Vaimo saa kaiken – minä en mitään. Heitänkö helvettiin vai mitä?

Meillä on avioliitossa tilanne, joka alkaa rehellisesti sanottuna vituttaa.

Vaimoni ei juuri kosketa minua, ei suutele minua oma-aloitteisesti eikä tunnu kaipaavan minua fyysisesti. Silti hän haluaa kyllä itse nautintoa: sormilla hyväilyä, orgasmeja ja huomiota. Minä teen sen kyllä, koska haluan antaa hänelle hyvää oloa.

Mutta takaisin en saa juuri mitään. En suuseksiä, en seksiä, enkä edes tunnetta siitä, että olisin haluttu mies. Tuntuu, että minun tehtäväni on vain tyydyttää hänet, mutta minun tarpeeni eivät kiinnosta pätkääkään.

En halua pakottaa ketään mihinkään, mutta onko tämä muka normaalia parisuhteessa? Pitäisikö vain hyväksyä, että toinen saa kaiken ja itse jää ilman? Vai pitäisikö heittää koko homma helvettiin ja vaihtaa nuorempaan, joka vielä haluaa koskea, suudella ja nauttia yhdessä?

Onko muilla ollut tällaista? Onko tästä enää tietä takaisin, vai onko tämä jo merkki siitä, että avioliitto on käytännössä kuollut?