Suominaisen mielestä olen loinen - miksi?

väittävät elämääni tyhjäksi ja etten minä ole mitään ja, että mieheni vaihtaa minut toiseen naiseen. Minua tuntematta ja elämääni tutustumatta väitetään, että en osaa muuta tehdä kuin vessoja pestä. Minä olen tyytyväinen, että asun täällä ja saan tehdä hyväntekeväisyyttä ja antaa osaamiseni hyvään tarkoitukseen. Ei en ole siis heittänyt koulutustani hukkaan sillä siitä on todella paljon hyötyä tämän järjestön toiminnassa. Joku sanoi, että minä hyökkään uranaisia vastaan. Ei, en hyökkää. Minusta on hienoa, että ihmiset tekevät niitä asioita, joista he nauttivat. Minäkin nautin hetken urakiitoa, mutta se ei ollut minua varten.

Minä taas en haluaisi olla parisuhteessa tietyllä tavalla takapenkillä, myötäillä miehen ja lasten tarpeita. Ja tällä en nyt todellakaan siis sano, että sinun elämäsi olisi tyhjää tai pelkkää statistina olemista, mutta sanon, että JOS - luoja paratkoon että et - JOS jäät yksin, voi olla aika karua ilman omaa uraa ja asemaa. Enkä nyt puhu pelkästään taloudellisista asioista, vaan ihan elämän merkityksellisyydestä.

Jotenkin koen, että ei kannata panna "kaikkia munia yhteen koriin".

Ihan yhtä huono strategia tietysti olisi elää pelkästään työlleenkään.

Minä ainakin tarvitsen balanssia kaikista niistä: perheestä, parisuhteesta, ystävistä ja omasta urasta ja työhaasteista.

Mikä jottei oikein aktiivinen järjestötyökin voisi sitä antaa, mutta ei se nyt ihan työtä vastaa silti, harvemmin vapaaehtoistyö on yhtä sitovaa ja antaa tekijälleen samanlaista liikkumavaraa ja päätäntävaltaa. Jos sinulla mielestäsi on, niin good for ya!

Vai onko kukaan edes sanonut? AP:lla on muuten vain tarve puolustella elämäntapaansa.

Suomessa ovat HÄNEN MIELESTÄÄN asennoituneet niin. Eri asia, mitä he ovat oikeasti sanoneet, itse ainakaan en ap:na olisi sellaisten tyyppien kanssa missään tekemisissä.

Vai onko kukaan edes sanonut? AP:lla on muuten vain tarve puolustella elämäntapaansa.

Suomessa ovat HÄNEN MIELESTÄÄN asennoituneet niin. Eri asia, mitä he ovat oikeasti sanoneet, itse ainakaan en ap:na olisi sellaisten tyyppien kanssa missään tekemisissä.

tulivat minulle kertomaan, että minun pitäisi hävetä, kun elän mieheni rahoilla.

mutta minulla on silti paikka minne mennä, eikä lasten elämä mullistuu mihinkään, vaikka tulisi ero. Mihin ap menee, jos tulee ero? Lasten kanssa maitojunalla Suomeenko?

palaisin Suomeen. Pidän Suomesta hyvin paljon ja omistan Suomessa pari mukavaa asunto-osaketta. Tosin jos ero tulisi niin nehän ei välttämättä minulle jäisi. Mehän menimme naimisiin niin nuorina, jo ennen työuria, ettei meillä ole avioehtoja ym. joten en minä tyhjän päälle joutuisi. Ja varmasti saisin täitäkin. Minulla on hyvä koulutus, kielitaito ja osaamista yhdistystoiminnasta ym.

muttta koulutukselta putoaa arvo jos sitä ei vuosiin käytä. Täällä on jo muutenkin liikaa korkeakoulutettuja.

Toisekseeen, en oikein arvosta sitä, että opiskellaan Valtiomme rahoilla ja sitten viedään veromarkat pois maasta. Vai maksatteko verot Suomeen?

Vai onko kukaan edes sanonut? AP:lla on muuten vain tarve puolustella elämäntapaansa.

Suomessa ovat HÄNEN MIELESTÄÄN asennoituneet niin. Eri asia, mitä he ovat oikeasti sanoneet, itse ainakaan en ap:na olisi sellaisten tyyppien kanssa missään tekemisissä.

tulivat minulle kertomaan, että minun pitäisi hävetä, kun elän mieheni rahoilla.

Saahan sitä hiljaa mielessään olla ystävän ratkaisuista eri mieltä, mutta en hyväksyisi kyllä tuollaista keneltäkään ystävältäni päin naamaa sanottuna. Moukkamaista kuin mikä!

mutta minulla on silti paikka minne mennä, eikä lasten elämä mullistuu mihinkään, vaikka tulisi ero. Mihin ap menee, jos tulee ero? Lasten kanssa maitojunalla Suomeenko?

palaisin Suomeen. Pidän Suomesta hyvin paljon ja omistan Suomessa pari mukavaa asunto-osaketta. Tosin jos ero tulisi niin nehän ei välttämättä minulle jäisi. Mehän menimme naimisiin niin nuorina, jo ennen työuria, ettei meillä ole avioehtoja ym. joten en minä tyhjän päälle joutuisi. Ja varmasti saisin täitäkin. Minulla on hyvä koulutus, kielitaito ja osaamista yhdistystoiminnasta ym.

muttta koulutukselta putoaa arvo jos sitä ei vuosiin käytä. Täällä on jo muutenkin liikaa korkeakoulutettuja.

Toisekseeen, en oikein arvosta sitä, että opiskellaan Valtiomme rahoilla ja sitten viedään veromarkat pois maasta. Vai maksatteko verot Suomeen?

muuttaa aikanaan Suomesta pois.

tuollaiseen elämään kuuluisi ainakin lastenhoitaja ja kotiapulainen.



Joten olet kaukana loisesta.



Ennemminkin olet piika.

ja rankkaa työtä tekevän puolison pään hoito!



T. Sivutoiminen toimitushohtajatar

mutta minä en osaa ottaa kotiini vieraita ihmisiä pyörimään. Mutta sen vuoksi meillä onkin tuo ihana sukulaistyttö au-pairina.



En koe olevani piika.

Olet olemassa vain toisia varten. Olen jonkun äiti, jonkun vaimo, mutta itse et mitään.



Olet helposti vaihdettavissa parempaan painokseen.

Silloin olisit loinen, jos asuisit Suomessa ja tehtailisit työttömyyskorvausten noston välissä aina uusia lapsia, jotta saat lapsilisät ja äitiysrahat.



Toisaalta en kyllä ole kateellinenkaan elämästäsi. En ikinä haluaisi itse olla edustusrouva ja joutua järjestämään kaiken maailman kekkereitä ja emännöimään ja keksimään hauskaa jutusteltavaa. Kuulostaa itse asiassa paremminkin pahimmalta painajaiseltani :) Ainoa minustakin kiva juttu tuossa teidän järjestelyssänne on, että saat aikaa lapsillesi ja kivan talon.

Olet olemassa vain toisia varten. Olen jonkun äiti, jonkun vaimo, mutta itse et mitään.

Olet helposti vaihdettavissa parempaan painokseen.

Se, että minulla ei varsinaista työsuhdetta ole, ei tee minusta parempaa eikä myöskään huonompaa ihmistä.

Ne jotka noin ajattelevat ovat joko kateellisia tai potevat jonkinlaista huonoa itsetuntoa sen suhteen että tosiaan vastaavassa tilanteessa tuntisivat noin etteivät olisi itse mitään.



Tsemppiä sulle, minusta elämäsi ei kuulosta minkäänlaiselta siivellä elämiseltä tai loisimiselta vaan päinvastoin aika työntäyteiseltä (ainakin minulle itselleni edustaminen olisi aika työlästä...).

mutta minulla on silti paikka minne mennä, eikä lasten elämä mullistuu mihinkään, vaikka tulisi ero.



Mihin ap menee, jos tulee ero? Lasten kanssa maitojunalla Suomeenko?

ja hyvä diili on koska olet tyytyväinen.



En kuitenkaan ole todellakaan kateellinen, sillä meillä minä olen naisena lahjakkaampi, urallani pidemmälle edennyt, kunnianhimoisempi ja haluan panostaa omaan uraani. En ikimaailmassa luopuisi urastani jos mieheni sitä pyytäisi.



Vastustan sitä ajatuskulkua että aina NAINEN on se joka jää kotirouvaksi ja edustusrouvaksi. Oikeassa elämässä sen tulisi olla niin että se joka on lahjakkaampi ja jolla on paukkuja ja kompetenssia loistavaan uraan, oli se sitten mies tai vaimo, niin sen uraa tuetaan, ja se vähemmän kyvykäs puoliso sitten itse päättää luopuuko urastaan toisen eteen vaiko ei.



Eli sulla kaikki hyvin. Itse taas tähtään tuohon miehesi asemaan.

Meillä kotiäitivuosina oli itsestäänselvää, että mies siirsi eläketililleni noin 20 000 e/v. En halua havahtua 65 v iässä siihen, että mies löysi uuden, minä olen köyhä kuin kirkonrotta ja eläke on 400 e/kk.

Monet jotka asuvat Suomessa koko ikänsä, palaavat loppujen lopuksi aina kotipaikkakunnalleen. Miksi se on jotenkin häpeä, jos ulkomailla asuva palaa Suomeen? Taitaa vain olla kateellisten panettelua, kun itsellä ei ole rahkeita lähteä minnekään. Kaikki kenellä on varaa olla vain kotona, ovat suomalaisten mielestä elättejä ja loisia. Asuivat sitten Suomessa tai ulkomailla. Täysiä luusereita, mutta silti useimmat sanovat, että jos voittaisivat lotossa tai jossain muussa tosi paljon rahaa, lopettaisivat työt heti. Hieman ristiriitaista.

mutta minulla on silti paikka minne mennä, eikä lasten elämä mullistuu mihinkään, vaikka tulisi ero.

Mihin ap menee, jos tulee ero? Lasten kanssa maitojunalla Suomeenko?

palaisin Suomeen. Pidän Suomesta hyvin paljon ja omistan Suomessa pari mukavaa asunto-osaketta. Tosin jos ero tulisi niin nehän ei välttämättä minulle jäisi. Mehän menimme naimisiin niin nuorina, jo ennen työuria, ettei meillä ole avioehtoja ym. joten en minä tyhjän päälle joutuisi. Ja varmasti saisin täitäkin. Minulla on hyvä koulutus, kielitaito ja osaamista yhdistystoiminnasta ym.

Meillä kotiäitivuosina oli itsestäänselvää, että mies siirsi eläketililleni noin 20 000 e/v. En halua havahtua 65 v iässä siihen, että mies löysi uuden, minä olen köyhä kuin kirkonrotta ja eläke on 400 e/kk.

Siitä ei ole huolta.

Ihan samanlaista yritysjohtajan vaimon elämä on Suomessa, ei tuo siitä poikkea oikeastaan lainkaan. Tosin tuo siivoaminen on pääsääntöisesti ulkoistettu. Suomessa moni "edustusrouva" kykenee lisäksi luomaan sen ihan oman uran ja olemaan omalla osaamisellaan hyödyksi yhteiskunnalle.



Vastaavasti tavallinen nainen elää ulkomaillakin aika lailla samooin kuin tavallinen työssäkäyvä nainen Suomessa eli lapsi hoitoo, itse töihin, kaupan kautta kotiin. Sinä et nyt vertaa itseäsi lainkaan oikeaan ryhmään.