvät ovat kyllä tulotkin.

Jokatapauksessa kun isäntä on jo 47 v, jää maksettavaa vielä eläkkeellekkin.

Nythän korot ovat matalia. Heidän koko kuvionsa hajoaa käsiin, jos korot nousevat. Työttömyydestä nyt puhumattakaan.

Pointtini on: järkevä kuluttaminen on aina järkevää. Velkaelviksillä tahtoo olla stressi ja paskainen loppu.