Tunnetko ihmisiä, jotka ovat heikkolahjaisia, mutta eivät kuitenkaan kehitysvammaisia?

Ja sadisti🤗

Vierailija kirjoitti:

Hauskaa että tätä kysytään täällä jossa on pelkästään meitä heikkolahjaisia :D

Mistä sä sen tiedät? 🤔

Haistakaa kaikki paska😀

Tää sivusto ole heikkolahjaisia nähnytkään😀

Heikkolahjaiset ei ees osaisi tulla tänne🤗

Heikkolahjaiset ei ees osaa käyttää nettiä,eli oikeesti heikkolahjaisia on tää sukupolvi jotka on elänyt sota aikana ja sodan jälkeen syntynyt sukupolvi mut niissäkin sukupolvissa on jonkin verran älykästä sakkia jotka osaa käyttää nettiä🤗

Niin ja älykkyystestit on humpuukia🤗 Ja kaikille ei välttämättä sovi koulun opiskelumetodit,jotkut voi oppia paljon paremmin opiskellessa itsenäisesti esim minä🤗

Sitten sekin et jos ei ole motivaatiota opiskeluun niin sekin vaikuttaa siihen että voi olla oppimisvaikeuksia🤗

Mut ku tää yhteiskunta on niin outo et kaikkien pitäs vaan mahtuu samaan muottiin,mutta ei se niin mene🤗

Valitettavasti tunnen, opiskelu peruskoulun jälkeen 0v, joten kun työpaikka lähti alta, niin työllistymismahdollisuudet myös 0. Eläkkeelle alle 50v, elämä koostuu lähes täysi-ikäisen pojan hyysäämisesta, joka ei pojan elämää ajatellen ole hyvä juttu.

Muutakin on muttei arvaa laittaa ettei tunnista itseään jos sattuisi täällä pyörimään.

On paljon lahjakkaita ihmisiä joiden lahjakkuutta yhteiskunta ei huomaa🤗

Vierailija kirjoitti:

Valitettavasti tunnen, opiskelu peruskoulun jälkeen 0v, joten kun työpaikka lähti alta, niin työllistymismahdollisuudet myös 0. Eläkkeelle alle 50v, elämä koostuu lähes täysi-ikäisen pojan hyysäämisesta, joka ei pojan elämää ajatellen ole hyvä juttu.

Muutakin on muttei arvaa laittaa ettei tunnista itseään jos sattuisi täällä pyörimään.

Et välttämättä tunne,saatat olla vaan liian kapeakatseinen ihminen🤗

Vierailija kirjoitti:

Minunkin äitini ja minua kolme vuotta nuorempi sisareni ovat heikkolahjaisia. Ymmärsin jo nuorena, että heissä on jotain erilaista kuin minussa ja isässäni. Äitini on 70-luvulla käynyt jonkun teollisuusompelukurssin ja oli muutaman vuoden töissä minun syntymääni saakka. Yt-neuvotteluissa hän oli ainoa, joka sai lähteä, eikä sen jälkeen ole ollut töissä kuin muutaman kokeilun siivousalalla. Niistä ei tullut mitään, kun ei mennyt perille tekniikat ja oli niin hidas. En tiedä äitini lukeneen yhtään kirjaa elämänsä aikana, eikä muita harrastuksia ole kuin ompelu. Hän tulee kuitenkin toimeen naapureiden kanssa ja nämä kyllä osaavat käyttää hänen hyväntahtoisuuttaan hyväkseen. Ompelupöydällä on jatkuvasti kasa naapureiden korjattavia vaatteita, palkkaa äiti ei kehtaa pyytää. Joskus joku antaa kahvipaketin monen tunnin työstä.

Siskoni oli koulukiusattu erilaisuutensa vuoksi. Osasyynä oli varmasti lihavuus, sillä äiti syötti hänet yhtä lihavaksi kuin itsensä. Minä osasin urheilullisena lapsena pitää paremmin puoleni. Siskolle tehtiin tutkimuksia kun hän oli kolmannella luokalla ja hänet todettiin heikkolahjaiseksi. Äidille isä kertoi, että siskolla oli muistivaikeuksia, mikä on kylläkin tavallista heikkolahjaisille, mutta äidin oli se parempi mieltää kuin heikkolahjaisuus.

Ylä-asteella koulukiusaaminen meni niin pahaksi, että rehtori suositteli siskolle Steiner-koulua. Rehtori pääsi ongelmasta kätevästi eroon. Steiner- koulussa sisko koristeli itse tehtyjen vihkojen sivuja kukkasilla peruskoulun loppuun ja vielä neljä vuotta lukiossa. Olisi ymmärtämättömyyttään halunnut osallistua yo-tutkintoon, mutta koulu ei sitä suositellut, syystäkin tietysti. Sisko sai lukion päättötodistuksen, josta hän ja äiti ovat niin otettuja. Sillä paperilla ei vain oikeasti tee yhtään mitään. Vaikka olisi päässyt johonkin kouluun todistuksella, totuus tulisi kyllä ilmi ennen pitkää. Matematiikassa hän on ehkä neljäs-luokkalaisen tasolla. Englanti ja ruotsi aivan surkeaa. Sanasto on hyvä, mutta hän ei ole koskaan oppinut ääntämistä, lukee kaiken niin kuin se kirjoitetaan tyyliin "kirl is nise". Hän on kyllä hyvä ilmaisemaan itseään kirjoittamalla, mutta virheiden vuoksi on kirjoituksesta vaikea saada selvää.

 Minkäänlaista tutkintoa siskolla ei ole ja hän asuu isän ja äidin kanssa. Sekä äiti että sisko ovat vieraantuneet täysin yhteiskunnasta. Heillä ei ole mitään käsitystä nykyajan maailmasta, vaan elävät tyytyväisinä omassa kuplassaan. Isää käy sääliksi, sillä tiedän, että hän kaipaa "älyllisempää" seuraa.

Sisko on nyt yli 40-vuotias ja vanhemmat alkaa olla raihnaisia. Olen jo valmiiksi kauhuissani, miten siskolle käy sitten. Mihinkään laitokseen hän ei voi päästä, sillä varsinaista kehitysvammaa ei ole. En usko hänen pärjäävän myöskään omassa asunnossa ilman voimakasta tukea. Minä ja mieheni olemme akateemisia, matkustelemme paljon enkä ymmärrä, miten saisimme aikuisen naisen sovitettua ympyröihimme. Olen monesti ajatellut, että olisi helpompaa, jos siskolla olisi down syndrooma. Silloin olisi yhteiskunnan tultava apuun. 

Siskosi koulunkäynnistä lienee yli 30 vuotta. Heikkolahjaisista puhuttiin vielä 80- ja 90-luvulla. Jos tosiaan ihminen on heikkolahjainen, kulkee diagnoosi nimellä laaja-alaiset oppimisvaikeudet. Tieto löytyy ihan googlettamalla, esim. Verneri.net ja jopa Wikipediakin mainitsee laaja-alaiset oppimisvaikeudet sekä heikkolahjaisuuden samassa kontekstissa. Maallikkokin voi tästä tajuta, että kyse on yhdestä ja samasta asiasta, mutta tänä päivänä pitäisi olla niin hienotunteisia älykkyyttä koskevia asioita kohtaan. Fyysisistä rajoitteista voi rauhassa puhua sellaisenaan sen sijaan, että ihmisellä olisi laaja-alaisia kävelyvaikeuksia.

Tuo termien vaihtelu on oikeasti tehnyt vain hallaa monessa asiassa. Asianomaisille eikä edes opettajille asia aukea helposti, kun psykologin lausunnossa puhutaan heikosta prosessointinopeudesta, haasteista asioissa X ja Y ja laaja-alaisista oppimisvaikeuksista. Matalasta älykkyydestä puhuminen on tabu, ja heikkolahjaisen ÄO asettuu 70-85 paikkeille. Ketäänhän ei tietenkään saa luokitella, mutta samalla kielletään ihmisten eroavaisuudet ja leikitään kaikkien olevan yhtä lahjakkaita/älykkäitä/tyhmiä jne.

Juuri tästä syystä yhteiskunta on unohtanut ihmiset, jotka eivät ole riittävän vammaisia saadakseen erityispalveluita, mutta eivät ole kovin pärjääviäkään peruskoulussa ja arjessa. Nykyään moni suu auki ihmettelee, että eihän mitään heikkolahjaisia ole olemassa. Kyllä on, diagnoosin nimi on vain eri, mutta asian todellinen laita ei ole muuttunut, mutta asiasta ei voi puhua ääneen. Vanhempi sukupolvi tietää asiasta hyvin.

Kannattaa ehdottomasti ottaa yhteyttyä lääkäriin ja pyytää lähetettä psykologin ja mahdollisesti neuropsykologisiin tutkimuksiin, jotta asioiden todellinen laita selviää. Jotkut heikkolahjaisuus-diagnooseista voivat muuttua myöhemmin keva-diagnoosiksi, mikä on tukitoimien kannalta helpottavaa. Jotkut vanhemmat eivät toki kestäisi ajatusta tutkimuksista keva-poliklinikalla, koska muuten nuori tajuaisi ja varmaan olisi niin raskasta hänelle.

Se on nähty, miten joillekin vanhemmille on vaikeuksia hyväksyä se, että lapsi on heikko eikä pärjää normitahtiin. Lapselta voidaan tällöin vaatia olemattomia ja tukea, tukea ja tukea vaaditaan, koe-alueita pienennettävä mutta silti pitäisi todistuksessa olla normaalit arvosanat. Ajetaan kuin käärmettä pyssyyn. Apukoulut pitäisi ehdottomasti palauttaa takaisin näin heikkoja varten, sillä peruskoulussa nämä eivät opi edes lukemaan ja omaksumaan perusasioita, vaikkei kyse ole ydinfysiikasta.

Youtuben Jansku Bansku, on äiti.

Niistä tulee tubettajia

Ei kaikista voi tulla kaikkia. Se pitää hyväksyä sitten. Ihmiset on hyviä oma itsenään.

Tekee Vihreiden puoluetoimistossa ja lukenut sukupuolen tutkimusta.

Vierailija kirjoitti:

Tekee Vihreiden puoluetoimistossa ja lukenut sukupuolen tutkimusta.

Ja hänellä on tummapaahtoisia lapsia liuta ja kaikilla niillä on enemmän tai vähemmän kehityksen viivästymää, ylivilkkautta, tarkkaavaisuuden ja oman toiminnanohjauksen vaikeuksia. Se nainen on todella yksinkertainen ja hänestä arabikulttuuri on perhekeskeinen. Hehkuttaa unelmaa

Syrjäytyminen ei kosketa pelkästään täysin heikkoja, vaan myös hyvin älykkäitä. Jos huonosti käy, niin hyvin älykäs sairastuu mielenterveydellisiin ongelmiin jne. ja tätä asiaa voi edesauttaa kiusaaminen, huonot kotiolot. Pienempi paha on kuitenkin olla heikkolahjainen tai jopa älyllisesti kehitysvammainen, koska heillä matalaa älykkyyttä voi kompensoida sosiaalisuus, mikä on sitten eri asia kuin sosiaaliset taidot.

Yhteiskunta muutenkin menee enemmän keskinkertaisuuksien mukaan, oli kyse koulusta tai työstä. Automatisaatiolla hävitetään ne yksinkertaiset, rutiinia vaativat työt, joissa ne täysin heikot selvisivät, mutta eipä älykkäämmillekään ymmärrystä heru.

Koulu on niin ekstrovertti- ja naispainotteinen, mikä on sittenkin jättänyt erityisesti pojat syrjään, ja juuri pojissa ja miehissä on eniten niitä ääripäitä älykkyyden suhteen, idiootit ja nerot. En kiellä, etteikö koulu olisi massasta erottuville tytöillekin helvettiä. Pojat myös kypsyvät hitaammin, mikä sitten aiheuttaa huonon oppijan tai jopa tyhmän leiman. Tekeekö koulut siis "heikkolahjaisia"? Koulusta valmistuu jopa paljon luku- ja kirjoitustaidottomia nuoria, vaikkei olisi älyllistä kehitysvammaa tms. joka selittäisi asian.

Ja nykyiset koulut ovat niin hurjia menoltaan, ettei siellä kukaan saa rauhaa, kun opettajan pitää paimentaa yli 20 hengen oppilaan ryhmässä jopa useampaa häirikköä tai pitää auttaa kädestä pitäen täysin heikkoa, joka ei ole oppinut yläkouluun mennessä edes lukemaan! Kotiopetus on aivan hyvä valinta näinä aikoina, missä voidaan myös yksilöllisesti huomioida ne täysin heikot tai lahjakkaat. Peruskoulu on enemmän säilö, josta saa ilmaisen ruuan.

Mulle älykkys ei oo tärkeä asia. Enempi se vaikuttaa miten kohtelee toista . Joillekkin älykkyys on tärkeää. Eletään kuitenkin jo vuotta 2022.