Lue keskustelun säännöt.
Nuorena äidiksi ja oman äidin käytös kamalaa... :-(
18.01.2012 |
Minä olen nyt 22v ja 3lapsen äiti, neljäs (ja viimeinen) lapsemme syntyy kesäkuussa. Mieheni on minua vuoden vanhempi eli nyt 23v.
Äitini kanssa meillä on ollut ennen ensimmäistä raskauttani ihan hyvät välit. Kun äitini sitten sai tietää, että olen raskaana (olin tuolloin 17v), niin hän oli kauhuissaan ja kysyi ihan suoraan, että kai teen abortin. Olin aika järkyttynyt äitini kysymyksestä. Raskaus ei ollut millään lailla suunniteltu vaan tulin raskaaksi e-pillereistä huolimatta.
Päätimme kuitenkin antaa raskauden jatkua ja myöhemmin sitten selvisi, että yhden sijasta onkin tulossa kaksi. Tuo oli taas uusi järkytys ja alku kaksosten kanssa oli rankkaa, mutta pärjäsimme kiitos erittäin osallistuvan isän, ihanien appivanhempieni sekä sen, että välillä palkkasimme lastenhoitajan kun oli todella rankkaa. Äitini ei juuri osallistunut kaksosten hoitoon, vaikka vieraili meillä kyllä säännöllisesti ja jaksoi ja jaksaa yhä vierailuillaan kertoa, miten olemme liian nuoria vanhemmiksi.
Olin ehtinyt ennen tietoa raskaudesta alottaa oppisopimuskoulutuksen ja ehdin sen käydä loppuun ennen kun kaksoset syntyivät. Olin kotona kaksosten kanssa, kunnes he täyttivät 1v 2kk ja sitten palasin töihin ja isä jäi kaksosten kanssa kotiin vielä siksi aikaa, kunnes kaksoset olivat 2v ja tuon jälkeen olimme sitten taas molemmat töissä ja kaksoset päivät hoidossa.
Lähes 1,5v sitten syntyi meidän kolmas lapsemme, joka oli suunniteltu ja toivottu. Raskautumiseni kesti lähes vuoden.
Äitini saatua tietää, että meille tulee kolmas lapsi, hän oli taas kauhuissaan ja sitä mieltä, että olisi pitänyt odottaa vielä pitkään ennen kun tehdään lisää lapsia. Sama reagointi äidilläni oli nyt tähän kolmanteen raskauteeni ja äitini suunnalta ei juuri muuta tule kun arvostelua, miten teemme kaiken väärin hänen mielestään ja että kyllä pitäisi olla vanhempi ennen kun lapsia hankkii jne.
Olen miettinyt monesti, että mistä tuo äitini käytös voisi johtua, mutta en tiedä varmaksi. Epäillyt olen vahvasti, että se johtuisi siitä, että äitini on saanut lapsensa +35v iässä. Toisaalta appivanhempanikin ovat saaneet lapsensa myöhemmällä iällä, mutta he ovat olleet innoissaan lapsenlapsistaan, vaikka olimmekin nuoria kaksosten syntyessä emmekä vanhoja ole vieläkään.
Olen vielä väleissä äitini kanssa, vaikka monesti on tehnyt mieli sanoa, että jos hän ei osaa muuta kun arvostella ja valittaa, niin saa sitten olla ihan omissa oloissaan. Useamman kerran on tästä keskusteltu äitini kanssa ja olen kertonut, että hänen sanomisensa satuttavat ja että haluaisin väliemme olevan samanlaiset kuin ennen lapsia. Tästä ei kuitenkaan ole ollut apua ja välillä kun äitini puheet on menneet todella rasittaviksi niin hän on saanut meille väliaikaisen porttikiellon ja tuon porttikiellon jälkeen äitini on hetkellisesti käyttäytynyt lähes normaalisti eikä ole tullut yhtään kritiikkiä, kunnes taas on palattu vanhaan.
Tai no saa kyllä olla kanssani eri mieltä, mutta sitä ei tarvitse osoittaa niin, että haukkuu pataluhaksi ja kertoo asiat tyyliin, että vain minä olen kaikessa oikeassa ja te väärässä jne.
Alan olla henkisesti vaan niin väsynyt tuohon äitini käytökseen, etten tiedä kauanko enää jaksan hänen vierailujaan, kun puhumisesta ei ole apua ja porttikiellot auttavat tilanteeseen hetkellisesti. Mutta välien katkaiseminenkin tuntuu pahalta.
Isäni ei ole enää elossa vaan hän on kuollut ollessani 14v.
Kommentit (198)
Älä ap masennu...
Jos näitä viestejä lukee, tulee sellainen tunne, että pitäisi olla sekä yliopistokoulutettu ja tahkota rahaa, että hoitaa lapset aina ja iänkaikkisesti yksin ilman kenenkään apua :D Itsekkyyden huippuhan on käydä joskus kahvilla!
Pitäisi varmaan opiskella ja tehdä rahaa, ostaa kivitalo ja nelikymppisenä vääntää yksi muksu joka saisi leikkiä ihan itsekseen siinä isossa talossa. Ei tarttis pyytää hoitajia tai lähteä ikinä minnekään. terve kasvuympäristö.
Mulla on akateeminen tutkinto ja kolme lasta. Ei muuten sulje toisiaan pois. Työelämässä olen ehtinyt olla aika vähän, koska lapset on hoidettu kotona kolmen vuoden ikään. ei olla kuljettu ryysyissä, vaan lasten isä on käynyt töissä. Hän ei pidä minua loisena ja elättinä, vaan on tukenut ratkaisuani haluta olla lasten kanssa kotona.
Ehdin tehdä töitä myöhemminkin, nyt panostan lapsiini. sisarukset riitelevätkin välillä, mutta pääsääntöisesti ovat sovussa ja leikkivät paljon yhdessä. Ilmapiiri kodissamme on lämmin. Ja lapset saavat myös kyläillä isovanhemmillaan, mikäli se on heille ok. Kieltäydyn tuntemasta tästä syyllisyyttä.
Ihanaa, että sulla on välittäviä(kin) aikuisia lastesi elämässä. Kaksosten kanssa tuo yksi nukuttu yö kuukaudessa ei kuulosta kohtuuttomalta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
41 vuotiaana. Vauvavaiheen kompuroi joten kuten läpi ( tosin silloinkin vauva oli vähän väliä isovanhemmilla yökylässä ), mutta nyt ei jaksa enää juuri mitään kun lapsi on vilkas 5v.
Isovanhemmat vievät ja hakevat hoitopaikasta, ruokkivat lapsen ja äiti lunastaa lapsen sitten illalla kun on käynyt töiden jälkeen "virkistäytymässä" jumpassa, salilla tai shoppaamassa.
Mutta tätä äitiä ei tietenkään saa arvostella, hänhän tekee arvokasta ja tärkeää työtä jonain asiantuntijana ja tarvitsee tietysti rentoutumisensa..
ja tämä EI ole hyökkäys vanhoja pienten lasten äitejä kohtaan, itsekin sain toisen lapseni yli kolmikymppisenä. Mutta voisko joskus vähän antaa respektiä niille jotka perustavat perheen nuorina? Suurin osa tekee sen kuitenkin ihan harkitusti ja Suomessa voi kyllä kouluttautua myöhemminkin.
Ja myös nuorilla vanhemmilla on oikeus rentoutua välillä ilman lapsia ja kuten joku jo mainitsikin, hienoa jos on verkostot kunnossa!
Tuo kyllä kertoo kaiken. TIETENKIN senikäisellä ihmisellä pitää jo olla ammatti, tai vähintään opinnot todella pitkällä.
Ja ne pienet lapset ei kyllä kuulu hoitoon, jotta äiti voi kahvitella ja leffailla. Hoida ne sitten, kun kerran on pitänyt hankkia!
Onko ne ihan paskoja ihmisiä? Ja miksei nuori äiti voi kaffeilla ja leffailla? Kolmekymppisillä on aina siihen oikeus ja jopa käsketään ottamaan omaa aikaa. Iteppä ne silloinkin teette, hoitakaa ite!
vanhemmistakaan äideistä ja isistä vanhemmiksi, koska tiedän jo lähipiiristäni paljon vanhempia, jotka myös laittavat lapsensa hoitoon muutamaksi tunniksi, jotta saavat sitä omaa aikaa ja yksi hyvä ystäväni (30v ja esikoisensa saanut 7kk sitten) on antanut vauvansa vanhempiensa hoitoon ja myös meillä ollut pari yötä hoidossa, koska vauva on todella itkuinen ja tämä ystäväni on aivan lopussa. Tästä huolimatta en tätä hyvää ystävääni tai muita tuttuja pidä huonoina vanhempina, vaikka eivät ole lastensa kanssa ihan 24/7.
Oletko ikinä kuullut, että lapsella on hyvä olla useampia tuttuja aikuisia. Minä ja veljeni olimme lähes aina vain äidilläni ja sitten kun äitini olikin yhtäkkiä olikohan 3viikkoa vai kuukausi kyvytön meitä hoitamaan niin olin oikeasti kauhuissani, kun meitä hoisi meille täysin vieras ihminen. Minä olin siis tuolloin 6v ja toinen veljeni 1,5v ja nuorin veljeni ei ollut vielä syntynytkään.
ap
eli teistä ei ollut vanhemmiksi.
Ja sitten vielä pitää pukata lisää mukuloita, kun ei ensimmäisiäkään saatu hoidettua!
Jos olisi opinnot pulkassa ja työpaikka hankittuna, ei tarvitsisi hylätä niitä lapsia hoitoon.
Ja tuo leffadiipadaapa on juuri sitä. Diipadaapaa.
Miksi sen nuoren äidin PITÄISI käydä leffassa?
Ja kyllä, tosiaankin hoidan itse. Valvon itse ja hoidan itse. Samaa suosittelen ap:lle.
Jos nuori äiti haluaa leffa, nuori isä hoitakoon niitä mukuloitaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
yhä enemmän sinusta ja lähipiiristäsi.
Ei ole taidettukaan teiniäitejä/nuoria äitejä haukkua johonkin aikaan kun nyt kaikilla "ikämammoilla" on niin paljon sanottavaa ja katkeruutta ilmassa. Tosin mä en usko että niitä on montaa, ihan yks taikka kaks, mutta sekin sitä intohimoisempi. Ilmeisen epäonnisunut elämässään...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi sen nuoren äidin PITÄISI käydä leffassa?
Ja kyllä, tosiaankin hoidan itse. Valvon itse ja hoidan itse. Samaa suosittelen ap:lle.
Jos nuori äiti haluaa leffa, nuori isä hoitakoon niitä mukuloitaan.
Jumpassa, lenbkeillä, kahveilla, missään... Voi luoja... Jos et vastausta itse tiedä, niin ei sitten mitään. Hoida sinä itse, jos et halua muuta elämää kuin ne lapset. Ei äitinä olo tarkoita tarkoita äitinä oloa 24/7, eikä sen kuulukaan tarkoittaa eikä siitä kruunua saa.
"Psst! Se on sitä omaa aikaa, johon jokaisella äidillä on oikeus!"
Miksi sen nuoren äidin PITÄISI käydä leffassa?
Ja kyllä, tosiaankin hoidan itse. Valvon itse ja hoidan itse. Samaa suosittelen ap:lle.
Jos nuori äiti haluaa leffa, nuori isä hoitakoon niitä mukuloitaan.
sitten jossain vaiheessa päässä napsahtaa kun arki käy liian raskaaksi tai tulee ero puolisosta kun elämässä ei enää ole muuta kuin arki ja lapset. Näitä on nähty.
Vielä kerran ap, hienoa, että teillä on verkostot kunnossa, noilla eväillä jaksaa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi pitää päästä jo jonnekin yöksi lapsia karkuun, kun lapset on kolmekuisia?
Ja miksi nimenomaan niin, että se isä ei voi hoitaa sillä välin??
Äitinä olo vauvojen kanssa on juurikin sitä, että niitä vauvoja hoitaa. Sitten se oma aika lisääntyy vähitellen, mutta ei sitä siltikään tarvitse keksiä kaiken maailman diipadaapaa siitä, että mummeli pitää viedä leffaan ja lapset siksi dumpataan jonnekin...
Se, jos 19-vuotias lapseni alkaisi odottaa lasta. Hän aloitti juuri yliopiston ja se tietää 6-7 vuoden opiskelua. Tavoitteellinen nuori tavoittelee muutakin kuin jälkeläisiä.
Aivan hirveitä ihmisiä täällä!! Mikä sinäkin olet sanomaan mikä on tavoitteellinen nuori? Onnea sinun tyttärellesi jos aikoo noin kauan mädäntyä yliopistossa!! Että oikein hävettää olla suomalainen!!! Ja niin vaikka 13-vuotiaana saisi ensimmäisen lapsensa niin siinä vaiheessa kun se lapsi talossa on niin ei tytärtään rakatava äiti enää auo suutan!! Ja jos 17-18 -vuotiaana saa lapsen niin sen ikäisenä on kyllä jo aikuinen että en tajua senkään puolesta mikä ihmisiä täällä vaivaa??! Taidatte olla juuri itse niitä +35 mammoja!!
ja ihan samaa mieltä, tavoitteellinen nuori tavoittelee muutakin kuin maailman kansoittamista. Sain lapseni myös 18 vuotiaana, nyt yliopistossa (haluan saada maailmassa muutakin merkityksellistä aikaan kuin äitiyden) eikä kyllä pienintäkään halua pykätä lisää lapsia ennenkuin rahatilanne tasoittunut ja olen itse kasvanut aikuiseksi. Hyvin olen pärjännyt yhden kanssa, mutta en kokeile onneani enää toisen lapsen kustannuksella. On minusta kiinni millaiset suhteet lapsillani tulee olemaan ikäerosta huolimatta. Leikkikavereita lapseni saa muualta, en tee lapsia sen takia että he pystyisivät hoitamaan toisiaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ja haluavat auttaa, myös vauva voi olla hoidossa ihan hyvin. Parempi mummilla yötä välillä, jos vanhemmat ovat umpiväsyneitä ja jaksamisen rajoilla.
Mun serkun lapset ovat olleet vauvasta saakka kerran viikossa mummillaan yökylässä ( se on kieltämättä minunkin mielestä ehkä hieman turhan usein ), mutta hyvin voivat tänä päiväna lapset ja äiti ( lapset nyt koululaisia ) ja heillä on erittäin hyvät ja läheiset välit isovanhempiin.
eli teistä ei ollut vanhemmiksi.
Ja sitten vielä pitää pukata lisää mukuloita, kun ei ensimmäisiäkään saatu hoidettua!
Jos olisi opinnot pulkassa ja työpaikka hankittuna, ei tarvitsisi hylätä niitä lapsia hoitoon.
Ja tuo leffadiipadaapa on juuri sitä. Diipadaapaa.
Mista teita mt-ongelmaisia ja syrjaytyneita oikein riittaa joka lahtoon?? Vai onko ap:n aiti tullut tanne kateellisena kommentoimaan? Luulenpa etta han on kateellinen, katkera ja yksinainen, sen takia roikkuu teilla useita kertoja viikossa, taitaa jopa olla katkera siita etta lapsista pidetaan hyvaa huolta ja on tukiverkkoja ilman hantakin. Tuollaisia kontrollifriikkeja vanhempia ei joskus pysty ilahduttamaan muulla kuin silla kokemuksella etta perheelle tuleekin vastoinkaymisia eivatka tunnu jaksavan lastensa kanssa, juuri mita mummo oli toivonutkin. Vaikuttaa myos jollain tapaa henkisesti keskenkasvuiselta ap:hen verrattuna.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja tosiaan, 3-kuiset on ap:kin dumpannut.
Eiköhän se ap:n äiti ole ihan oikeassa. Siltä kuulostaa, kun noita juttuja lukee.
Miksi pitää päästä jo jonnekin yöksi lapsia karkuun, kun lapset on kolmekuisia?
Ja miksi nimenomaan niin, että se isä ei voi hoitaa sillä välin??
Äitinä olo vauvojen kanssa on juurikin sitä, että niitä vauvoja hoitaa. Sitten se oma aika lisääntyy vähitellen, mutta ei sitä siltikään tarvitse keksiä kaiken maailman diipadaapaa siitä, että mummeli pitää viedä leffaan ja lapset siksi dumpataan jonnekin...
Ei varmaan "pidä", mutta jos siihen on mahdollisuus nin miksei "voisi"? Kerroppa se. Siksikö että joku katkera elämänsä lapsilleen omistanut kulahtanut av-mamma siitä suuttuu? Ehhei, se ei saa olla syynä.
Jos mummo itse haluaa ottaa lapsen/lapsia yökylään, niin miksei saisi antaa? Olisiko hyväksyttävämpää vain nukkua kotona se aika vai miksei saisi käydä siellä diipadaapaleffassa, mikä sinä olet sitä asiaa päättämään?
Mulla on joka viikonloppu yksi kolmesta mummolassa ja viime viikonloppuna oli kaksi kolmesta yökylässä. Ja miksikö? Koska mummi ja pappa pyytää ja haluaa ottaa, enkä aio kieltää sitä heiltä :)
Mä voin kuvitella, että vaativien kaksosten äitinä olo on jotain aika uuvuttavaa, kerran kuussa saatu breikki ei ole liikaa. Mutta sitähän ei kukaan muu voi käsittää kun kaksosten äiti, et myöskään sinä, kaikkivoipa lapsille 24/7 omistautunut äiti. Olis tehnyt sullekkin pieni breikki hyvää aikoinas....
vain mummelille porttikielto jos ei osaa olla ihmisiksi.
kaksosten kanssa se 3kk ja kaiken lisäksi mies kävi tuosta ajasta töissä pari kk, niin hän ei voinut valvoa kuin joka toisen yön ja joka toisena yönä minun piti tavalla tai toisella saada kannettua kahta vauvaa, koska liikkeessä olivat useimmiten tyytyväisiä, mutta jos liike loppui niin alkoi itku. Kaksosten itkuille ei koskaan löytynyt mitään syytä, vaikka heitä käytettiin yksityisellä useaan otteeseen. Ennen vuoden ikää itkut vaan alkoivat vähentyä.
Eli meillä ei mies voinut hoitaa lapsia, koska hän kärsi myös univelasta, tosin miehellä ei ollut vielä fyysisiä oireita univelasta kuten minulla ja katsoimme paremmaksi, että kaksoset ovat kerran kuussa yökylässä kuin että minä palaisin loppuun ja joutuisin sairaalaan ja sitten pitäis palkata lastenhoitaja tai saada jotenkin muuten lastenhoito järjestettyä kun minä olen poissa pelistä.
Sinulle näyttää kyllä olevan aivan turha edes yrittää selittää mitään, kun et joko osaa lukea tai et sitten vaan halua ymmärtää.
Emmekä me ole lapsia mihinkään dumpanneet (ihme sanoja sinulla) vaan lapset ovat olleet tutuilla ihmisillä hoidossa.
ap
Miksi pitää päästä jo jonnekin yöksi lapsia karkuun, kun lapset on kolmekuisia?
Ja miksi nimenomaan niin, että se isä ei voi hoitaa sillä välin??
Äitinä olo vauvojen kanssa on juurikin sitä, että niitä vauvoja hoitaa. Sitten se oma aika lisääntyy vähitellen, mutta ei sitä siltikään tarvitse keksiä kaiken maailman diipadaapaa siitä, että mummeli pitää viedä leffaan ja lapset siksi dumpataan jonnekin...
Ja tosiaan, 3-kuiset on ap:kin dumpannut.
Eiköhän se ap:n äiti ole ihan oikeassa. Siltä kuulostaa, kun noita juttuja lukee.
Noita ota luutas ja eikun lentoon!!
ite oon 35v ja tulossa mummuksi ihan lähiaikoina,tyttäreni on 18v.
Sain hänet siis 17vuotiaana.
Ja minä aion auttaa ja olla tukena kaikin mahdollisin tavoin tyttärelleni ja hänen perheelle.
Hänellä on ihan kihlattu kuvioissa ja kihlatulla oma firma:)
Otin ilolla vastaan uutisen lapsenlapsesta kun raskaus varmistui:)))
voimia ap,en ymmärrä äitiäsi:(
näkee että ikä ja hyvä vanhemmuus ei todellakaan korreloi keskenään. Eikä myöskään ikä ja hyvä käytös.
Sinä ap olet harvinaisen järkevä ja fiksu nuori perheenäiti, ja vaikuttaa että miehesi on samanlainen. Olen täysin samaa mieltä kanssasi, äitisi käytös on kovin vaikeaa ja lähes sietämätöntä. Toivon että saat jollain tavalla hänelle tehtyä selväksi että et enää tule hyväksymään sitä.
Toivon teille jaksamista pienten lasten kanssa, ja kaikkea hyvää!
tv: 46v kolmen lapsen äiti