Lue keskustelun säännöt.
Nuorena äidiksi ja oman äidin käytös kamalaa... :-(
18.01.2012 |
Minä olen nyt 22v ja 3lapsen äiti, neljäs (ja viimeinen) lapsemme syntyy kesäkuussa. Mieheni on minua vuoden vanhempi eli nyt 23v.
Äitini kanssa meillä on ollut ennen ensimmäistä raskauttani ihan hyvät välit. Kun äitini sitten sai tietää, että olen raskaana (olin tuolloin 17v), niin hän oli kauhuissaan ja kysyi ihan suoraan, että kai teen abortin. Olin aika järkyttynyt äitini kysymyksestä. Raskaus ei ollut millään lailla suunniteltu vaan tulin raskaaksi e-pillereistä huolimatta.
Päätimme kuitenkin antaa raskauden jatkua ja myöhemmin sitten selvisi, että yhden sijasta onkin tulossa kaksi. Tuo oli taas uusi järkytys ja alku kaksosten kanssa oli rankkaa, mutta pärjäsimme kiitos erittäin osallistuvan isän, ihanien appivanhempieni sekä sen, että välillä palkkasimme lastenhoitajan kun oli todella rankkaa. Äitini ei juuri osallistunut kaksosten hoitoon, vaikka vieraili meillä kyllä säännöllisesti ja jaksoi ja jaksaa yhä vierailuillaan kertoa, miten olemme liian nuoria vanhemmiksi.
Olin ehtinyt ennen tietoa raskaudesta alottaa oppisopimuskoulutuksen ja ehdin sen käydä loppuun ennen kun kaksoset syntyivät. Olin kotona kaksosten kanssa, kunnes he täyttivät 1v 2kk ja sitten palasin töihin ja isä jäi kaksosten kanssa kotiin vielä siksi aikaa, kunnes kaksoset olivat 2v ja tuon jälkeen olimme sitten taas molemmat töissä ja kaksoset päivät hoidossa.
Lähes 1,5v sitten syntyi meidän kolmas lapsemme, joka oli suunniteltu ja toivottu. Raskautumiseni kesti lähes vuoden.
Äitini saatua tietää, että meille tulee kolmas lapsi, hän oli taas kauhuissaan ja sitä mieltä, että olisi pitänyt odottaa vielä pitkään ennen kun tehdään lisää lapsia. Sama reagointi äidilläni oli nyt tähän kolmanteen raskauteeni ja äitini suunnalta ei juuri muuta tule kun arvostelua, miten teemme kaiken väärin hänen mielestään ja että kyllä pitäisi olla vanhempi ennen kun lapsia hankkii jne.
Olen miettinyt monesti, että mistä tuo äitini käytös voisi johtua, mutta en tiedä varmaksi. Epäillyt olen vahvasti, että se johtuisi siitä, että äitini on saanut lapsensa +35v iässä. Toisaalta appivanhempanikin ovat saaneet lapsensa myöhemmällä iällä, mutta he ovat olleet innoissaan lapsenlapsistaan, vaikka olimmekin nuoria kaksosten syntyessä emmekä vanhoja ole vieläkään.
Olen vielä väleissä äitini kanssa, vaikka monesti on tehnyt mieli sanoa, että jos hän ei osaa muuta kun arvostella ja valittaa, niin saa sitten olla ihan omissa oloissaan. Useamman kerran on tästä keskusteltu äitini kanssa ja olen kertonut, että hänen sanomisensa satuttavat ja että haluaisin väliemme olevan samanlaiset kuin ennen lapsia. Tästä ei kuitenkaan ole ollut apua ja välillä kun äitini puheet on menneet todella rasittaviksi niin hän on saanut meille väliaikaisen porttikiellon ja tuon porttikiellon jälkeen äitini on hetkellisesti käyttäytynyt lähes normaalisti eikä ole tullut yhtään kritiikkiä, kunnes taas on palattu vanhaan.
Tai no saa kyllä olla kanssani eri mieltä, mutta sitä ei tarvitse osoittaa niin, että haukkuu pataluhaksi ja kertoo asiat tyyliin, että vain minä olen kaikessa oikeassa ja te väärässä jne.
Alan olla henkisesti vaan niin väsynyt tuohon äitini käytökseen, etten tiedä kauanko enää jaksan hänen vierailujaan, kun puhumisesta ei ole apua ja porttikiellot auttavat tilanteeseen hetkellisesti. Mutta välien katkaiseminenkin tuntuu pahalta.
Isäni ei ole enää elossa vaan hän on kuollut ollessani 14v.
Kommentit (198)
päätit tulla äitisi elämän pilaamaan...
Kylläpä ikävän tempun teit!
myrkyttämään lastesi mieliä.
Mun äiti sai mut 17-vuotiaana. Ja kyllä pienenä sain monet kerrat kuulla mummoltani, kuinka oli mun syy, kun äitini elämä meni hukkaan.
Äitini kyllä itse oli ihan tyytyväinen myyjän työhönsä. Asikkaat tervehtivät vapaa-aikanakin jne. Mutta mummon mielestä äidin olisi pitänyt käydä jokin hieno ammatti (olen nähnyt äitini todistukset, eipä niillä kovin kummoiseen kouluun olisi varmaan edes päässty, mutta kuitenkin).
Kun tuo jankutus ei loppunut, niin valitettavasti jouduin katkaisemaan välit mummooni. Mitä sitä mennä kotipaikkakunnalla käydessään kuuntelemaan toisen haukkuja. Tässä esimerkki, eikö luulisi että mummo olisi ollut innoissaan, kun pääsin sisään korkeakouluun. Ehei, kyllähän sitä sitä itse menet kouluihin, mutta ei vaan äitisi voinut, kun sinä tulit.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
että 17-18-vuotias ei kyllä TODELLAKAAN ole vielä aikuinen! :D
Tietysti se on jollain parin vuoden minikoulutuksella vaikea tajuta, mutta yliopisto-opiskelu voi hyvinkin viedä tuon 6-7 vuotta. Aatteles, lääkärit opiskelee muistaakseni 12 vuotta ennen kuin ovat täysin valmiita!
Kyllä mä olisin todella huolissani ja pettynyt, jos mun tytär ilmoittaisi 19-vuotiaana olevansa raskaana.
Aivan hirveitä ihmisiä täällä!! Mikä sinäkin olet sanomaan mikä on tavoitteellinen nuori? Onnea sinun tyttärellesi jos aikoo noin kauan mädäntyä yliopistossa!! Että oikein hävettää olla suomalainen!!! Ja niin vaikka 13-vuotiaana saisi ensimmäisen lapsensa niin siinä vaiheessa kun se lapsi talossa on niin ei tytärtään rakatava äiti enää auo suutan!! Ja jos 17-18 -vuotiaana saa lapsen niin sen ikäisenä on kyllä jo aikuinen että en tajua senkään puolesta mikä ihmisiä täällä vaivaa??! Taidatte olla juuri itse niitä +35 mammoja!!
sen sijaan sulla vaikuttaa olevan jokin pahemman luokan ongelma.
vaikka kirjoittaisit maailmantappiin. Jos ei valmis valvomaan ja venymään muutamaa kuukautta, ei ole kypsä vanhemmaksi.
Ja yökylään ei vauvat kuulu lainkaan. Leffa tai kaffittelu ei ole pakollista menoa.
tottakai äidin kannattaa antaa lapsensa hoitoon silloinkun joku oikeasti sitä apuaan tyrkyttää! se on parisuhteelle, mielellä, kaikelle parempi. ja herranjumala ei ne lapset siitä kärsi jos ne välillä käyvät hoidossa, 4 real ajatteletko ollenkaan omilla aivoillasi???
oot just tyypillinen idiootti av mamma, mene hoitoon ja lopeta täällä pyöriminen
ap:lle en osaa vastata. koita jaksaa:)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olipa ikävää lukea noin hallitsevasta ja määräilevästä äidistä, joka puuttuu oman tyttärensä ratkaisuihin arvostelevaan sävyyn. Olet hienosti ratkaissut ongelmaa kertomalla hänelle oman kantasi ja pitämällä välimatkaa. Äitisi elämä ja ratkaisut mm. äidiksi tulon iästä ovat hänen, sinulla on omat ratkaisusi. Hänen täytyisi ilmeisesti keksiä jotain muuta tekemistä kuin sinun asioihisi puuttumisen. Yritä pysyä rauhallisena ja ilmoita hänelle, että haluaisit lapsillesi mummon, ja että saatat tarvita hänen neuvojaan ja tukeaan silloin kun ITSE sitä pyydät. Äitisi saattaa myös alitajuisesti olla sinulle kateellinen, kun olet noin nuori (ja onnellinen) ja silti elät jo vahvasti omaa perhe-elämääsi - hänhän on itse ollut sinua vanhempi äidiksi tullessaan. Voimia sinulle!
Olipa ikävää lukea noin hallitsevasta ja määräilevästä äidistä, joka puuttuu oman tyttärensä ratkaisuihin arvostelevaan sävyyn. Olet hienosti ratkaissut ongelmaa kertomalla hänelle oman kantasi ja pitämällä välimatkaa. Äitisi elämä ja ratkaisut mm. äidiksi tulon iästä ovat hänen, sinulla on omat ratkaisusi. Hänen täytyisi ilmeisesti keksiä jotain muuta tekemistä kuin sinun asioihisi puuttumisen. Yritä pysyä rauhallisena ja ilmoita hänelle, että haluaisit lapsillesi mummon, ja että saatat tarvita hänen neuvojaan ja tukeaan silloin kun ITSE sitä pyydät. Äitisi saattaa myös alitajuisesti olla sinulle kateellinen, kun olet noin nuori (ja onnellinen) ja silti elät jo vahvasti omaa perhe-elämääsi - hänhän on itse ollut sinua vanhempi äidiksi tullessaan. Voimia sinulle!
Tai että perheen kaksi aikuista ei kykene edes yhdessä huolehtimaan lapsista?
Haloo - ap ei kovin vahvasti ole perhe-elämässä kiinni, jos turvaverkko on jatkuvasti tarpeellinen ja lisää lapsia pukataan maailmaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kun on valvonut 3kk 24/7 niin siinä alkaa olla jo fyysisiä oireita univelan takia ja minulla ne oli todella pahoja.
En jaksa sinulle enää yrittää selittää, kun et kerran ymmärrä. Appivanhemmat olivat olleet meillä paljon jo tuohon 3kk mennessä, että ei kaksosemme menneet vieraille hoitoon.
Tuo oli meidän perheelle meidän tilanteessa paras ratkaisu ja olen varma, että lapset olisivat kärsineet paljon enemmän, jos minä olisin joutunut sairaalaan ja kaksoset jonkun vieraan hoidettaviksi.
ap
joku olisi tullut meille, sitä jopa kokeiltiin. Appivanhemmat tuli meille yhdeksi yöksi hoitamaan kaksosia. Lopputuloksena, etten minä ja mies nukuttu hetkeäkään kun herättiin aina kaksosten itkuun kun oltiin nukahtamassa ja sama juttu koko yön. Muutenkin univelan takia ei aina enää saanut unta, vaikka väsytti. Niin ja meille neuvolan terkka sekä neuvolalääkäri sanoi, että kaksoset olisi hyvä saada esim. pari kertaa kuukaudessa jollekin hoitoon, että saamme nukkua. Me päätimme kuitenkin ensin kokeilla pärjättäiskö, jos kaksoset ovat yhden yön kuukaudessa hoidossa ja se auttoi niin eivät koskaan olleet kahta kertaa yökylässä kuukaudessa. ap
Kolmekuinen vauva ei kuulu yökylään. Tarkistakaa neuvolasta! Hengähtämiseen ei tarvitse yökyläilyä, riittää että vanhemmat vuorottelee siellä kotona. Ja jos sekään ei riitä, sitten sinne kotiin tulee joku ja vanhemmat hengähtää hetken. Ei sitä hengähtämistä varten tarvitse roudata kaikkia lapsia yökylään muualle! No, ap:lla ei tosiaan ole irtipäästämisen ongelmaa, se on totta.
toinen vanhempi voi lähteä muualle nukkumaan, toinen jäädä kotiin vaikka isovanhempien kanssa. Silloin isä/äiti olisi saanut nukkua ja silti lapsilla olisi ollut toinen vanhempi lähellä. Niin neuvola meitä ohjeisti, kun mietimme, miten tuplien kanssa olisi kätevintä toimia.
Enempää en jaksa sinulle koittaa selittää, kun et näköään muuta osaa kun jankata.
Lastensuojelun piiriin tuskin joudumme, koska kuten olen kertonut meillä on hyvät tukiverkot, jotka auttavat tarvittaessa.
ap
Ja neuvolan terkka ja lääkäri neuvoivat noin, koska tiesivät, että seuraava askel on lastensuojelu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
asiallisesta kritiikistä. Noiden muutamien jankkaajien ja sellaisten, jotka ei näytä ymmärtävän lukemaansa viestit jätän omaan arvoonsa enkä jaksa niihin enää kommentoida.
Äitini ilmoitti tulevansa tänään käymään, joten keskustelen hänen kanssaan ja pidämme taukoa tapaamisista ainakin muutaman kuukauden. Katsotaan sitten millon haluan äitini nähdä ja miten äitini osaa käyttäytyä ja jos ei osaa, niin sitten ei taas tavatakaan.
Tämä lienee se paras ratkaisu, henkisesti tämä nykyinen tilanne on minulle todella raskas ja olen jo aiemmin huomannut, että kun äidilläni on ollut meille porttikielto niin olen silloin voinut henkisesti paremmin kun ei ole tarvinnut kuunnella jatkuvaa mollaamista.
ap
Hirveen kurjaa, että sun lapsilla ei oo koskaan ollut mitään hoitopaikkaa, mut älä omaa katkeruuttas ap:n niskaan kaada.
eli teistä ei ollut vanhemmiksi. Ja sitten vielä pitää pukata lisää mukuloita, kun ei ensimmäisiäkään saatu hoidettua! Jos olisi opinnot pulkassa ja työpaikka hankittuna, ei tarvitsisi hylätä niitä lapsia hoitoon. Ja tuo leffadiipadaapa on juuri sitä. Diipadaapaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
näkee että ikä ja hyvä vanhemmuus ei todellakaan korreloi keskenään. Eikä myöskään ikä ja hyvä käytös. Sinä ap olet harvinaisen järkevä ja fiksu nuori perheenäiti, ja vaikuttaa että miehesi on samanlainen. Olen täysin samaa mieltä kanssasi, äitisi käytös on kovin vaikeaa ja lähes sietämätöntä. Toivon että saat jollain tavalla hänelle tehtyä selväksi että et enää tule hyväksymään sitä. Toivon teille jaksamista pienten lasten kanssa, ja kaikkea hyvää! tv: 46v kolmen lapsen äiti
Tällä palstalla tunnistat jankkaajan tuosta tavasta :) Siinä vaiheessa kun hänet tunnistat, lakkaa vastaamasta. Hänelle on täysin turha kirjoittaa mitään. Ja hän ei lainaa ikinä toisen tekstiä. :)
Hyvin sulla sujuu lasten kanssa ja 1 kerta/kk yökyläilyä kaksosilla ei ollut huono juttu.
Ja tosiaan, sano äidillesi että jos se käytös sua kohtaan ei muutu, ei tarvitse nähdäkään. Ei sinun tarvitse tuollaista kuunnella ja huomaat kyllä että oma olosi helpottuu kun ei tarvitse kuunnella.
Minkä näköjään olitkin todennut itsekin :)
Minä heivasin isäni kokonaan pois elämästäni, on kuule parantunut olotila kun ei ole tarvinnut kuunnella haukkumista :) Tosin, minun vanhemmuus ei liittynyt haukkumiseen mitenkään :)
t.24v/lasta
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ne. Kaksoset. Valvotti. Jatkuvasti. Molemmat. Vanhemmat. Oli. Täysin. Lopussa. Oli. Pakko. Saada. Nukkua. Ettei. Sairastu.
Ymmärrätkö nyt? Tarvitsetko lisää rautalankaa? Väännetäänkö ratakiskosta?
(Idiootti.)
Miksi pitää päästä jo jonnekin yöksi lapsia karkuun, kun lapset on kolmekuisia? Ja miksi nimenomaan niin, että se isä ei voi hoitaa sillä välin??
Kaikille olisi parempi, että toinen menisi yksin nukkumaan vaikka mökille, toinen jäisi lasten kanssa. Ei kai parisuhde tarkoita sitä, että ei osaa nukkua, jos toinen ei ole hajuetäisyydellä?
Ne. Kaksoset. Valvotti. Jatkuvasti. Molemmat. Vanhemmat. Oli. Täysin. Lopussa. Oli. Pakko. Saada. Nukkua. Ettei. Sairastu. Ymmärrätkö nyt? Tarvitsetko lisää rautalankaa? Väännetäänkö ratakiskosta? (Idiootti.)
Miksi pitää päästä jo jonnekin yöksi lapsia karkuun, kun lapset on kolmekuisia? Ja miksi nimenomaan niin, että se isä ei voi hoitaa sillä välin??
Kaikille olisi parempi, että toinen menisi yksin nukkumaan vaikka mökille, toinen jäisi lasten kanssa. Ei kai parisuhde tarkoita sitä, että ei osaa nukkua, jos toinen ei ole hajuetäisyydellä?
asiallisesta kritiikistä. Noiden muutamien jankkaajien ja sellaisten, jotka ei näytä ymmärtävän lukemaansa viestit jätän omaan arvoonsa enkä jaksa niihin enää kommentoida. Äitini ilmoitti tulevansa tänään käymään, joten keskustelen hänen kanssaan ja pidämme taukoa tapaamisista ainakin muutaman kuukauden. Katsotaan sitten millon haluan äitini nähdä ja miten äitini osaa käyttäytyä ja jos ei osaa, niin sitten ei taas tavatakaan. Tämä lienee se paras ratkaisu, henkisesti tämä nykyinen tilanne on minulle todella raskas ja olen jo aiemmin huomannut, että kun äidilläni on ollut meille porttikielto niin olen silloin voinut henkisesti paremmin kun ei ole tarvinnut kuunnella jatkuvaa mollaamista. ap
Sen verran tiiviisti kommentoit eri vuorokaudenaikoihin pitkin päivää.
Kuulostat todella järkevältä nuorelta äidiltä :)
asiallisesta kritiikistä. Noiden muutamien jankkaajien ja sellaisten, jotka ei näytä ymmärtävän lukemaansa viestit jätän omaan arvoonsa enkä jaksa niihin enää kommentoida. Äitini ilmoitti tulevansa tänään käymään, joten keskustelen hänen kanssaan ja pidämme taukoa tapaamisista ainakin muutaman kuukauden. Katsotaan sitten millon haluan äitini nähdä ja miten äitini osaa käyttäytyä ja jos ei osaa, niin sitten ei taas tavatakaan. Tämä lienee se paras ratkaisu, henkisesti tämä nykyinen tilanne on minulle todella raskas ja olen jo aiemmin huomannut, että kun äidilläni on ollut meille porttikielto niin olen silloin voinut henkisesti paremmin kun ei ole tarvinnut kuunnella jatkuvaa mollaamista. ap
Mulla on itselläni yksi lapsi ja toista odotan. Ikää on jo 33v ja silti mun vanhempani katsovat asiakseen arvostella meidän asioita, puuttua lapsen kasvatukseen ja hoitoon yms. Tällä hetkellä on välit jäissä ja mä voin paremmin. Ymmärrän siis ihan tasan tarkkaan mistä sä puhut! Et ole ainoa. Sanon sulle ihan suoraan, että älä anna äidillesi periksi, äläkä peräänny yhtään. Mä olen aina ollut sitä mieltä, että jokainen nainen on ainoa emäntä huushollissaan ja ainoa äiti omille lapsilleen, joten mua ei tulla arvostelemaan mun omaan kotiini, eikä varsinkaan yli kävelemään.
Ei kai se typerä äitisi noita aborttijuttuja mölise lasten kuullen? Tai arvosteleeko se sua huonoksi äidiksi lastesi kuullen? Pistä seuraavan kerran se länkyttäjä pihalle niskaperse otteella.
sitä leffassa tai jossain muualla käymistä, suosittelen myös että otat pieniä taukoja siitä valvomisesta ja itsehoitamisesta. TUnnut olevan kipeästi sen tarpeessa.