Eikö voitaisi jo vähitellen olettaa, että ruotsinkieliset oppivat suomen?
Kai se nyt on selvää, että vähemmistö opettelee enemmistön kielen eikä päinvastoin. Turvataan vanhuksille ja vanhemmille polville ruotsinkieliset palvelut ja muilta ruvettaisiin jo vaatimaan suomen kielen hallintaa.
Kommentit (139)
Kieli vaihtuu kun se koetaan tarpeettomaksi. Ei sitä tarvitse jäädä suremaan. Jos kieli koetaan tärkeänä niin se opetetaan myös lapsille. Jos ei, niin ajatellaan että lapset pärjäävät ilman kyseistä kieltä.
Aika saamatonta väkeä jos ei omille lapsille kyetä opettamaan omaa äidinkieltä.
Amerikoissakin siirtolaisten lapset ja viimeistään lapsenlapset eivät enää osaa suomea. Voi kamala että onkin saamatonta porukkaa.
On se kumma, miten niin moni suomenkielinen on pärjännyt ilman suomenkielistä palvelua esim. muuttaessaan Ruotsiin tai Usaan tai Saksaan työn perässä.
Vapaaehtoisesti. Ruotsinkieliset ei ole muuttaneet tänne mistään. He ovat täysivaltaisia Suomen kansalaisia olleet koko ikänsä ja heillä on oikeus asioidessaan käyttää omaa kieltään ja niin sen kuuluu ollakin.
No ei heillä tällaista yleistä oikeutta ole eikä tule ollakaan. Oikeus koskee vain valtion ja kaksikielisten kuntien virastoja yms. Ja tässäkin voidaan aivan hyvin mennä siihen suuntaan, että oletuskieli on suomi ja palvelut mitoitetaan sen mukaan. Yksittäisille ummikoille järjestetään palvelu ruotsiksi.
mutta esim. ruotsinkielinen tk-lääkäri kunnassa jossa on 1500 ruotsinkielistä on ennemmin yli- kuin alityöllistetty (Suomessa on keskimäärin 1 lääkäri /300 hlö, tieto tilastokeskuksesta).
niin 3 % siitä on 1500. Eiköhän se määrä riitä työllistämään esim. yhden lääkärin ja kelavirkailija, ehkä jopa muitakin palveluita? Pitäisikö se siis kieltää heiltä?
missä asuu merkittävä määrä ruotsinkielisiä. 3% ei ole merkittävä määrä.
Ja he käyvät sitten aina sillä samalla lääkärillä ja virkailijalla?
Toki saa järjestää ruotsinkielistä palvelua, mutta tuollaisella prosenttimäärällä ei voi VAATIA, että JOKAINEN lääkäri tai virkailija palvelee ruotsiksi.
ei kyllä käytännössä toteudu. Saamelaiset eivät kyllä tästä kauheasti valita, ymmärtävät sen että on Suomessa on hyvä osata myös suomea.
vaan siitä, että ap vaatii ettei ruotsinkielisillä saisi enää olla oikeutta hoitaa asioitaan, käydä koulua jne. omalla äidinkielellään. Tämä oikeus on kuitenkin niillä kuuluisilla saamenkielisilläkin.
on eri asia kuin että pärjää sujuvasti.
Nimim. ulkomailla asunut. Vaikka kielitaito onkin todella hyvä esim. ruotsissa ja englannissa, olisivat suomenkieliset palvelut TIETYSTI helpottaneet paljonkin esim. virastoasioimista. Jos on vakituinen vähemmistö, joka on vielä suurimmaksi osaksi sijoittunut vain pieneen osaan maata ei kustannus esim. lomakkeiden kaksikielisyydestä ja lääkäripalveluista niissä "hot spot"-kunnissa oikeasti ole niin iso kuin monet kuvittelevat.
Joo, näissä oikeasti kaksikielissä kunnissa palvelut pelaavat luonnostaan molemmilla kielillä. Eihän tämä ole mikään ongelma.
Ongelma on se, että käytännössä täysin yksikielisiä kuntia (esim. Vantaa) pidetään keinotekoisesti kaksikielisenä ja vaaditaan esim. jokaiselta virkamieheltä ruotsin taitoa. Ei se näin voi mennä jatkossa. Ei ole kohtuullista mitenkään.
Ja toinen ongelma on se, että koko kansa pakotetaan tämän myyttisen "ruotsinkielisen palvelun" vuoksi opiskelemaan ruotsia, vaikka esim. Itä-Suomessa venäjä olisi tarpeellisempaa.
mutta esim. ruotsinkielinen tk-lääkäri kunnassa jossa on 1500 ruotsinkielistä on ennemmin yli- kuin alityöllistetty (Suomessa on keskimäärin 1 lääkäri /300 hlö, tieto tilastokeskuksesta).
Joo, mutta kyse oli siitä, että ei voi vaatia, että JOKAINEN lääkäri/virkailija/tms. osaa ruotsia. Ihan hyvin voi olla tietty määrä ruotsintaitoisia, ja ne, jotka eivät oikeasti osaa suomea, voivat hakeutua näiden luo.
-vain hyvin harva ruotsinkielinen Ei osaa suomea
-miksi ruotsinkieliset palvelut pitäisi karsia pois sieltä missä on tarpeeksi ruotsinkielisiä työllistämään henkilökunta? Kun siis puhutaan sesim. ruotsinkielisistä kouluista ja lääkäristä. Käytännössähän näitä ei ole nimittäin heti saatavilla jos kunnassa ei ole ruotsinkielisiä tai heitä on vain muutama (esim. koulu).
-pakkoruotsi ei ole sama kuin ruotsinkielinen palvelu
ei kyllä käytännössä toteudu. Saamelaiset eivät kyllä tästä kauheasti valita, ymmärtävät sen että on Suomessa on hyvä osata myös suomea.
vaan siitä, että ap vaatii ettei ruotsinkielisillä saisi enää olla oikeutta hoitaa asioitaan, käydä koulua jne. omalla äidinkielellään. Tämä oikeus on kuitenkin niillä kuuluisilla saamenkielisilläkin.
ja esim. Helsingissä ruotsinkieliset ohjataan tiettyjen lääkäreiden ja virkailijoiden luo sen mukaan mikä kieli on merkattu äidinkieleksi.
Joo, mutta kyse oli siitä, että ei voi vaatia, että JOKAINEN lääkäri/virkailija/tms. osaa ruotsia. Ihan hyvin voi olla tietty määrä ruotsintaitoisia, ja ne, jotka eivät oikeasti osaa suomea, voivat hakeutua näiden luo.
onko siis perusteetonta vaatia että heitä olisi palvelemassa jopa useampi ruotsinkielinen lääkäri (tilastokeskuksen mukaan Suomessa on yleensä 1 lääkäri/300 hlö)?
Joo, näissä oikeasti kaksikielissä kunnissa palvelut pelaavat luonnostaan molemmilla kielillä. Eihän tämä ole mikään ongelma.Ongelma on se, että käytännössä täysin yksikielisiä kuntia (esim. Vantaa) pidetään keinotekoisesti kaksikielisenä ja vaaditaan esim. jokaiselta virkamieheltä ruotsin taitoa. Ei se näin voi mennä jatkossa. Ei ole kohtuullista mitenkään.
Ja toinen ongelma on se, että koko kansa pakotetaan tämän myyttisen "ruotsinkielisen palvelun" vuoksi opiskelemaan ruotsia, vaikka esim. Itä-Suomessa venäjä olisi tarpeellisempaa.
-vain hyvin harva ruotsinkielinen Ei osaa suomea
-miksi ruotsinkieliset palvelut pitäisi karsia pois sieltä missä on tarpeeksi ruotsinkielisiä työllistämään henkilökunta? Kun siis puhutaan sesim. ruotsinkielisistä kouluista ja lääkäristä. Käytännössähän näitä ei ole nimittäin heti saatavilla jos kunnassa ei ole ruotsinkielisiä tai heitä on vain muutama (esim. koulu).
-pakkoruotsi ei ole sama kuin ruotsinkielinen palvelu
Ei tarvitse karsia.
Mutta ei voi myöskään olettaa, että kunnassa jossa on esim. vain 3% (Vantaa) tai 6% (Helsinki) ruotsinkielisiä, jokaisen pitäisi osata palvella ruotsiksi. Kyllä oletus pitää olla, että yhteinen kieli on suomi. Ja sitten, jos ihan oikeasti ei osaa, niin sitten joltain luukulta järjestetään se ruotsinkielinen palvelu.
Tämä nyt vaan on näin. Ruotsia osataan jatkossa aina vaan heikommin, eikä sitä palvelua mistään saada järjestymään joka luukulle. Mitkään pakkotoimet eivät saa suomalaisia oppimaan ruotsia yhtään enempää.
vantaalla asuu 7200 ruotsinkielistä onko siis perusteetonta vaatia että heitä olisi palvelemassa jopa useampi ruotsinkielinen lääkäri (tilastokeskuksen mukaan Suomessa on yleensä 1 lääkäri/300 hlö)?
Ei, mutta ei voi vaatia, että jokaisen pitäisi osata ruotsia.
Mistä otit tuon 7200? Wikipedian mukaan 2,9% eli alle 6000, mikä tarkoittaa muuten sitä, että jos Vantaa jaettaisiin kahdeksi kaupungiksi, ne molemmet olisivat täysin yksikielisiä. On se hassu tuo kielilaki, että 3000 ruotsinkielistä tekee kaupungin koosta riippumatta kaupungin kaksikieliseksi.
Mutta ei voi myöskään olettaa, että kunnassa jossa on esim. vain 3% (Vantaa) tai 6% (Helsinki) ruotsinkielisiä, jokaisen pitäisi osata palvella ruotsiksi. Kyllä oletus pitää olla, että yhteinen kieli on suomi. Ja sitten, jos ihan oikeasti ei osaa, niin sitten joltain luukulta järjestetään se ruotsinkielinen palvelu.
Ap kirjoittaa näin: "Turvataan vanhuksille ja vanhemmille polville ruotsinkieliset palvelut ja muilta ruvettaisiin jo vaatimaan suomen kielen hallintaa."
Toisin sanoen ei järjestetä miltään luukulta paitsi vanhuksille.
ja esim. Helsingissä ruotsinkieliset ohjataan tiettyjen lääkäreiden ja virkailijoiden luo sen mukaan mikä kieli on merkattu äidinkieleksi.
Suurin osa niistä, joiden äidinkieleksi on merkattu ruotsi, ovat täysin kaksikielisiä. Monilla suomi jopa vahvempi.
Joten tuo käytäntö vaatii ihan liikaa ruotsinkielentaitoisia virkailijoita. Vähemmälläkin pärjättäisiin. Mutta pitäähän ruotsinkielisille olla suojatyöpaikkoja.
että jokainen osaa palvella myös ruotsiksi. Se että on merkintä siitä että on vaikka yliopistossa suorittanut sen yhden pakollisen ruotsin kurssin (2 ov) ei kerro MITÄÄN taidoista mutta muodollisesti antaa sen kielen pätevyyden. Ihan omasta kokemuksesta tiedän että sen kurssin voi läpäistä hyvinkin vähäisillä kielitaidoilla.
Ja 6 % Helsingissä on reilu 35 000 hlö. Eiköhän sillä jokusen opettajan, lekurin ja kelapersoonan työllistä.
Ei tarvitse karsia.Mutta ei voi myöskään olettaa, että kunnassa jossa on esim. vain 3% (Vantaa) tai 6% (Helsinki) ruotsinkielisiä, jokaisen pitäisi osata palvella ruotsiksi. Kyllä oletus pitää olla, että yhteinen kieli on suomi. Ja sitten, jos ihan oikeasti ei osaa, niin sitten joltain luukulta järjestetään se ruotsinkielinen palvelu.
Tämä nyt vaan on näin. Ruotsia osataan jatkossa aina vaan heikommin, eikä sitä palvelua mistään saada järjestymään joka luukulle. Mitkään pakkotoimet eivät saa suomalaisia oppimaan ruotsia yhtään enempää.
Mutta ei voi myöskään olettaa, että kunnassa jossa on esim. vain 3% (Vantaa) tai 6% (Helsinki) ruotsinkielisiä, jokaisen pitäisi osata palvella ruotsiksi. Kyllä oletus pitää olla, että yhteinen kieli on suomi. Ja sitten, jos ihan oikeasti ei osaa, niin sitten joltain luukulta järjestetään se ruotsinkielinen palvelu.
Ap kirjoittaa näin: "Turvataan vanhuksille ja vanhemmille polville ruotsinkieliset palvelut ja muilta ruvettaisiin jo vaatimaan suomen kielen hallintaa."
Toisin sanoen ei järjestetä miltään luukulta paitsi vanhuksille.
Toisaalta, kun suomea osataan sukupolvi sukupolvelta paremmin, jossain vaiheessa voitaisiin ihan oikeasti luopua erillisestä ruotsinkielisestä koneistosta. Ei ole ihan ilmaista sellainen kaksinkertainen byrokratia. Huom: ei tämä mitenkään estä ruotsin kielen ylläpitoa! Eihän kenenkään kielitaito voi olla kiinni siitä, voiko rupatella jonkun verovirkailijan kanssa ruotsiksi!
Jos pitäisi esim. valita, laitetaanko rahaa lisää vanhusten hoitoon vain siihen, että turvataan suomenkielentaitoisille 100% palvelu ruotsiksi, niin kumpiko painaa vaa'assa enemmän?
Ja 6 % Helsingissä on reilu 35 000 hlö. Eiköhän sillä jokusen opettajan, lekurin ja kelapersoonan työllistä.
Ruotsikieliset pitää pakottaa suomenkieliseen palveluun ja sitten on joku tulkkisentraali johon soitetaan jos ei kerta kaikkiaan tuu mitään.
Kyllä kaikki mun tuntemat ruotsinkieliset puhuvat ihan hyvää suomeakin ainoat palvelut mitä toivovat omalla äidinkielellä on viralliset lomakkeet, koulu ja lääkäri (koska sen alan sanasto on helpompi ymmärtää omalla äidinkielellä ja työläs opetella vieraalla kielellä, vrt. jos suomenkielinen saiai englantia puhuvan lääkärin).
t. naimisissa ruotsinkielisen kanssa jo 13 v.
Kaupoissa vaaditaan palvelua omalla kielellä, samoin kahviloissa.
Olen ollut tilanteessa, jossa minun olisi pitänyt tietää erään kahvilaleivonnaisen aineosat ruotsiksi, mutta en siihen pystynyt. Sanastoni i oli liian suppea kääntämään vain suomeksi ollut luettelo. Myöskään luettelon näyttäminen asiakkaalle ei riittänyt, vaan sain haukut. Olin kuulemma typerys, kun kuvittelin pystyväni työskentelmään ko. alueella, jossa palvelukulttuurin tulee olla tasokas.
Että näin.
että jokainen osaa palvella myös ruotsiksi. Se että on merkintä siitä että on vaikka yliopistossa suorittanut sen yhden pakollisen ruotsin kurssin (2 ov) ei kerro MITÄÄN taidoista mutta muodollisesti antaa sen kielen pätevyyden. Ihan omasta kokemuksesta tiedän että sen kurssin voi läpäistä hyvinkin vähäisillä kielitaidoilla.
Niin, mutta kun se ruotsin taito kuitenkin vaaditaan jokaisessa virassa. Olkoonkin sitten vain paperilla, mutta kuitenkin. Ei voi mennä näin enää jatkossa. Olkoon tietty määrä virkoja, joissa vaaditaan (oikea) ruotsin taito ja muissa ei mitään. Samalla voidaan luopua pakkoruotsista ja virkamiesruotsista.
Mistä otit tuon 7200? Wikipedian mukaan 2,9% eli alle 6000
on eri asia kuin että pärjää sujuvasti.
Nimim. ulkomailla asunut. Vaikka kielitaito onkin todella hyvä esim. ruotsissa ja englannissa, olisivat suomenkieliset palvelut TIETYSTI helpottaneet paljonkin esim. virastoasioimista. Jos on vakituinen vähemmistö, joka on vielä suurimmaksi osaksi sijoittunut vain pieneen osaan maata ei kustannus esim. lomakkeiden kaksikielisyydestä ja lääkäripalveluista niissä "hot spot"-kunnissa oikeasti ole niin iso kuin monet kuvittelevat.
Sanottakoon vielä että en kannata pakkoruotsia, mutta en tajua miksi esim. ruotsinkielinen koululaitos tai terveyspalvelut pitäisi poistaa niistä kunnista joissa on tarpeeksi oppilaita työllistämään myös ruotsinkielinen henkilökunta vuosittain.