Lapsuus 80-luvulla: kuka palstalaisista on ollut alakoulussa

Barbeilla oli valtava lantio ja reidet siihen aikaan, ja kädet oli koukussa. Deisit taas oli hinteliä ja niillä oli iso pää. Mä en saanut barbitaloa, vaan me rakennettiin kaverin kanssa hillittömiä barbikoteja mielikuvituksellisista aineksista huoneen lattialle. Ken oli harvinainen, usein ne miehet kuviteltiin vaan. Meidän leikissä "miesbarbi" oli aina nimeltään Michael Hasselhoff :)

Aika on todellakin kullannut vuodet!



Menin ekalle vuonna 1986. Vihreää aapista luettiin ja seikkailtiin Annin ja Teemun kanssa. Vieläkin muistan sen ekan joulun lukukokeen jossa tajusin osaavani lukea : a i ai, u i ui, an-ni ui. Opettajia kunnioitettiin.



Kotelopenaalit ja hajukumit olivat todellakin in, samoin halinalle tuoksukumit. Kynissä in oli ne sellaiset läpikuultavat täytekynät, joissa oli lyijyhylsyjä sisällä ja kun yksi hylsy oli kulutettu loppuun niin se otettiin pois ja laitettiin kynän toisesta päästä takaisin sisään.



Koulun jälkeen oli meillä ip-kerho ja myöhemmin kokki-kerho, jossa saattoi myös pelailla biljardia sun muuta.



Neonväripaidat oli viimeistä huutoa, samoin ne valkoiset, varrelliset aerobic-tossut. Muistan kun perjantaisin lähdettiin koulun discoon ja laitettiin kimallegeelillä tukka tiukalle ponnarille. Mulla oli permis, kun tarkemmin muistelen. Raptoria kuunneltiin.



Lisäksi joka paikassa seinät oli persikan väriset tai lohen väriset, ja huonekaluissa valkoiseksi maalatut rottinkikalusteet oli sitä viimeistä huutoa. Touhuttiin hyvinkin vapaasti meidän rivitaloalueella, kaikki parikymmentä mukulaa pelattiin nelkkiä, purkkia, kirkonrottaa jne. (tosiaan lehtikeräyksessä käytiin tirkistelemässä porniksia) ja syötiin jäätelokesä jätskiä tai valion suklaapilveä.

Lasten vaatteet eivät tosiaan olleet mikään keräilykohde, kuten nykyään, vaan joku perustoppahaalari oli ja sillä selvä. Yläasteella 90-luvulla alkoi olla enemmän kilpavarustelua vaatteissa (Levikset ja muut) mutta ala-asteella en muista että asiaan olisin kiinnittänyt mitään huomiota kenenkään vaatteisiin.

Elämä oli yksinkertaisempaa, ja sellainen neukkuhenkisyys oli jotenkin vallalla edelleen.

ei esim. sisustettu samalla tavalla kuin nykyään tai osteltu vaatteita. Nykymeininki sisustus- ja lastenvaateblogeineen olis ollut hirveetä tuhlausta, pröystäilyä ja koreilua. Lapsilla oli yksi talvihaalari ja sillä mentiin. Mulla oli varmaan kahdet eri housut per lukukausi ja muutama paita. Sukat ja pikkarit ehkä vaihdettiin joka päivä mutta muuten mentiin koko viikkokin samoilla vaatteilla. Ei käyty suihkussakaan joka päivä. Rahaa sai aika vähän vanhemmiltakin, just irtokarkkiin sitä irtosi lauantaina ja jostain markkinoilta sai ostaa markkinapallon. Joululahjaksi ei saanut montaa lelua vaan paljon villasukkaa, yöpukua yms.

Vaatteita oli tosi vähän, käyttörahaa vielä vähemmän. Meni ensimmöisiin kesätöihin jo -83 (olin 13v) saadakseni rahaa kampaamokäynteihin, vaatteisiin ja dödöihin. Maksoin tuollaiset asiat itse siitä lähtien. Ostin ekalla palkallani myös vaaleanpunaiset MicMacin kangashousut. Olin hävennyt aina halpisfarkkujani. Tein kaikki ksät töitä, lukioiässä jo ympäri vuoden. Olin illat ja viikonloput töissä.



Äiti ompeli paljon itse kun olin pieni, ja se oli noloa. Vaatteissa olisi piänyt olla jokin teksti tai lappu, että sen olisi tiennyt todellakin kaupasta ostetuksi. Jos muilta sai käytettyjä vaatteita, ne tuotiin häpeillen ja salaillen. Oli tosi noloa jäädä kiinni siitä, että vaatteita ei ollutkaan ostettu itse.



Rikkaammat lapset pääsivät laskettelemaan ja heillä oli Benettonin ja Lacosten paitoja.

Vaikka olin yh-äidin lapsi, sain Leviksen farkkuja ja uusimmat barbiet sun muut. Koen tosiaan lapsuuteni olleen yltäkylläinen, vaikkei mekään missään koskaan reissattu, eikä ollut autoakaan. Ruokaakin haettiin tilipäivinä taksilla kaupasta ;)

ja äiti oli vain puolipäivätöissä. Mutta vaatteisiin tai esim. elektroniikkaan ei rahaa mennyt nykymaailman malliin. Väri-TV taisi tulla meille vikana koko luokasta, oisko ollu 1984. Jossain vaiheessa tuli videot ja äänitettiin Hittimittaria, sitä ennen oli nauhoitettu vain radiosta kasetille ;)

siis sellasta valtavaa c-kasettinauhurin esiäitiä. "

äiti olisi saanut jtn avustuksia mutta siihen aikaan ei otettu sosiaaliavustusta vaikka olisi kipeästi tarvittu.



Mulla oli vaatteet tooooooooosi kierrätettyjä, isosisaruksilta 1960-luvulta...



Isommat siskot olivat jo työelämässä 1986 kun aloitin yläasteen ja he hankkivat mulle (säälistä) kaupan vaatteita, muistivat varmasti omat dralonpaitansa.



Olin tosi onnellinen, kun sain valita jostain Anttilan kuvatosta jonkun vaatteen ja sisko tilasi sen mulle. Minäkin menin töihin heti kun pääsisin. Vedin syrrjäkylällämme kerhoa ja voi onnea, kun joulu-ja toukokuussa sai kerhopalkkiot, pari satasta tilille :)



Sitten mansikanpoimintaan yms. aina kesäisin useammaksi viikoksi jotta sain ostettua vaatteeni ja lukiokirjani.



Meilläkään e ollut suihkua, sauna 2 x vko. Kiva oli murrosiässä...yritin tuvan nurkassa pestä kainaloitani aamuisin. Menkkojen aikaan oli vielä "kivempaa". Otin astiaan vettä ja tein alapesun ulkohuussissa.



Tampaxeja aloin käyttämään heti, oli siistimpää. Muistan, kun alkoi tulla ohuempia, muotoillumpia Libresse-siteitä vaaleanpunaisessa paketissa, olivat tietysti kalliimpiakin. Silti pussi olisi nykymittapuun mukaan joku puolikas vaippapaketti :) Koulureppu täyttyi kahdesta sidepaketista. Kaveri joutui kerran ostamaan viikonlopuksi kirkonkylältä siteitä kotimatkalla, äitinsä oli unohtanut ostaa niitä hänelle kauppa-autosta. Tehtiin suunnitelma kauppakäyntimme tarkoituksen salaamiseksi: juostiin pikavauhtia kaupan läpi sidehyllylle, kaveri otti nopeasti sidepaketit, viuhtoi kassalle ja minä olin kassan lähettyvillä antamassa merkin jos oman luokan pojat olisivat tulleet kauppaan . Siteen reppuun salamana maksun jälkeen, sitten helpotuksesta huokaisten, punaisina nauraen ulos kaupasta ja bussiasemalle.

Ulkohuussia meillä ei sentään koulussa ollut, mutta vessaan mentiin ulkokautta koulun kellariin. WC:ssä ei ollut ovia, pönttöjä oli 6-8 kappaletta rivissä, kapeat vanerit välissä. Pönttörivin edessä oli lavuaarit ja ovet siis puuttuivat kokonaan.

...

Meitä oli ekalla luokalla vain 27 oppilasta ja opettaja oli tyytyväinen kun luokka oli niin pieni. Kolmannella luokkakoko kasvoi normaaliin 32 oppilaaseen.

Meillä oli ulkohuussit (muistaakseni nelipaikkaiset ilman väliseiniä ja pojilla lisäksi pisuaari), jonne oli matkaa 100 metriä. Vasta vuosia myöhemmin tuli sisähuussi.

Ja ekalla luokalla meitä oli kansakoulussa yksi (minä). Kun menin toiselle luokalle, niin silloinkin ekalle luokalle tuli vain yksi oppilas. Siis silloin ekalla yksi, tokalla yksi, mutta kolmannella oli jopa kolme!! Mutta kyllä se kyläkoulu jatkoi kuitenkin vielä toistakymmentä vuotta kun yksi toinen koulu yhdistettiin siihen. Pikkukoulussamme ei kiusattu ketään, pihalla leikittiin hippaa ja muuta vastaavaa aika usein ja pojat löi pennin kolikoita seinään ja sai ottaa vaaksan päässä olevat kolikot itselleen.

Yläluokan opettaja oli tukevahko ja aika kovasanainen ja itkettikin monia, mitä ei nykyään enää sallittaisi, ja sillä oli tekarit jo 4-kymppisenä.

Ja 80-luvulla olinkin jo yläastella ja lukiossa... joka oli jo oma tarinansa.

Jälkikäteen ajateltuna selvät adhd-tapaukset olivat tavallisella luokalla häiritsemässä kaikkien oppimista.

Ruoka-aineallergiat olivat harvinaisia tai niistä ei piitattu.

Luokkaretki- ja leirikoulumaksuista ei kitisty. Kaikki osallistuivat.

Kyllä meillä oli tarkkailuluokka eli tarkkis tai joku klinikka näille pahiksille ja häiriköille, joita kaikki pelkäsi.

Voukukampaus tuli mieleen, hyppynaru, jojot, superpallot ym. välituntijutut ja kaikki katsoi jotain lällyä telkusta.

Neonväripaidat oli viimeistä huutoa, samoin ne valkoiset, varrelliset aerobic-tossut. Muistan kun perjantaisin lähdettiin koulun discoon ja laitettiin kimallegeelillä tukka tiukalle ponnarille. Mulla oli permis, kun tarkemmin muistelen. Raptoria kuunneltiin.

tämä raptorin biisi ja livevideo onkin vuodelta 1990, näkyy tässä kyllä 80-luvun tyyli sinisine farkkupaitoineen ja krepattuine tukkineen.

Entäs sitten dingo-sifonkihuivit ja hanskat, ja hysteria? Törmäsin netissä huhuihin, että Autiotalo-videossa Neumannin reppuselkään ottama tyttö olisi hakattu suurinpiirtein kuoliaaksi, tai suurin piirtein jokainen, joka sinne selkään pääsi, mutta todenperäisyydestä ei sitten ole tietoa.

Onko sama asia kuin avorivistö? Meillä tehtiin aina välitunnin lopussa koulun ulko-ovelle jono käsiväliojennuksella. Tämä oli 80-luvun puolivälissä.



Joukko-oppia oli matikantunnilla vielä vuonna 1985. Ja yksi oppiaine oli nimeltään musiikkiliikunta.

Mä muistan käyttäneeni isän vanhoja 70-luvun leveälahkeisia vakosamettihousuja, niitä yritin kavennella ilman taitoa tai ompelukonetta. Joskus vain käärin lahkeet pilliksi, ja pistin hakaneulalla kiinni..

Lopulta, kun sain säästöön tarpeeksi, ostin farkut. Aikanaan ne menivät polvesta rikki, mutta silloin maailmalta alkoi jo kantautua kuvia housuista, jotka olivat valmiiksi revenneet, joten kuljin sitten jonkun vuoden polvi paljaana talvea myöten. Varsinainen edelläkävijä :/



Jouduin myös ostamaan kouluun sukset omilla säästöilläni, rahani eivät riittäneet kuin halvimpiin puusuksiin. Silloin oli jo lasikuitusukset käytössä, ja minä en leveine suksineni mahtunut edes ladulle.



Kerran sain lupauksen, että saan 50 penniä heinäpellolla ukottamastani seipäästä.

Ansaitsin 30 markkaa, ja ostin Yön Ja tapahtui niinä päivinä-livelevyn.

Mutta kun näitä lukee, luulisi kyseessä olevan joku 50-luku! Itsellä ala-asteena ihan samanlainen koulu, missä nykyäänkin lapset ovat, ihan on omat vessakopitkin kaikilla. Ensimmäiset merkkifarkut sain kolmannella luokalla, oisko ollut Leet tai Wranglerit, taskuissa oli kuitenkin pienet läpät. 80-luvun taitteessa sain niin ihanat MicMacin ruskeat vakosamettihaalarit. Lelujakin on ollut ihan kiitettävästi, oli barbia, pehmeä vartaloinen nukke ja monta kovaa nukkea, pehmoja, kirjoja, pelejä. Ihan keskituloinen perhe kerrostalokaksiossa. Meille tuli jopa pieni pöytäastianpesukonekin joskus v. -76. Ensimmäisen vaihdepyöräni sain v. -75, Helkaman kaunottaren. Toiset 'joutui' ajelemaan Jopoilla Family Star-pyörillä.

Luokkaretki tehtiin johonkin lähikaupunkiin, ekalla ja tokalla taisi olla vain joku oman kaupungin nähtävyys. Eväänä oli aina kolmion mallinen ananas-trip ja kylmä lihapiirakka.



Ei todellakaan ollut mitenkään yltäkylläistä kenelläkään, tai ainakaan minä en muista kiinnittäneeni siihen huomiota. Vaatteita ei ollut yhtä paljon kuin nykyään eikä kenkiäkään.



Aapisessa seikkailivat Heikki-jänis ja Simo-siili. Tunneilla oltiin hiljaa ja kuunneltiin, paitsi jos oli sijainen, silloin laitettiin ranttaliksi ja riehuttiin mielin määrin niin kauan kunnes rehtori tuli paikalle.



Ekalla oli kerran viikossa musiikkiliikuntaa ja liikuntatunneilla meilläkin marssittiin tamburiinin tahtiin ja tehtiin avorivistöjä.



Iltapäiväkerhoja ei ollut, mutta hyvin kaikki selvisivät yksin kotona. Iltaisin oltiin koko kadun lapset leikkimässä yhdessä kirkonrottaa tai kymmentä tikkua laudalla. Välitunneillakin pelatiin tai leikittiin tai hypättiin narua. Kaikki tulivat kouluun kävellen tai pyörällä, oli todella harvinaista jos jonkun vanhemmat toivat autolla kouluun.



Tarkkailuluokalle ja apukouluun joutui jos ei pärjännyt muun luokan mukana.



Ja ekalle olen siis mennyt 1984.

Meillä keskisuuressa kaupungissa 80-luvulla ala-asteella ei ollut vessankopeissa ovia, ei tullut koko ala-asteen aikana. Muistan sen hyvin kun menkat alkoivat kuudennella, niin oli tosi inhottavaa vaihtaa sidettä kun piti odottaa ettei kukaan huomaisi. Leluja mullakin oli mielestäni aika paljon, tosin murto-osa siitä mitä nykyään lapsilla. Merkkivaatteista kukaan ei piitannut meillä vielä ala-asteella, vaan se tuli sitten myöhemmin. Muistan että yksi tyttö meikkasi kouluun ja sitä kihistiin ja hihiteltiin.

Terv. vm -76

Mutta kun näitä lukee, luulisi kyseessä olevan joku 50-luku! Itsellä ala-asteena ihan samanlainen koulu, missä nykyäänkin lapset ovat, ihan on omat vessakopitkin kaikilla. Ensimmäiset merkkifarkut sain kolmannella luokalla, oisko ollut Leet tai Wranglerit, taskuissa oli kuitenkin pienet läpät. 80-luvun taitteessa sain niin ihanat MicMacin ruskeat vakosamettihaalarit. Lelujakin on ollut ihan kiitettävästi, oli barbia, pehmeä vartaloinen nukke ja monta kovaa nukkea, pehmoja, kirjoja, pelejä. Ihan keskituloinen perhe kerrostalokaksiossa. Meille tuli jopa pieni pöytäastianpesukonekin joskus v. -76. Ensimmäisen vaihdepyöräni sain v. -75, Helkaman kaunottaren. Toiset 'joutui' ajelemaan Jopoilla Family Star-pyörillä.

käytössä oli vanhoja opetustaluluja

http://www.keuruu.fi/pihlajavesi/20062007/kesa2007/koulunkuvataulut/ind…

oli mummotukka-permis ja kokohaalarit

http://www.google.fi/search?hl=fi&q=jumpsuit+80's&gs_sm=e&gs_upl=3186l7…

oli mummotukka-permis ja kokohaalarit

<a href="http://www.google.fi/search?hl=fi&q=jumpsuit+80" alt="http://www.google.fi/search?hl=fi&q=jumpsuit+80">http://www.google.fi/search?hl=fi&q=jumpsuit+80</a>'s&gs_sm=e&gs_upl=31…

http://www.google.fi/search?hl=fi&q=jumpsuit+80%27s&gs_sm=e&gs_upl=3186…

Luokkaretki- ja leirikoulumaksuista ei kitisty. Kaikki osallistuivat.

Luokkaretkellä käytiin joka vuosi jossain, kuviksen ryhmän kanssa Kiasmassa saakka.