Sh:t ja muut tietävät! Miksi psykiatrisella osastolla ei jutella öisin potilaiden kanssa?
Kun näyttää hoitajia olevan paikalla niin kysäsenpäs. Jouduin erittäin vaikeiden ahdistus-ja paniikkioireiden takia psykiatriselle, akuutille osastolle pariksi viikoksi hoitoon. En tietenkään voinut öisinkään juuri nukkua, istuin, haahuilin, itkin ja panikoin. Kun oli oikein paha olla menin kansliaan ja pyysin että juttelisivat kanssasi = rauhoittelua koska se välillä auttoi. Jotkut hoitajat antoivat öisin katsoa jopa jääkiekkoa kun oli MM-kisat menossa ja juttelivat mutta suurin osa ei edes katsonut päin vaan istui koneella ja sanoi että yöllä ei ole tapana jutella ja pitää seuraa..joo, ymmärrän kyllä sen että yöllä pitäisi kaikkien nukkua ja päivärytmi on tärkeä ja näin mutta tuossa tilanteessa olin vasta tullut osastolle ja olin oikeasti aivan sekaisin ja hirveissä paniikkioireissa joihin annettiinkin diapamia suoraan nestemäisenä tarvittana ja tenoxia jne eli tilanne oli paha.
Kommentit (287)
joka sana, siivoajat osaavat kuunnella.
Varmasti potilaalla on paha olla, kun koko kroppa haluaa nukkua, mutta mieli haluaa pompotella hoitajia.
Ei jumankauta! Mieli haluaa POMPOTELLA HOITAJIA... Menkää nyt helvetti muihin töihin ihan oikeasti, vai teettekö työtänne juuri siksi, että saatte kuvitella olevanne potilaita ylempänä ja käyttää hienoa "kurinpidollista hoitoanne" heihin?
En voi kuin olla tosi onnellinen, että oma läheiseni pääsi hyvälle osastolle aikoinaan. Ei sielläkään nyt varmaan jokainen hoitaja niin ammattimainen ollut, mutta iso osa oli oikeasti empaattisia ja inhimillisesti suhtautuvia.
Taitaa olla niin, että hoitoalan ihmiset määrittelevät ylipäänsä koko ammattimaisuuden eri tavalla. Heille ammattimaisuutta varmaankin edustaa kovuus, kurinpidollinen ja ylemyydentuntoinen asenne. Ammattimaista on varmaankin tajuta, että potilaat ovat hoidossa ihan vain heitä ärsyttääkseen ja pompotellakseen, joten pitäähän ne pistää ruotuun! Sellainen viba näistä kamalista hoitsujen viesteistä tulee.
Itsekin hoitajana kuvittelin, että psyk. hoitopaikassa saa puhua, etsiä, löytää ja näyttää tunteitaan. Tutustuttuani suljettuun osastoon havainnoin potilaissa paljon kätkettyä vihaa, "ylikilttiä" käytöstä. Uhkana on vierihoito, suljettu huone sekä pakkohoito. Onhan tietysti niitä oikeita "hulluja", jotka noita tarvitsevat. Miten eristys voi olla potilasta kuntouttavaa?
Minä otan iltalääkkeeni ja menen vastaanottamaan lääkärin määräämää hoitoa. (suom. makaamaan unettomana sänkyyn)
Ja hoitajat kieltäytyivät vedoten siihen, että lääkäri muka määräsi rauhoittavaa ja nukahtamislääkettä? Hoitajat siis itse keksivät antaa sinulle lääkkeitä, joita lääkäri ei määrännyt? Ja niihin vedoten kieltäytyivät antamasta sitä yöterapiaa, jota nimenomaan oli määrätty? Tuohan on hoitovirhe! Ilman muuta yhteys potilasasiamieheen ja ilmoitus, että hoitajat laiminlöivät lääkärin määräykset.
Siis mitä ihmettä? Ei ole kukaan määrännyt yöterapiaa enkä mä ole mitään yöTERAPIAA kaivannut vaan apua siihen paniikkiin, hyvänen aika! A-P-U-A! Koska minä hakeuduin sairaalaan HOITOON niin kyllä minä kuvittelin ja kuvittelen edelleen että se niiden hoitajien työhö kuuluu. Yllätyksenä tuli oikeasti kaikki nämä lukuisat kommentit siitä että heille ei kuulu eikä he jaksa kun heitä nukuttaa. Miksi osa hoitajista jutteli yöllä, jos se oli kiellettyä? Ja ihan oikeasti, ei paniikissa oleva ihminen tule teitä POMPOTTELEMAAN vaan hakee hädässä apua siihen tuskaan! Pari viikkoa tuolla olin, ekan viikon käytännössä valvoin ja ainakin silloin ne yököt tv-huoneessa koko ajan tai sitten taukohuoneessa. Yksi oli yleensä koneella. Ja kyllä, minä näin koska laahustin sitä käytävää edes takaisin...
enkä ole koskaan ollut psykiatrisella osastolla itse. Mutta toinen lapsistani on :( Hän oli tuolloin 8-vuotias, ja vietti "itsetuhoisen käytöksen" takia osastolla 3 viikkoa. Ja hitot, lapsella on kyllä verbaalinen ilmaisu hallussa, mutta ei se kyllä itsetuhoinen ole ollut päivääkään. Tiesimme kyllä, että jotain oli pielessä, mutta julkinen reaktio tähän oli järkyttävää. Psyk.osastolla 2 hoitajaa olivat harjoittaneet "sylihoitoa", eli pitäneet kiinni, kun lapsi oli paniikissa. Käytännössä kaksi ämminmätinkiä olivat istuneet 8-vuotiaan päälle. Lapsella oli puhelin, joka takavarikoitiin. Yhtään puhelua ei saanut soittaa ilman hoitajan valvontaa. Oli aika kamalaa, kun lapsi itki puhelimessa ja oli lukittautunut vaatekaappiin saadakseen puhua rauhassa. Omat kirjat, cd:t ja dvd:t takavarikoitiin. Sovitut iltapuhelut peruttiin kerta toisensa jälkeen "muun tekemisen" takia. Vierailuaikana lapsi oli aivan hukassa... -"Äiti, mikset sä soittanut illalla vaikka sä lupasit?" Taustalla ko. laitos, LASTENLINNA HKI, suunnitteli huostaanottoa. Onneksi lastensuojelu puuttui tilanteeseen eduksemme. Nykyisin lapsi on suht' normi tapaus. Kriisille oli syynsä, ja siitä selvittiin ihan perheen kesken. Ilma tätä meidän "upeaa lastenpsykiatriaa" tilanne olisi lauennut todennäköisesti helpommin ja nopeammin. Niin että jos lapsilla on tuollaista, en halua ap edes arvailla mitä kaikkea sulla on ollut :/ Kun noihin hammaspyöriin kerran joutuu, tulos on yhtä helvettiä.
Tuli oikeasti huono olo tuosta sun viestistä :( Onneksi kaikki on jo paremmin. Kyllä mä olen juttuja kuullut kaikenlaisista hoitajista mutta oikeasti tämä ketju vasta avasi minun silmät siitä että se on ihan todellista miten alentavasti mielenterveyspotilaisiin suhtaudutaan. Me olemme alinta sakkia, roskasakkia joka haluaa vaan pompotella hoitajia ja haluaa että hoitajat paapoo heitä. Hitto mitä vainoharhaisuutta! Tuolla kadullakin kun kävelisin näitä hoitajia vastaan niin heillä ei olisi aavistustakaan että minä olen yksi näistä roskasakeista, vasta osastolla sen huomaisivat..kumma kyllä, kaikki lääkärit on olleet oikeasti tosi ystävällisiä ja empaattisia, jopa OYSISSA joka on kyllä toooosi harvinaista. Vielä tänä päivänäkin oma terveyskeskuslääkäri kysyy ekana mun vointia vaikka menisin jonkun muun vaivan takia =)
Itse sosiaalipuolen juttuja sekä amk:ssa että yliopistossa opiskelleena olen kyllä ihan häkeltynyt siitä, miten läpimätä niin monien "ammattilaisten" suhtautuminen voi olla. Ainakin omissa opinnoissani on ennen kaikkea KOKO AJAN painotettu sitä, miten oleellista on tasaveroinen ja kunnioittava suhtautuminen asiakkaaseen. Siis onhan sillä nyt kaiken onnistumisen kannalta ihan hirveän iso merkitys. Eipä mistään "keskusteluavustakaan" paljon ole hyötyä, jos hoitajien lähtökohtainen suhtautuminen potilaisiin on niin alentava, kylmä ja robottimainen, miltä tämän ketjun perusteella vaikuttaa. Tuo tunteeton ja konemainen hoitokulttuuri vaan istuu niin sitkeässä ilmeisesti... :S
http://fi.wikipedia.org/wiki/Uljas_uusi_maailma
Syödään Somaa, jotta ei ole epätoivon hetkiä. Ihmisestä on tullut kone.
Hoitajilla on helppoa tuollaisessa "Uljaassa uudessa maailmassa". Empatiaa ei tarvitse enää kokea. Ihmisyyden voi unohtaa.
Ja raavaita miehiä on käynyt päälle. Siksi on kanslia ja siellä lukko, minne pääsee pakoon ja hälyttämään, ellei ehdi jo taskusta painaa hälytintä.
jotka tekevät yksin yövuoroa ja siten kuvittelevat että kaikilla muillakin osastoilla olisi vain yksi yöhoitaja töissä.
Rauhallisimmilla osastoilla saattaa se yksi yökkö ollakkin, mutta muilla VÄHINTÄÄN kaksi.
Jos yhdellä osastolla alkaa raavas mies tai muuten vahva potilas riehumaan, niin ei sille kaksi hoitajaa pärjää millään.
Sitä varten on ne hälytyskellot että tarvittaessa saadaan apua muiltakin osastoilta. Työvuorossa yksin oleva ei saa poistua, eikä poliisit kerkeä minuutissa paikalle.
jälkiä, joka antaa potilaan manipuloida itseään ja pyörittää, miten haluaa. Mielenterveysongelmainen ei pääse nykyään sairaalaan hoitoon, ellei ole todella sairas. Sellainen ihminen pystyy juuri sellaista kutsumushoitajaa pompottamaan, miten haluaa. Tiedän jopa tapauksen, missä hoitaja on yrittänyt itsaria kun lähti liikaa pelastamaan potilasta, joka olisi tarvinnut tiukat rajat, eikä sitä kädestäpitelijää ja kuuntelijaa.
Ap ei vaikuta mitenkään tasapainoiselta vieläkään. Mielenterveysongelmaisilla on useasti tapana syyttää pahasta olosta koko ajan muita. Milloin paha olo on miehen, milloin naapurin, milloin sen äänen syy, mikä kuuluu seinästä. Yleensä se projisoituu osastolla ollessa hoitajiin. Hyvin tavallinen tilanne siinä psykoositilanteessa.
Itse sosiaalipuolen juttuja sekä amk:ssa että yliopistossa opiskelleena olen kyllä ihan häkeltynyt siitä, miten läpimätä niin monien "ammattilaisten" suhtautuminen voi olla. Ainakin omissa opinnoissani on ennen kaikkea KOKO AJAN painotettu sitä, miten oleellista on tasaveroinen ja kunnioittava suhtautuminen asiakkaaseen. Siis onhan sillä nyt kaiken onnistumisen kannalta ihan hirveän iso merkitys. Eipä mistään "keskusteluavustakaan" paljon ole hyötyä, jos hoitajien lähtökohtainen suhtautuminen potilaisiin on niin alentava, kylmä ja robottimainen, miltä tämän ketjun perusteella vaikuttaa. Tuo tunteeton ja konemainen hoitokulttuuri vaan istuu niin sitkeässä ilmeisesti... :S
Ja ihmiset ovat aina valmiita uskomaan näitä seiskaluokan kohujuttuja.
Toisaalta, olen nykyään tyytyväinen kun nuorisopsykiatriat ja mielisairaalat puretaan. Samoin vanhainkodit ja kehitysvammalaitokset. Saa jokainen hoitaa itse omansa. Siihenhän on päädytty tämän jatkuvan ryöpyttämisen ja haukkumisen takia. Kansaa on kuunneltu ja päätetty, että kivat säästöt tulee kun omaiset hoitavat itse.
enkä ole koskaan ollut psykiatrisella osastolla itse. Mutta toinen lapsistani on :( Hän oli tuolloin 8-vuotias, ja vietti "itsetuhoisen käytöksen" takia osastolla 3 viikkoa. Ja hitot, lapsella on kyllä verbaalinen ilmaisu hallussa, mutta ei se kyllä itsetuhoinen ole ollut päivääkään. Tiesimme kyllä, että jotain oli pielessä, mutta julkinen reaktio tähän oli järkyttävää. Psyk.osastolla 2 hoitajaa olivat harjoittaneet "sylihoitoa", eli pitäneet kiinni, kun lapsi oli paniikissa. Käytännössä kaksi ämminmätinkiä olivat istuneet 8-vuotiaan päälle. Lapsella oli puhelin, joka takavarikoitiin. Yhtään puhelua ei saanut soittaa ilman hoitajan valvontaa. Oli aika kamalaa, kun lapsi itki puhelimessa ja oli lukittautunut vaatekaappiin saadakseen puhua rauhassa. Omat kirjat, cd:t ja dvd:t takavarikoitiin. Sovitut iltapuhelut peruttiin kerta toisensa jälkeen "muun tekemisen" takia. Vierailuaikana lapsi oli aivan hukassa... -"Äiti, mikset sä soittanut illalla vaikka sä lupasit?" Taustalla ko. laitos, LASTENLINNA HKI, suunnitteli huostaanottoa. Onneksi lastensuojelu puuttui tilanteeseen eduksemme. Nykyisin lapsi on suht' normi tapaus. Kriisille oli syynsä, ja siitä selvittiin ihan perheen kesken. Ilma tätä meidän "upeaa lastenpsykiatriaa" tilanne olisi lauennut todennäköisesti helpommin ja nopeammin. Niin että jos lapsilla on tuollaista, en halua ap edes arvailla mitä kaikkea sulla on ollut :/ Kun noihin hammaspyöriin kerran joutuu, tulos on yhtä helvettiä.
Tuli oikeasti huono olo tuosta sun viestistä :( Onneksi kaikki on jo paremmin. Kyllä mä olen juttuja kuullut kaikenlaisista hoitajista mutta oikeasti tämä ketju vasta avasi minun silmät siitä että se on ihan todellista miten alentavasti mielenterveyspotilaisiin suhtaudutaan. Me olemme alinta sakkia, roskasakkia joka haluaa vaan pompotella hoitajia ja haluaa että hoitajat paapoo heitä. Hitto mitä vainoharhaisuutta! Tuolla kadullakin kun kävelisin näitä hoitajia vastaan niin heillä ei olisi aavistustakaan että minä olen yksi näistä roskasakeista, vasta osastolla sen huomaisivat..kumma kyllä, kaikki lääkärit on olleet oikeasti tosi ystävällisiä ja empaattisia, jopa OYSISSA joka on kyllä toooosi harvinaista. Vielä tänä päivänäkin oma terveyskeskuslääkäri kysyy ekana mun vointia vaikka menisin jonkun muun vaivan takia =)
jälkiä, joka antaa potilaan manipuloida itseään ja pyörittää, miten haluaa. Mielenterveysongelmainen ei pääse nykyään sairaalaan hoitoon, ellei ole todella sairas. Sellainen ihminen pystyy juuri sellaista kutsumushoitajaa pompottamaan, miten haluaa. Tiedän jopa tapauksen, missä hoitaja on yrittänyt itsaria kun lähti liikaa pelastamaan potilasta, joka olisi tarvinnut tiukat rajat, eikä sitä kädestäpitelijää ja kuuntelijaa. Ap ei vaikuta mitenkään tasapainoiselta vieläkään. Mielenterveysongelmaisilla on useasti tapana syyttää pahasta olosta koko ajan muita. Milloin paha olo on miehen, milloin naapurin, milloin sen äänen syy, mikä kuuluu seinästä. Yleensä se projisoituu osastolla ollessa hoitajiin. Hyvin tavallinen tilanne siinä psykoositilanteessa.
Itse sosiaalipuolen juttuja sekä amk:ssa että yliopistossa opiskelleena olen kyllä ihan häkeltynyt siitä, miten läpimätä niin monien "ammattilaisten" suhtautuminen voi olla. Ainakin omissa opinnoissani on ennen kaikkea KOKO AJAN painotettu sitä, miten oleellista on tasaveroinen ja kunnioittava suhtautuminen asiakkaaseen. Siis onhan sillä nyt kaiken onnistumisen kannalta ihan hirveän iso merkitys. Eipä mistään "keskusteluavustakaan" paljon ole hyötyä, jos hoitajien lähtökohtainen suhtautuminen potilaisiin on niin alentava, kylmä ja robottimainen, miltä tämän ketjun perusteella vaikuttaa. Tuo tunteeton ja konemainen hoitokulttuuri vaan istuu niin sitkeässä ilmeisesti... :S
Hän on realiteeteissa, mutta valtavan ahdistunut. On ikävää, että kaikki mielenterveysongelmat niputetaan yhteen.
He tuijottavat seiniä ja kattoa ja lattiaa, kiemurtelevat tuolissaan ja tuhahtelevat, että voivat ihan hyvin.
Mutta kun tulee iltayö, alkaa osastolla melkoinen kuhina, kun halutaan avautua ja keskustella. Siis juuri ne, jotka noin 10 tuntia aikaisemmin olivat sitä mieltä, että keskustelu ei auta mitään, turha tässä on puhua.
Ihan kuin olisi 4v pikkulapsia osasto täynnä, jokainen vuorollaan kitiseen, että on jano ja pissattaa ja nälkä ja pelottaa. Ei vanhempienkaan kannata mennä tuohon showhun mukaan, siksi hoitajatkaan eivät lähde terapoimaan öisin. Yöllä on tarkoitus nukkua, se on osa sitä hoitoa. Kun on oikeasti aivan sekaisin, on hoitajan tehtävänä pitää yö yönä ja päivä päivänä.
Se on sairaala, ei sinne tulla leikkimään. Hoitoja saa päivällä. Jos on öisin tarvetta avautua, saattoi jäädä joku unilääle ottamatta?
Ehkäpä kyse on siitä, mistä niin usein meillä ihan terveilläkin: ilta ja yö ovat otollisinta aikaa tunteiden käsittelylle, päiväkirjan kirjoittamisella, ystävän kanssa maailman parantamiselle.
VOisiko mitenkään alkaa ajatella, että ehkä se potilas on syytä parantaa siten, kuin sille potilaalle on parasta, ei siten, miten se terveille hoitsuille on kivointa?
Ihan hirveiltä ihmisiltä kyllä kuulostaa täällä yhdeksän kymmenestä kirjoittaneesta hoitsusta. Ja sitten vielä itketään, kun ei arvostusta löydy... ihmettelettekö sitä todella????
Hän on realiteeteissa, mutta valtavan ahdistunut. On ikävää, että kaikki mielenterveysongelmat niputetaan yhteen.
Juuri näin. Olen lukenut kaikki itseäni koskevat paperit. "on realiteeteissa, ei ole psykoottinen eikä suisidaalinen" Korjatkaa toki jos käsitteet meni väärin. En tietenkään ole vielä täysin tasapainoinen, olenhan terapiassa. Mutta toivon todella etten koskaan enää niin ahdistunut ole että joutuisin osastolle hoitajia pompottamaan. Heh hee :D
Ja hei, missä minä olen syyttänyt yhtään ketään pahasta olostani? En niin missään. Alan tuntemaan itseni aika terveeksi näiden vainoharhaisten hoitsujen keskellä, anteeksi :D
Tässä vielä vastaus tähän hoitajien pompotteluun jonka laitoin jo aiemmin
"Ei ole kukaan määrännyt yöterapiaa enkä mä ole mitään yöTERAPIAA kaivannut vaan apua siihen paniikkiin, hyvänen aika! A-P-U-A! Koska minä hakeuduin sairaalaan HOITOON niin kyllä minä kuvittelin ja kuvittelen edelleen että se niiden hoitajien työhö kuuluu. Yllätyksenä tuli oikeasti kaikki nämä lukuisat kommentit siitä että heille ei kuulu eikä he jaksa kun heitä nukuttaa. Miksi osa hoitajista jutteli yöllä, jos se oli kiellettyä? Ja ihan oikeasti, ei paniikissa oleva ihminen tule teitä POMPOTTELEMAAN vaan hakee hädässä apua siihen tuskaan! "
Varmasti potilaalla on paha olla, kun koko kroppa haluaa nukkua, mutta mieli haluaa pompotella hoitajia.
Ei jumankauta! Mieli haluaa POMPOTELLA HOITAJIA... Menkää nyt helvetti muihin töihin ihan oikeasti, vai teettekö työtänne juuri siksi, että saatte kuvitella olevanne potilaita ylempänä ja käyttää hienoa "kurinpidollista hoitoanne" heihin? En voi kuin olla tosi onnellinen, että oma läheiseni pääsi hyvälle osastolle aikoinaan. Ei sielläkään nyt varmaan jokainen hoitaja niin ammattimainen ollut, mutta iso osa oli oikeasti empaattisia ja inhimillisesti suhtautuvia. Taitaa olla niin, että hoitoalan ihmiset määrittelevät ylipäänsä koko ammattimaisuuden eri tavalla. Heille ammattimaisuutta varmaankin edustaa kovuus, kurinpidollinen ja ylemyydentuntoinen asenne. Ammattimaista on varmaankin tajuta, että potilaat ovat hoidossa ihan vain heitä ärsyttääkseen ja pompotellakseen, joten pitäähän ne pistää ruotuun! Sellainen viba näistä kamalista hoitsujen viesteistä tulee.
Turha siitä on hoitajia syyttää, että lääkärin mielestä potilaan tulee nukkua öisin ja hoitajat tähän kannustavat. Kun se psykiatrinen osasto on kuin mikä tahansa osasto ei siellä on päivä ja yö, öisin nukutaan.
Mikä siinä on niin hankala ymmärtää, että potilaat siellä ovat sairaita erilaisine oireineen ja psyykkisesti sairaalle oikea vuorokausirytmi ja nukkuminen ovat yhtä tärkeitä kuin leikkauspotilaallekin. Ei normiosastollakaan mennä kansliaan rupattelemaan, jos yöllä ei nukuta. Kyllä siellä aika äkkiä kysytään, onko kipuja tai haluaako unilääkettä eikä suinkaan ehdoteta, että jospa ottaisin nyt sen sydänfilmin, niin ei tarvitse aamulla ottaa ennen kotiinlähtöä.
Uskon, että 99% ap:n ahdistusta tuli siitä, että hoitajat eivät hypelleet hänen käskyjensä mukaan.
ja nakattaisiin sinne vaan kaikki erilaiset ihmiset. Ei tämä nykymeno tunnu kovin paljon eroavan. Yhtä huonoja hoitotuloksia tulee. Yhtä heitteillä ja huonolla hoidolla potilaat ovat nykyään.
Uskon, että 99% ap:n ahdistusta tuli siitä, että hoitajat eivät hypelleet hänen käskyjensä mukaan.
Se johtuu siitä alitajuisesta ongelmasta, etten saa pompotettua psykiatristen hoitolaitosten hoitajia.
-ohis
Turha siitä on hoitajia syyttää, että lääkärin mielestä potilaan tulee nukkua öisin ja hoitajat tähän kannustavat. Kun se psykiatrinen osasto on kuin mikä tahansa osasto ei siellä on päivä ja yö, öisin nukutaan. Mikä siinä on niin hankala ymmärtää, että potilaat siellä ovat sairaita erilaisine oireineen ja psyykkisesti sairaalle oikea vuorokausirytmi ja nukkuminen ovat yhtä tärkeitä kuin leikkauspotilaallekin. Ei normiosastollakaan mennä kansliaan rupattelemaan, jos yöllä ei nukuta. Kyllä siellä aika äkkiä kysytään, onko kipuja tai haluaako unilääkettä eikä suinkaan ehdoteta, että jospa ottaisin nyt sen sydänfilmin, niin ei tarvitse aamulla ottaa ennen kotiinlähtöä. Uskon, että 99% ap:n ahdistusta tuli siitä, että hoitajat eivät hypelleet hänen käskyjensä mukaan.
Missä minä olen SYYTTÄNYT ketään? Olen ihmetellyt tätä asiaa enkä mä kyllä vastausta ole siihen edelleenkään saanut että miksi osa hoitajista jutteli, osa ei? Mikä siinä on niin vaikea usko että kun ihminen on TODELLA, TODELLA vaikeasti paniikissa niin siinä tilanteessa ei vaan pysty nukkumaan, ei pysty istumaan, ei pysty tekemään mitään mitä PITÄISI tehdä? Ja tuo viimeinen lauseesi on suoraan sanottuna yhtä paskaa. Minä olin helvetin ahdistunut osastolle mennessäni ja minun hoitajien pompottelu oli sitä että menin anteeksi pyydellen itkemään hoitajalle että minulla on niin paha olla etten kestä, etten tiedä mitä tehdä, mikä tähän auttaisi. Jos tuo on pompottelua niin sitten se on. Sinä kun tiedät näköjään parhaiten asiani niin kerro miksi olen välillä vieläkin ahdistunut vaikken ole hoitajien kanssa ollut missään tekemisissä vuosiin?
ja nakattaisiin sinne vaan kaikki erilaiset ihmiset. Ei tämä nykymeno tunnu kovin paljon eroavan. Yhtä huonoja hoitotuloksia tulee. Yhtä heitteillä ja huonolla hoidolla potilaat ovat nykyään.
niin eikö se ole sama kun kaikki paikat lopetetaan ja av.mammat saa ammattitaitoisina hoitaa omaistensa sairaudet itse.
Itse ainakin kannatan jokaisen mielisairaalan ja kehitysvammaisten hoitopaikan lopettamista. Samoin vanhainkotien. Ihan hyvin voi omaiset hoitaa omansa kun tuntuu sitä ammattitaitoa ja tietämystä olevan niin suunnattomasti.Samalla myös veroeurot säästyy kun ei tarvitse jokaista curlingmamman pentua viedä jonnekin psykiatriselle osastolle ja jokaista kuritonta ADHD-kakaraa tutkia neuropsykiatrisella.
Ja ei, en ole hoitaja. Mutta huvittaa aina nämä mammat, jotka osaavat hoitaa kaikki sauraudet paremmin kuin koulutettu henkilökunta.
Ja hoitajat kieltäytyivät vedoten siihen, että lääkäri muka määräsi rauhoittavaa ja nukahtamislääkettä? Hoitajat siis itse keksivät antaa sinulle lääkkeitä, joita lääkäri ei määrännyt? Ja niihin vedoten kieltäytyivät antamasta sitä yöterapiaa, jota nimenomaan oli määrätty?
Tuohan on hoitovirhe! Ilman muuta yhteys potilasasiamieheen ja ilmoitus, että hoitajat laiminlöivät lääkärin määräykset.