Suominaisen mielestä olen loinen - miksi?
Olemme mieheni kanssa olleet yhdessä 18-vuotiaista asti. Opiskelimme molemmat Suomessa korkeakoulutuksen ja saimme hyvät työpaikat ja palkat. Itsekin kerkesin kasvattamaan omaisuutta ja sijoitukseni poikivatkin minulle joka kuukausi n. pari tuhatta euroa.
Nykyisin elelen siis kotirouvana. Muutimme 5 vuotta sitten tänne "ulkomaille" kun miehelleni tarjottiin mahtavaa työtä. Mieheni työ vaatii todella paljon aikaa ja energiaa, joten mies pyysi minua jättämään oman työni - ja näin tein.
Meillä on kaksi lasta ja päiviini kuuluu lasten kuskaaminen harrastuksiin, kaupassa käynti, ruoan laitto ja siivoaminen. Kaikki se, mitä tavallinen suomalainen kotiäiti tekee. Lasten hoidosta olen ollut tarkka ja meidän lapsemme pysyvät kothoidossa. Onneksi apunani kuitenkin on myös miehen sukulaistyttö, joka on meillä au-pairina.
Elämäni poikkeaa monella tapaa kuitenkin tavallisen suomirouvan elämästä sillä minun elämääni kuuluvat kaikenlaiset edustustehtävät. Viikottain täytyy olla järjestässä jos jonkinlaista illallista/tapahtumaa. Nämä ovat hyvin stressaavia tapahtumia sillä nämä vaikuttavat suurelta osin mieheni työkuvioihin.
Meidän koko perheen on toimittava tietyin tavoin, koska edustamme myös mieheni yristystä. Tästä johtuen minä joudun istumaan parinkin eri yhdistyksen hallituksessa ja teen hyväntekeväisyystyötä perheeni nimissä. Mieheni työ tuo minullekin "työtunteja 15-25" tuntia viikossa, joten omasta mielestäni minua ei voi kutsua loiseksi.
Suomalainen nainen taitaa olla melko kateellinen, harvalla on mahdollisuus asua sellaisessa talossa, jossa me asumme, pukeutua niin kuin me pukeudumme ym. Täällä minun ei ole koskaan tarvinnut kuulla olevani loiseläin. Mieheni arostaa minua ja minun panostustani meidän kotiimme, lapsiimme ja hänen uransa tukemiseen. Mieheni on sanonut, että ilman minua ja tukeani, hän ei olisi tänä päivänä siinä asemassa, jossa hän on. Jos minä olisin keskittynyt oman urani luomiseen, ei minulla olisi ollut aikaa toimia edustusvaimona ja näin ollen mieheni ei olisi varmasti edennyt näin pitkälle.
Kommentit (165)
Mä olen 69:n kanssa samoilla linjoilla. Me tehdään asioita, joista nautimme.
Tsemppiä sulle paljon ja onnea uuteen vuoteen. Mun mielestä on elämässä paljon tärkeämpää olla rakkaiden kanssa, kuin juosta rahan ja maineen perässä. Meillä riittää rahat ihan kivaan elintasoon yhdessä maailman upeimmista kaupungeista, ja niinkuin sanoin; miehelläni on todella hyvät tulevaisuuden näkymät urallaan. Olen itsekin kokenut sellaista pientä naljailua tuttaviltani, mutta yritän olla välittämättä. Kumman katkeria nämä itsenäiset arjen sankarittaret:) t. 69 (eli se seksityöläinen)
Älä välitä katkeroituneiden ihmisten puheista. On hyvä, että on meidänlaisiammekin naisia, jotka elävät lapsilleen ja miehilleen :)
Pikkaisen sulla nyt vippaa toi sun linjasi. Huomaatko edes itse?
No ei vaan, elän ihan itselleni. En sitä paitsi ymmärrä, millä tavalla miehelle ja lapselle eläminen olisi huonompaa kuin työlleen? Jos ihminen saa tehdä sellaisia asioita, joista nauttii (niinkuin vaikka ap ja minä), niin eikös sitä silloin nimenomaan elä itselleen?
joka sinulle sanoi, että "Älä välitä katkeroituneiden ihmisten puheista. On hyvä, että on meidänlaisiammekin naisia, jotka elävät lapsilleen ja miehilleen :)" Huomaan kyllä, että et tajua. Kyllä jokainen meistä perheellisistä elänee jossakin määrin myös miehelleen ja lapsilleen, mutta ei se silti saa aikuisella naisella olla ainoa elämänsisältö. Se mies voi kuolla, erota koska vaan. Siinä se sisältösi sitten katoaa, ja mitä jää jäljelle. Joka tapauksessa miehen valinnat ovat pitkälti hänen valintojaan, mutta oman ammatin ja työn kautta nainen voi toteuttaa omia valintojaan.
Tuossahan lukee: "elän ihan itselleni". Kukas ei tajua? Täytyy kyllä sanoa, että ihmeellisiä raivottaria täällä tänään:D Onko töissä vaikeaa, vai mikä on?
Mä olen 69:n kanssa samoilla linjoilla. Me tehdään asioita, joista nautimme.
Tsemppiä sulle paljon ja onnea uuteen vuoteen. Mun mielestä on elämässä paljon tärkeämpää olla rakkaiden kanssa, kuin juosta rahan ja maineen perässä. Meillä riittää rahat ihan kivaan elintasoon yhdessä maailman upeimmista kaupungeista, ja niinkuin sanoin; miehelläni on todella hyvät tulevaisuuden näkymät urallaan. Olen itsekin kokenut sellaista pientä naljailua tuttaviltani, mutta yritän olla välittämättä. Kumman katkeria nämä itsenäiset arjen sankarittaret:) t. 69 (eli se seksityöläinen)
Älä välitä katkeroituneiden ihmisten puheista. On hyvä, että on meidänlaisiammekin naisia, jotka elävät lapsilleen ja miehilleen :)
Pikkaisen sulla nyt vippaa toi sun linjasi. Huomaatko edes itse?
Minä en elä muiden kautta, vaan muita varten. Siis sen vuoksihan minä työni jätin, että voin olla mieheni tukena ja edistää mieheni uraa ja antaa lapsille turvallisen ja lämpimän kodin. Kertaakaan en tämän ketjun aikana ole sanonut oleni itsenäinen. Olen korostanut toimivani edustusvaimona ja kotiäitinä sekä olevani mukana yhdistys- ja järjestötoiminnassa. Olen toki sanonut, että pärjäisin myös ilman miestäni. Meillä on tähän ikään mennessä kertynyt omaisuus, jolla todella vaikka koko perhe eläisi loppu elämän.
Sen ymmärrät varmaan jossakin vaiheessa.
kiihkoilemalla posliinipillustaan ja panee tissiensä kuvia aihevapaalle.
Ihana suomalainen, itsenäinen palstamamma. Hänen miehensä ei ainakaan häntä jätä ja palstamamman tulevaisuus on taattu.
- kulkee töissä ja vie lapset mahdollisimman aikaisin hoitoon. Yrittää olla mahdollisimman itsenäinen ja riippumaton miehestä.
Koska
-pelkää aivan suunnattomasti, että mies jättää heidät ja he jää tyhjän päälle.Ai, oliko se Suomainainen sittenkään niin riippumaton siitä miehestä ja itsenäinen kun se suurin pelko oli, että mies kuolee tai vaihtaa nuorempaan.
Hauska ketju ja avarsi suunnattomasti taas naisten ajatusmaailmaa.
Mene sinä pesemään niitä vessojasi! Hae niistä tyydytystä. Kun et parempaan pysty kaikesta yhteiskunnan koulutuksesta huolimatta!
töissä, eikä ole miehensä elätettävänä loisena. Nyt et ymmärtänyt sitä tärkeintä asiaa.
kiihkoilemalla posliinipillustaan ja panee tissiensä kuvia aihevapaalle.
Ihana suomalainen, itsenäinen palstamamma. Hänen miehensä ei ainakaan häntä jätä ja palstamamman tulevaisuus on taattu.
- kulkee töissä ja vie lapset mahdollisimman aikaisin hoitoon. Yrittää olla mahdollisimman itsenäinen ja riippumaton miehestä.
Koska
-pelkää aivan suunnattomasti, että mies jättää heidät ja he jää tyhjän päälle.Ai, oliko se Suomainainen sittenkään niin riippumaton siitä miehestä ja itsenäinen kun se suurin pelko oli, että mies kuolee tai vaihtaa nuorempaan.
Hauska ketju ja avarsi suunnattomasti taas naisten ajatusmaailmaa.
On niin kultivoitunutta ja sivistynyttä tekstiä näin kesken työpäivän kirjoitettuna, että oikein kateeksi käy tällaista korkeakoulutettua ja sivistynyttä rouvaa.
Mene sinä pesemään niitä vessojasi! Hae niistä tyydytystä. Kun et parempaan pysty kaikesta yhteiskunnan koulutuksesta huolimatta!
läpi, se että SINUA tuo tilanne jotenkin kaihertaa... jos olisit onnellinen ei sinua muiden (omassa päässäsi kuvitellut) kommentit paljon kiinnostaisi. Mulle ainakin henkkoht aivan sama mitä kukin elämällään tekee, minä kokeilin tuota elämää vuoden verran ja totesin että ei ole minua varten. Palattiin Suomeen ja minä menin töihin. Nyt on parempi, kaikille meidän perheessä.
Minä kun en vetänyt sitä humanistista yliopistotutkintoa vessasta alas.
Minä kun en vetänyt sitä humanistista yliopistotutkintoa vessasta alas.
Toivottavasti olet tyytyväinen. Saanko vielä udella, että miksi sinua vaivaa jos joku on tehnyt niin? Tai vielä paremmin, oletat että joku on tehnyt niin? Tässä ketjussahan oli se yksi humanisti, joka sanoi irtisanoutuneensa työstään Suomessa. Ei kai se ole sama asia, kuin vetää koko tutkinto vessaan?
joku mättää. Kenties huono mies, kun niin ovat varmoja että ap tulee jätetyksi.
Kamalaa kiihkoa paria tyyppiä vastaan, jotka ei käy töissä.
Ajatelkaas, miten nämä mammat on pettyneitä jos nämä naiset elääkin onnellisen elämän vauraina ja mies ei jätä ja heillä on hyvä elämä ja lapset menestyy.
Nämä töitä raatavat naiset suupielet irvessä toivovat näille pahaa ja uhoavat, että kyllä te vielä koette...niin mitä...
Kenellähän se paha olo on enemmän?
Kamalaa kiihkoa paria tyyppiä vastaan, jotka ei käy töissä. Ajatelkaas, miten nämä mammat on pettyneitä jos nämä naiset elääkin onnellisen elämän vauraina ja mies ei jätä ja heillä on hyvä elämä ja lapset menestyy. Nämä töitä raatavat naiset suupielet irvessä toivovat näille pahaa ja uhoavat, että kyllä te vielä koette...niin mitä... Kenellähän se paha olo on enemmän?
saati mitään KIIHKOA pode suuntaan tai toiseen. Miksi ei voi olla ihan rauhallisesti ja asiallisesti vaan eri mieltä?
Minusta itse aihe on kyllä hyvä, eli ihmisten erilaiset ura- ja elämänarvostukset.
Ap kokee, että ulkomailla asuminen, perheen vaaliminen ja varallisuus korvaavat hyvin sen, että oma ura jää tekemättä. Siinä on ilman muuta puolensa, ja kuten olen koko ajan sanonut, ei minusta ketään saa sanoa loiseksi vain siksi, ettei hän tee PALKKAtyötä.
Minusta taas oma ammatti ja ura ovat tärkeitä. Minulle on omalta työpaikaltani tarjottu ulkomaanpestiä, ja se olisi taloudellisesti jopa kannattavaa ja OMALLE uralleni hyödyksi, mutta en halua repiä miestä työstään prinssipuolisoksi. Hän on sanonut, että voisi lähteäkin, mutta olen seurannut kollegoita vastaavissa tilanteissa, ja ainakin miehelle se "prinssipuolisona" olo ei ole helppo juttu.
Eli jatkossakin tyydymme matkustelemaan paljon ja asumaan Suomessa, monesta muustakin syystä. Ja kuulkaas, ihan on tämä oma valintamme ja me olemme puolestamme tyytyväisiä tähän ;-)
Kamalaa kiihkoa paria tyyppiä vastaan, jotka ei käy töissä. Ajatelkaas, miten nämä mammat on pettyneitä jos nämä naiset elääkin onnellisen elämän vauraina ja mies ei jätä ja heillä on hyvä elämä ja lapset menestyy. Nämä töitä raatavat naiset suupielet irvessä toivovat näille pahaa ja uhoavat, että kyllä te vielä koette...niin mitä... Kenellähän se paha olo on enemmän?
saati mitään KIIHKOA pode suuntaan tai toiseen. Miksi ei voi olla ihan rauhallisesti ja asiallisesti vaan eri mieltä?Minusta itse aihe on kyllä hyvä, eli ihmisten erilaiset ura- ja elämänarvostukset.
Ap kokee, että ulkomailla asuminen, perheen vaaliminen ja varallisuus korvaavat hyvin sen, että oma ura jää tekemättä. Siinä on ilman muuta puolensa, ja kuten olen koko ajan sanonut, ei minusta ketään saa sanoa loiseksi vain siksi, ettei hän tee PALKKAtyötä.
Minusta taas oma ammatti ja ura ovat tärkeitä. Minulle on omalta työpaikaltani tarjottu ulkomaanpestiä, ja se olisi taloudellisesti jopa kannattavaa ja OMALLE uralleni hyödyksi, mutta en halua repiä miestä työstään prinssipuolisoksi. Hän on sanonut, että voisi lähteäkin, mutta olen seurannut kollegoita vastaavissa tilanteissa, ja ainakin miehelle se "prinssipuolisona" olo ei ole helppo juttu.
Eli jatkossakin tyydymme matkustelemaan paljon ja asumaan Suomessa, monesta muustakin syystä. Ja kuulkaas, ihan on tämä oma valintamme ja me olemme puolestamme tyytyväisiä tähän ;-)
Tärkeintähän on, että asiat on omasta mielestä hyvin ja on itse onnellinen valinnoistaan:) Sen sijaan en ymmärrä, että esimerkiksi toisten älykkyysosamäärää alettiin varsin törkeästi kyseenalaistaa joidenkin kirjoittajien toimesta, yhden viestin perusteella. Sen takia ettei joku käy töissä.
Hän on sanonut, että voisi lähteäkin, mutta olen seurannut kollegoita vastaavissa tilanteissa, ja ainakin miehelle se "prinssipuolisona" olo ei ole helppo juttu.
Näinhän se on. Sinä kumminkin itse päätät, että miehesi ei lähde. Kaikilla nyt ei ole vaan sattunut noin munattomia miehiä.
ei rupea ulkomailta asti märehtimään suomalaisella vauvapalstalla vanhojen opiskelukaverien sanomisia! Todellakaan.
Hän on sanonut, että voisi lähteäkin, mutta olen seurannut kollegoita vastaavissa tilanteissa, ja ainakin miehelle se "prinssipuolisona" olo ei ole helppo juttu.
Näinhän se on. Sinä kumminkin itse päätät, että miehesi ei lähde. Kaikilla nyt ei ole vaan sattunut noin munattomia miehiä.
Se oli yksi tekijä monen joukossa. Ja hei, se oli siis MINULLE tarjottu työkomennus, joten totta kai se olen minä, joka sen pääratkaisun teen.
Kamalaa kiihkoa paria tyyppiä vastaan, jotka ei käy töissä. Ajatelkaas, miten nämä mammat on pettyneitä jos nämä naiset elääkin onnellisen elämän vauraina ja mies ei jätä ja heillä on hyvä elämä ja lapset menestyy. Nämä töitä raatavat naiset suupielet irvessä toivovat näille pahaa ja uhoavat, että kyllä te vielä koette...niin mitä... Kenellähän se paha olo on enemmän?
saati mitään KIIHKOA pode suuntaan tai toiseen. Miksi ei voi olla ihan rauhallisesti ja asiallisesti vaan eri mieltä? Minusta itse aihe on kyllä hyvä, eli ihmisten erilaiset ura- ja elämänarvostukset. Ap kokee, että ulkomailla asuminen, perheen vaaliminen ja varallisuus korvaavat hyvin sen, että oma ura jää tekemättä. Siinä on ilman muuta puolensa, ja kuten olen koko ajan sanonut, ei minusta ketään saa sanoa loiseksi vain siksi, ettei hän tee PALKKAtyötä. Minusta taas oma ammatti ja ura ovat tärkeitä. Minulle on omalta työpaikaltani tarjottu ulkomaanpestiä, ja se olisi taloudellisesti jopa kannattavaa ja OMALLE uralleni hyödyksi, mutta en halua repiä miestä työstään prinssipuolisoksi. Hän on sanonut, että voisi lähteäkin, mutta olen seurannut kollegoita vastaavissa tilanteissa, ja ainakin miehelle se "prinssipuolisona" olo ei ole helppo juttu. Eli jatkossakin tyydymme matkustelemaan paljon ja asumaan Suomessa, monesta muustakin syystä. Ja kuulkaas, ihan on tämä oma valintamme ja me olemme puolestamme tyytyväisiä tähän ;-)
Tärkeintähän on, että asiat on omasta mielestä hyvin ja on itse onnellinen valinnoistaan:) Sen sijaan en ymmärrä, että esimerkiksi toisten älykkyysosamäärää alettiin varsin törkeästi kyseenalaistaa joidenkin kirjoittajien toimesta, yhden viestin perusteella. Sen takia ettei joku käy töissä.
mutta sitä esiintyy nähdäkseni ketjussa puolin ja toisin...
väittävät elämääni tyhjäksi ja etten minä ole mitään ja, että mieheni vaihtaa minut toiseen naiseen. Minua tuntematta ja elämääni tutustumatta väitetään, että en osaa muuta tehdä kuin vessoja pestä.
Minä olen tyytyväinen, että asun täällä ja saan tehdä hyväntekeväisyyttä ja antaa osaamiseni hyvään tarkoitukseen. Ei en ole siis heittänyt koulutustani hukkaan sillä siitä on todella paljon hyötyä tämän järjestön toiminnassa.
Joku sanoi, että minä hyökkään uranaisia vastaan. Ei, en hyökkää. Minusta on hienoa, että ihmiset tekevät niitä asioita, joista he nauttivat. Minäkin nautin hetken urakiitoa, mutta se ei ollut minua varten.
Vai onko kukaan edes sanonut? AP:lla on muuten vain tarve puolustella elämäntapaansa.
Olet ilmeisesti ihan niin tyhmä, kuin miltä vaikutat? Menes nyt vähän ottamaan happea, se helpottaa:) En jankkaa, en natkuta, enkä räpätä.