Afroamerikkalaiset keskimäärin tyhmempiä kuin valkoiset, mitä mieltä?

Afrikalle tyypillistä viidakkoa ja sademetsää ei edes kasva jos ei sada.

Paikoin saattaa ajoittain olla tosin kuivaakin mutta hedelmiä ja viljelykasveja sekä luonnorikkauksia on moninkertaisesti Suomeen verrattuna. Rehevillä alueilla Keski-Afrikassa ei sen korkeampaa älykkyyttä esiinny kuin muuallakaan joten se nyt hiukkasen puhuu tuota em. väitettä vastaan. Sieltä köytyy monia köyhimpiä ja kurjimpia maita jopa afrikkalaisella mittapuulla mitattuna.

Puhuinkin nimenomaan siitä miksi AFRIKASSA monella on alhainen äo. Oletko ikinä kuullut siitä että afrikassa ne maat mitkä ovat köyhimpiä, kärsivät kuivuudesta suurimman osan vuodesta. Siellä ei kasva mitään ja karjakin kuolee janoon. Kokeile sinä siellä banaaneja kasvattaa.

Esim Wechslerin testistöissä joiden perusteella voidaan laskea ÄO on yleistietoutta, sanavarastoa ja päässälaskutaitoa mittaavia osioita ja nähin varmasti vaikuttaa koulutustausta.

en luottaisi tällaisiin tutkimuksiin..

miten älykkyys määritellään näissä testeissä sitten? se joka osaa matikkaa? ei se ole äkykkyyttä, vaan oppineisuutta ja tiedonhallintaa.

älykkyys edelleenkin tarkoittaa kykyä omaksua tietoa ja informaatiota ja että osaa käsitellä sitä. mutta kaikilla maapallon ihmisillä (jotka eivät siis ole jotenkin kehityshäiriöisiä aivoiltaan) on samat valmiudet oppia eli siis sama älykkyystaso..itse asiassa koko sana älykkyysosamäärä on harhaanjohtava..eihän matikankoekaan koulussa ole nimellä "älykkyystesti" vaan koe, joka kertoo mitä muistat oppimastasi..

Kyllä Wechsler korreloi koulutustaustan ja koulutustausta Wechslerin kanssa, mutta se vaan todistaa testin ns. validiteetista.



Niinkuin on mainittu, ovat nykyiset testit kuviotestejä joissa ei matikkaa tai kielitaitoa tarvita. Niiden tulokset eivät tosin huomattavasti eroa aiemmin yleisemmin käytetyistä testeistä, kuten juuri Wechsleristä.

että afrikkalaiset ovat ns. vähä-älyisempiä kuin eurooppalaiset. Samaten aasialaiset ovat tässä asiassa huipulla.



Siinä ei ole mitään vihapuhetta tai rasismia, asiat vain ovat niin ja sille on luonnollinen selitys. (ei Pohjois-)Afrikkalaiset ovat eläneet vuosituhansia samalla tavalla: asuneet majoissa, metsästäneet ja keräilleet ruokansa, eläneet hyvin yksinkertaista elämää villipetojen kanssa erämaassa. Afrikkalaisille ei ole ollut tarvetta kehittyä niin suurta älykkyyttä kuin aasialaisille, tai edes eurooppalaisille, koska luonnossa pätee vahvimman ja ovelimman laki: syö tai tule syödyksi jne. Älykkyys on aika turha asia sellaisessa elämässä :)



Sitten taas aasialaiset, jotka ovat yleensä pienikokoisia ja heiveröisiä. Heille äly on ollut suurin valtti, koska esimerkiksi Japanissa ei ole läheskään niin paljon riistaa kuin Afrikassa. Viisaus on noussut tärkeämmäksi kuin voima. On pitänyt kehitellä viljelyksiä ja muita keinoja ruoan saamiseksi. Kaikkeen hienosteluun on jäänyt aikaa, kuten hienoihin pukuihin ja keksintöihin. Ei ole tarvinnut ravata ympäriinsä ruoan perässä, vaan on asetuttu viljelemään ja rakennettu upeita taloja jne.



Eurooppalaiset jäävät tässä välimaastoon: on eletty metsästäen ja keräilykulttuurikin on ollut voimissaan, mutta toisaalta on myös saatu sivilisaatio kehitettyä koska Euroopasta puuttuvat karut erämaat ja suunnattomat villipetolaumat. On voitu asettua aloilleen, rakentaa ja tehdä keksintöjä (viemärit Roomassa yms.). Toisaalta viljely on ollut fyysisesti raskaampaa kuin Aasiassa, koska satoa saadaan vain kerran vuodessa eikä ns. fire and forget-viljyä ole voitu harjoittaa, joten myös voimakkuus on pysynyt vahvasti mukana.



Sehän on selvää, että erämaassa ei tarvitse viisautta vaan voimaa ja oveluutta, kun taas laaksossa viljellen tarvitaan älyä, matematiikkaa ja sivilisaatiota, että menestytään ja saadaan elanto.



Kyse on evoluutiosta eikä rasismista. Se ei tee kenestäkään huonompaa ihmistä, koska esiesiesi-isiensä ratkaisuihin ei voi vaikuttaa. Jotkut jäivät Afrikkaan, jotkut lähtivät Aasiaan ja sieltä Eurooppaan, jotkut vielä Aasiasta Amerikkaan kun merenpinta oli jääkausien takia matalalla :)

suurinpiirtein noin. Kiinassa tehty useat historian suurista keksinnöistä, Afrikassa ja esim. Intiassa ei yhtikäs mitään.



Kansoissa ja niiden älykkyyksissä on eroja ja näitä tietoja voidaan sitten yleisemmin soveltaa vaikka työttömyys- ja raiskaustilastoihin Suomessa asti niiltä osin kuin testatun alhaisen älykkyyden on havaittu korreloivan rikollisuuden ja työttömyysalttiuden kanssa.

se voi johtua mm. seuraavista seikoista -sosioekonominen taso. Tällä on tilastollista vaikutusta elintapoihin joilla puolestaan on vaikutusta sikiön ja lapsen ravitsemukseen, terveydenhoitoon, päihdealtistukseen jne. ja sitä kautta myös aivojen kehitykseen. -koulutus. Vaikka kuinka oltaisiin samassa maassa ja periaatteessa samanlaisen koulutusfilosofian piirissä niin löytyy hyviä ja huonoja asuinalueita ja hyviä ja huonompia kouluja. Samankin systeemin sisällä koulutusresurssit jakautuu jossain määrin epätasaisesti. Toisaalta koulutukseen suhtautuminen voi väestöryhmissä vaihdella ja jos toiset vanhemmat arvostaa koulutusta keskimäärin enemmän niin se vaikuttaa lapsiin -testien kulttuurisidonnaisuus. Esim testeissä käytettävä kieli saattaa olla tietylle väestöryhmälle etu tai haitta jos heidän oma murteensa aiheuttaa "kielimuurin". Esim vahvasti afroamerikkalaista vernacular englantia puhuva lapsi voi olla testeissä huonommassa asemassa koska testit ei ole tehty hänen kielellään.

mutta tama kirjoittaja on oikeilla jaljilla. Voisitko ap laittaa linkin lukemaasi niin poimisin sielta epakohdan, kiitos?

se voi johtua mm. seuraavista seikoista -sosioekonominen taso. Tällä on tilastollista vaikutusta elintapoihin joilla puolestaan on vaikutusta sikiön ja lapsen ravitsemukseen, terveydenhoitoon, päihdealtistukseen jne. ja sitä kautta myös aivojen kehitykseen. -koulutus. Vaikka kuinka oltaisiin samassa maassa ja periaatteessa samanlaisen koulutusfilosofian piirissä niin löytyy hyviä ja huonoja asuinalueita ja hyviä ja huonompia kouluja. Samankin systeemin sisällä koulutusresurssit jakautuu jossain määrin epätasaisesti. Toisaalta koulutukseen suhtautuminen voi väestöryhmissä vaihdella ja jos toiset vanhemmat arvostaa koulutusta keskimäärin enemmän niin se vaikuttaa lapsiin -testien kulttuurisidonnaisuus. Esim testeissä käytettävä kieli saattaa olla tietylle väestöryhmälle etu tai haitta jos heidän oma murteensa aiheuttaa "kielimuurin". Esim vahvasti afroamerikkalaista vernacular englantia puhuva lapsi voi olla testeissä huonommassa asemassa koska testit ei ole tehty hänen kielellään..

Puhuttaisko ihan suomalaisista mustista ja jätetään afroamerikkalaiset amerikkaan.

se voi johtua mm. seuraavista seikoista -sosioekonominen taso. Tällä on tilastollista vaikutusta elintapoihin joilla puolestaan on vaikutusta sikiön ja lapsen ravitsemukseen, terveydenhoitoon, päihdealtistukseen jne. ja sitä kautta myös aivojen kehitykseen. -koulutus. Vaikka kuinka oltaisiin samassa maassa ja periaatteessa samanlaisen koulutusfilosofian piirissä niin löytyy hyviä ja huonoja asuinalueita ja hyviä ja huonompia kouluja. Samankin systeemin sisällä koulutusresurssit jakautuu jossain määrin epätasaisesti. Toisaalta koulutukseen suhtautuminen voi väestöryhmissä vaihdella ja jos toiset vanhemmat arvostaa koulutusta keskimäärin enemmän niin se vaikuttaa lapsiin -testien kulttuurisidonnaisuus. Esim testeissä käytettävä kieli saattaa olla tietylle väestöryhmälle etu tai haitta jos heidän oma murteensa aiheuttaa "kielimuurin". Esim vahvasti afroamerikkalaista vernacular englantia puhuva lapsi voi olla testeissä huonommassa asemassa koska testit ei ole tehty hänen kielellään..

Puhuttaisko ihan suomalaisista mustista ja jätetään afroamerikkalaiset amerikkaan.

suurinpiirtein noin. Kiinassa tehty useat historian suurista keksinnöistä, Afrikassa ja esim. Intiassa ei yhtikäs mitään. Kansoissa ja niiden älykkyyksissä on eroja ja näitä tietoja voidaan sitten yleisemmin soveltaa vaikka työttömyys- ja raiskaustilastoihin Suomessa asti niiltä osin kuin testatun alhaisen älykkyyden on havaittu korreloivan rikollisuuden ja työttömyysalttiuden kanssa.

nayttaa olevan paperinohutta. Mita tiedat hieroglyfeista, Aleksandrian kirjastosta tai Afrikan rikkaista kuningaskunnista?

Selittaisitko meille Harappa tai Gandhara kulttuuria?

Aasialaiset ei ole sen älykkäämpiä kuin valkoiset, heidän kulttuurissaan koulutusta vain arvostetaan todella paljon, ja monet vanhemmat pistävät koko omaisuutensa lasten koulutukseen, ja monet lähettävät lapsensa ulkomaille huippu yliopistoihin opiskelemaan. Monessa Aasian maassa lapset pitävät huolta vanhemmistaan, myös taloudellisesti, eli satsaamalla lasten koulutukseen he investoivat tulevaisuuteen ja samalla takaavat itselleen hyvän eläkkeen.

Onhan mustat esimerkiksi fyysisesti selvästi skrodempia ja vahvempia kuin aasialaiset. Miksei sitten eroa voi olla älyssä, kun on fyysisissä voimissa ja ulkonäössäkin? Jos me otetaan kaksi koirarotua, niin voidaanhan me sanoa ihan niidenkin välillä älykkyyseroja ja siinä ei ole mitään kummallista.



Ehkä tosiaan evoluutio on korostanut erilaisia kehittymiskohteita eri puolelle maapalloa vaeltaneille kansoille. Ollaanhan me suomalaisetkin sellaisia tanakoita verrattuna vaikka italialaisiin. Täällä ilmasto ja olosuhteet ovat suosineet fyysistä vahvuutta. Samoin meille on ihan geneettisestikin vahvistunut tietynlainen säästävyyden geeni. Etelässä on voitu elää enemmän päivästä toiseen, kun täällä on koko ajan jouduttu varautumaan talveen ja säästämään "pahan päivän" varalle. Tottakai se on osittain kulttuurista, mutta samalla ne ovat selvinneet, jotka ovat omanneet sopivan luonteen myös.

kyllä av-mammoissakin löytyy skrodeja ja vähemmän skrodeja.



Muuten en jaksa ottaa kantaa, on niin tietämätöntä keskustelua. Komppi sille, joka mainitsi muinaiset afrikkalaiset kulttuurit. Niistä av-amammoilla ei ole harmainta hajua...

ainoatakaan afroamerikkalaista. Erilaisuus tulkitaan usein myös tyhmyydeksi, ihan jo täälläkin; kun ei itse tajua jotain, luulee et se vaje on vastapuolessa:) Suomalaisia tyhmiä (mikä se tyhmäå sitten onkin- usein kai juuri rajoittunut ajatusmaailma) taidan ikäväkseni tuntea monia. Ja tietää vieläkin enemmän. Meillä suomessa taitaa olla menossa yleisemminkin rajoittuneen ajatusmaailman kultakausi:(

Somalit ainakin osaavat lypsää ja kupata suomalaiselta yhteiskunnalta rahat hyvin pois ja itse elelevät vaan laiskasti ja mukavasti.

Katsottiin jonkin aika sitten loistava dokumentti tästä aiheesta. Siinä tuli mielenkiintoisia tutkijoiden tuomia seikkoja esille, joita tämmöinen tavallinen ihminen ei ole tullut ajatelleeksi.

Siinä mietittiin esim. eri rotujen kulttuurien ja yhteiskuntaluokkien yms. tekijöiden yhteyttä älykkyyteen. Eli valkoihoisethan ovat monesti esim. amerikassa paremmassa asemassa kuin mustat. Valkoisilla on mahdollisuus opiskella hyvässä koulussa ja kouluttaa lapsensa paremmin. Mustat ovat taas köyhiä, jolloin heillä ei ole varaa edes ajatella kouluttautumista, eikä sitä arvosteta edes heidän kulttuurissaan.

Itämaalaisista siinä puhuttiin, että itämaissa on tärkeää olla ahkera ihminen ja pärjätä elämässä. Vanhemmat painostavat lapsiaan suoriutumaan hyvin koulussa. Eli heillä on kulttuuri, joka taas ohjaa heidät kouluttautumiseen ja opiskelemaan.

Eli siis johtopäätöksenä on ettei se älykkyys ole pelkästään geeni-/rotukysymys vaan myös kulttuuri- ja sosiaaliluokkakysymys yms. Kaikille roduille on annettu sama kapasiteetti, mutta kaikki eivät käytä sitä hyväksi yhtä tehokkaasti. Tietysti tässä on yksilöiden välilläkin eroja.

kun testataan lasten osaamista ja alykkyytta. Mustilla ja valkoisilla lapsilla joilla on sama sosioekonominen tausta ja sama koulu -> ei eroa testi tuloksissa.



Eli tuloserot johtuu ns ulkoisista tekijoista eika alykkyydesta.