Lue keskustelun säännöt.
Kotiäidit, miten te pärjäätte?
09.12.2011 |
Kuinka te pärjäätte rahallisesti kotona, jotka jäitte kotihoidontuelle? Olettaen nyt että miehenne ei omaisuuksia tienää, meillä mies tienaa 1700e/kk.
Haluaisin kovasti jäädä kotiin ainakin siihen asti että lapsi olisi 1½-2 vuotias, mutta rahatilanne tuntuu mahdottomalta. Minulla ei ylpeys anna periksi elää mieheni siivellä..
Tällä hetkellä saan äippärahaa n. 700e/kk + lapsilisä ja tuntuu että tämä on minimi millä pärjään (pystyn maksamaan n. 40% ruokalaskustamme, ostamaan ruuat 8 eläimelle, jotka hankin ennen nykyistä miestäni, joten eivät ole miehen elätysvastuulla, vaikka joskus niiden ruuasta osan maksaakin, puolet vuokrasta, omat laskuni ja lyhentää minimimäärän omasta autolainan puolikkaastani) Ja tämä autolainan puolikas on tosiaan kuusta riippuen n. 50-100e, auto on puoliksi ostettu ja puolet siitä haluan myös maksaa, joten lainasta luopuminen ei ole vaihtoehto..
Tulot tippuisivat noin 300e jos jäisin kotiin äippäloman jälkeen.. Ihan mahdoton yhtälö?:(
Kommentit (104)
Yksilö ei ole silloin tuottelias kansalaisena.
Ei häntä tuetakaan olemaan kotona, lapsi saa hoitorahaa vaikka mummo hoitaisi lasta. Ei kenenkään vanhemman oleteta valitsevan kotona olemista ilman että olisi tuottelias!
Kuten sanoin: saat saman rahan vaikka menisit töihin ja lapsi hoidetaan muualla kuin tarhassa.
Pointtina ei ole se ettei lapselle ole hyväksi olla tarhassa vaan se että missä lasta hoidetaan.
2
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Idioottimaista tehdä töitä tuollaisella palkalla - saati sitten lisääntyä.
Ja siksi pitää mennä kunnollisiin töihin, että on sitten varaa elättää se mukula.
Perusaikuisuutta ja vanhemmuuden alkeita.
Tottakai hoidosta pitää maksaa!
Eikä vanhempien maksama hoitomaksu ol koko maksu mitä lapsesta tulee.
Mutta pointtina yhä: sen rahan saa kun valitsee muun kuin kunnallisen hoidon!
On paljon pareja jotka vuorottelee töitä niin että toinen hoitaa lasta eikä lapsi mene hoitoon tai mummo hoitaa. Me ollaan saatu alennukset yksityisessä, rahat menee heille koska lapsi ei ole kunnallisessa.
Mekin on maksettu joskus kolmesta lapsesta tarhamaksuja. Se kolmannen hoitaminen maksoi muutaman kympin koska vastaan tulee perheen varojen riittäminen ja hoitosumma ei voi olla enää täydet kolmesta lapsesta, se on kohtuutonta.
2
eli toinen elättää toisen esim. vuoden ja sitten toinen toisen. Näin me teemme.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mikäs luuseri minä olen jos olen kotona, koska meillä on PIENIÄ lapsia. Jos en olisi jäänyt kotiin, olisi mieheni jäänyt. Mutta kun lääkärin palkka kun nyt vain on pari kertaa suurempi kuin opettajan, niin päätös kotiin jääjästä oli selvä. Menen töihin nuorimman ollessa reilu 3 vuotta. Mies saa siis minun puolestani vähentää tuntejaan tai jäädä vaikka joksikin aikaa 50%:lle. Olemme perhe.
olette noin tarkkoja rahat suhteen niin varmaan pärjäisitte myös sillä 300e pienemmällä summalla.
Meillä asuntolaina maksetaannpuoliksi, mutta kun olen hoitovapaalla niin mies maksaa minunkin osuuden. Minusta se on ihan luonnollista, miehellä on paremmat tulot ja minä hoidan lapset ja kodinhoidon. Olisko se lasten etu, että laittaisimme heidät hoitoon vain sen takia, että pystyisin maksamaan asuntolainan puolikkaan. Jos laskisin kaikki tunnit mitä hoidan lapsia, kun mies tekee pitkää päivää, on työmatkoilla, eikä hoida "omaa osuuttaan", niin saamme varmaan asuntolainaosuudenkin katettua sillä!
Mutta meillä tämä ei ole ongelma miehelle eikä mulle, perhe ja koti on yhteinen juttu!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mahdollisesti tehdä kotona töitä? Minä otin kaksi hoitolasta kotiini, omien kolmen lapsen lisäksi. Palkkaa ei paljon siitä saa, mutta jotain kuitenkin. Miehellä jää verojen jälkeen 2600e/kk. Siitä kuitenkin lainanlyhennys (1200e/kk), laskut ja eläminen. Toimeen tullaan oikein hyvin, joskaan ei mitään erikoisuuksia voida tehdä. Ja meillä ainakin on itsestään selvyys, että mies maksaa lähes tulkoon kaiken, minä sen minkä pystyn rahoillani. Yhdessä niitä lapsia kuitenkin tehdään ja toisen on kotiin jäätävä.
Miksi sinä olet jäänyt tuollaiseksi luuseriksi? Se onkin sitten toinen juttu.
No elämä opettaa, sinuakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
lapsenhoidosta, jakakaa hoitovapaata, voihan se mieskin olla sit hoitovapaalla loppupäästä, niin pääset elättämään itseäsi.
Meilläkin on omat rahat, mutta käytännössä toki hoitovapaalla mies maksaa melkein kaiken. Eikä se minusta ainakaan ole mitään elättinä olemista, jos hoitaa yhteistä lasta. Minä ainakin näen niin, että olen lapsen vuoksi töistä pois, ja tavallaan teen miehelle palveluksen olemalla se kotona olija, niin hänen ei tarvitse hoitovapaata ottaa. Eikä meillä ikinä pidetä sellaista peliä, että laskettas kuka mitäkin on maksanut. Ihan nuijaa... mies tienaa enemmän kuin minä, joten maksaakin enemmän vaikka olisin töissäkin.
Jos miehellä ei olisi minua, kyllä hän silti joutuisi maksamaan laskut, ostamaan ruokaa ja pitämään asunnon...
Jos kerran haluatte jotain prosenttipeliä pitää, jaa menot kolmella ja sovi, että mies maksaa töissäkäyvänä lapsen osuuden menoista omansa lisäksi, niin sulle riittää varmaan sit ne tuet siihen omaan osuuteen. Voit sit istua kotona persaukisena tyytyväisenä siihen, että "joka euron oon itte maksanut, mä en tartte mitään apua!" Tai muuta sä vaikka äidilles siksi aikaa, ja pistäydyt vaan lapsenhoitajana päivisin, niin ei tuu ongelmaa että kulutat toisen varoja vahingossa...
minä olen ollut 12v kotona, välillä ilman tuloja (siis kotihoidontukea), kun perheessä ei ole ollut alle 3v lasta. Nyt on taas tilanne, että viimeisin on 3v ja minä tuloton. Pärjätään jotenkin.
Teen ruuat itse, välillä leivon leivätkin itse ym.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Idioottimaista tehdä töitä tuollaisella palkalla - saati sitten lisääntyä.
Ja siksi pitää mennä kunnollisiin töihin, että on sitten varaa elättää se mukula.
Perusaikuisuutta ja vanhemmuuden alkeita.
Tulette huomaamaan sen, kun täytätte 30 ja ulkonäkö alkaa rapistua, jaksaminen vähentyä ja oma koulutus vanhentua.
riippuvat ansioista - eli hyvätuloinen saa hyvän sairauspäivärahan ja eläkkeen. Ei päädy luuseriksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Turha on tyhmien ja köyhien lisääntyä.
Yksilö ei ole silloin tuottelias kansalaisena.
Ei häntä tuetakaan olemaan kotona, lapsi saa hoitorahaa vaikka mummo hoitaisi lasta. Ei kenenkään vanhemman oleteta valitsevan kotona olemista ilman että olisi tuottelias!Kuten sanoin: saat saman rahan vaikka menisit töihin ja lapsi hoidetaan muualla kuin tarhassa.
Pointtina ei ole se ettei lapselle ole hyväksi olla tarhassa vaan se että missä lasta hoidetaan.2
ettei ole tuottelias siis palkkaa saava ja siitä veroja maksava. Vaan toisaalta kotonaoleva hoitaa itse lapsensa ( minusta selviö) eikä tarvitse yhteiskunnan tukemaa hoitopaikkaa.
Aika monella mahdoton yhtälö kuitenkin, että mummo hoitaisi lasta/lapsia vanhempien sijasta. Välimatka, mummon ikä tai terveys asettaa rajoitteita hyvinkin usein tai jopa mummon oma työssäkäynti. Eiköhän perusperiaate ole jokaisen huolehtia omasta jälkikasvustaan ja perheensä hyvinvoinnista. Se ei ole kotona makaamista millään tasolla.
17
ap:n kaltaisia. Siinä on ihmistyyppi joka puskee vaikka läpi harmaan kiven, uskon näin. Siskoni on aina ollut samanlainen, ja kuin ihmeenkautta selvisi myös kahden pienen lapsen kanssa kun mies kuoli.
Monikohan otti huomioon myös ap:n eläinmäärän, arvostan myös sitä että eläimet eivät ole lähteneet jakoon, vaan ap kantaa vastuunsa niistä loppuun asti, kun on ne huollettavakseen ottanut.
Ja kun niitä pienipalkkaisiakin töitä pitää jonkun tehdä.
Mulla oli vähän samat suunnitelmat kuin sullakin eli halusin olla kotona siihen asti että lapsi on pari vuotta, ja mahdollisesti tulisin uudestaan raskaaksikin jo sitä ennen. Kävi niin, että nyt kun lapsi täyttää kohta 1v, mieheni on ollut sairaslomalla jo 5kk ja tulee olemaan vielä ainakin puoli vuotta. Hän saa kohtuullista sairaspäivärahaa, vähän yli 2000e jää verojen jälkeen. Minä saan nyt siis enää jotain 500e hoitorahaa. Muuten pärjättäisiin, mutta meillä on aika isot asumis- ja muut lainakulut. Kaikki maksusuunnitelmat on tehty silloin kun mies tienasi 2-3 kertaa enemmän kuin nyt, joten alkaa olla rahat loppu.
Nyt ollaan sovittu asuntolainaan lyhennysvapaa vuosi, se auttaa paljon. Minä olen menossa töihin huomenna ensi kertaa sitten äitiysloman alkamisen. Aion tehdä alkuun 1-2 vuoroa viikossa, ja lapsi on hoidossa vuorotellen isovanhemmilla ja isällään. Mieheni ei siis voi hoitaa lasta ihan täysipainoisesti huonon toisen käden takia, mutta pystyy hoitamaan muutamia tunteja kerrallaan ja viemään lapsen sukulaisille.
Tämä tuntuisi olevan hyvä ratkaisu, pystyn tekemään la- ja su-vuoroja 1-2 viikossa ja tienaan llisien vuoksi melkein puolet siitä mitä saisin kokopäiväduunista. Lasta ei tarvitse laittaa hoitoon, saan hoitorahan, ja sukulaiset hoitavat mielellään (melkein kiistelevät kuka ehtii ensin varata lapsen itselleen). Meillä on siis tosi onnekas tilanne että löytyy läheltä innokkaita isovanhempia, ja minulla kiva työpaikka jossa saan sovittua minulle sopivat vuorot niin kuin haluan.
En kyllä käsitä mitä kirjoitat tuosta "miehen siivellä elämisestä". Eikö lapsi kuitenkin ole teidän yhteinen? Voihan sitä olla erilliset rahat jos niin haluaa parisuhteessa elää, mutta jos lapsi on yhteinen niin vastuu hoidosta ja elatuksesta on myös yhteinen. Mielestäni järkevää olisi laskea vaikkapa budjetti ja miettiä yhdessä tasapuolinen ratkaisu. Ja tasapuolinen ei tarkoita, että kumpikin maksaa yhtä paljon. Jos A tienaa 1700 ja B tienaa 500, niin he maksavat samassa suhteessa menoja eli A 77% ja B 23%. Näin molemmille jää yhtä suuri prosentuaalinen osuus omiin menoihin. Jos budjetti näyttää siltä, että rahat eivät millään riitä, niin sitten sinun on mentävä töihin. Mieti, voitko tehdä osa-aikatyötä niin ettei lasta tarvitse laittaa hoitoon. Jos se ei teillä onnistu, menet kokopäivätyöhön.
kai on, että kun lapsi on yhteinen, ei lasta kotona hoitava voi saada esim. toimeentulotukea, jos toinen vanhemmista tienaa edes kohtalaisesti. Eli jos sinä et hyväksy ajatusta yhteisestä taloudesta eivätkä omat tulosi riitä, ei kai siinä ole sitten muuta vaihtoehtoa kuin mennä töihin? Eri asia, jos voisit esim. vuodeksi (lyhyt aika minusta) tinkiä periaatteistasi ja hoitaa lasta kotona, mikä kuulostaa hyvältä vaihtoehdolta pienelle lapselle, mutta jos ei niin ei. Henkilökohtaisesti en ymmärrä ajatusta kaiken puolittamisesta, olen aikanaan elänyt pitkään sellaisessa suhteessa, mutta nykyisen mieheni kanssa olemme enempi samassa veneessä ja perhe on yhteisyritys. Minusta on jotenkin hölmöä, jos toinen laittaa ruoaksi makaronia ja makkaraa, toinen gourmetia, jos kaikki pitää tehdä juuri OMAN tilanteen mukaan. Mutta kukin taaplatkoon tyylillään, mutta perusongelmasi on aika yksinkertainen: joko rahat riittävät tai sitten ei.
tulla av:lle tälläisiä kyselemään. Koska täällä ei ole kuin hyvin tienaavia perheitä, joissa kaikki miehet haluavat ja pystyvät elättämään melkein yksinään koko perheen. Ja on suorastaan jokaisen naisen etuoikeus että mies kantaa rahat kotiin niin kauan kuin nainen haluaa kotona olla. Toivottavasti kukaan "Baby blues" vaiheessa oleva tuore äiti ei lue tätä palstaa.
Ps. uskoisin että ap kaipasi ehkä lähinnä vinkkejä niistä kotona tehtävistä töistä, mahdollisista lisäansioista, säästövinkeistä jne. Jotkut harvat tämän näköjään ovat tajunneet.
Itsekin olisin hoitolapsia ehdottanut, mutta ei taida tuolla eläinmäärällä onnistua, ellei joko a. ole iso talo tai b. eläimet ovat tyyliin kaloja tms:)
Mies tienaa 2200e/kk ja minä olen kotihoidontuella. Normin kotihoidontuen lisäksi saan sisaruskorotusta, eskari ikäisestä lapsesta. Lapsia meillä on yhteensä 5. 3 lapsista siis kouluikäisiä.
vaikkei kotihoidontuki paljon mitään olekkaan, olemme kyllä pärjänneet miehen palkalla mielestäi yllättävän hyvin. Mitään turhaa ja ylimääräistä ei kyllä pysty hankkimaan,yllättäviä menoja varten on säästötili, joten ihan pinteeseen ei jouduta jos jotain tarvitaan pikaisesti tai jokin kodin kone hajoaa.