Epäonnistunut rintojen pienennys
Täälläkin palstalla on aika-ajoin pyöriny keskustelua rintojen pienennysleikkauksesta. Onko kenelläkään epäonnistunut leikkaus? Minulla oli leikkaus hiljattain ja jo nyt on ihan selvää, että rinnat jää todella pahasti eri muotoisiksi ja kokoisiksi.
Tällä hetkellä en tiedä miten selviän jälkitarkastukseen asti, joka on vasta kesäsulkujen jälkeen alkusyksystä. Rintaliivejä tuskin näihin löytää, ellei sitten toista kuppia täytä pumpulilla tai jotain, eli kesällä on erityisen mukavaa kulkea pienissä vaatteissa...
Pliis tsempatkaa joku tai kertokaa omista kokemuksista miten tilanne on saatu korjattua??
Kommentit (55)
Morjens. Vaimoni on 160cm, 50kg ja 65 H on rintaliivien koko. Hänellä ei ole kipuja varsinaisesti mutta kuten te täällä tiedätte, vaatteita ei löydy. Urheilu hankalaa ja hän on alkanu olla hieman kumarassa asennossa koska on niin paljon painoa edessä...
Olen alkanut puhua rintojen pienennyksestä mutta häntä ymmärrettävästi pelottaa ajatus komplikaatioista.
Olisi mukava jos teillä olisi lisää kokemuksia jaettavana.
T. Myöskin Mies
Tässä vastapainoksi positiivinen kokemus kunnallisesta leikkauksesta, joka tehtiin vajaa 3 kuukautta sitten: Leikkauksen kriteerit täyttyivät osaltani, koska kipuja oli ollut vuosikausia niska-hartia-yläselkä-alueella ja liikunnan harrastaminen oli mahdotonta rintojen painon takia (G-kuppi) ja koska sain laihdutettua 10% painostani ennen leikkausta. Operaatio tehtiin Töölön sairaalassa Helsingissä. Olihan rinnat kipeät useamman viikon ajan, ja haavateippien vaihtaminen yhtä helvettiä kun veri ja kudosneste ja avonaiset haavat on näky joka pistää huippaamaan, mutta mitään tulehduksia tai muita komplikaatioita ei ilokseni tullut. Minulla ei ollut odotuksia rintojen ulkonäön suhteen, koska kirurgi etukäteen kertoi että niistä voi tulla erikokoiset ja -muotoiset. Mutta niistä tulikin oikein symmetriset ja nätit. Olo on muutenkin kuin nuorella tytöllä, kun yläkroppa on niin ihanan kevyt! Ryhtiä pitää vielä harjoitella, selkä kun tuppaa painumaan kyyryyn vanhasta muistista. Ja aion pitää kiltisti tukiliivejä puoli vuotta, kuten kirurgi suositteli, vaikka yleisissä ohjeissa puhutaan vain neljästä viikosta. En halua pilata lopputulosta, joka on kuulema 100% nähtävissä vasta vuoden kuluttua. Eli peukutan puolesta!
^ Olen käsittänyt, että ylipainoisten pitää pudottaa s määrä kiloja, mutta entäs jos on ihan hoikka ja kärsii isoista rinnosta kipuineen kaikkineen. Pitääkö silti laihduttaa?
HeI! eI AUTA LAIHDUTUS.mitat: pituus 149 paino 52kg. kuppikoko 75/G .
Ihminen on katsos psykofyysinen olento. Tuliko itsellesi mieleen, että missään nimessä ei tarkoituksena ole muokata naisista välinpitämättömästi monsteririntaisia. Mielenterveydellisistäkin syistä on rintojen ulkonäöstä tehtävä parhaat mahdolliset. Omat rintani pienennetiin julkisella ja kyllä kirurgi lupasi tehdä niistä mahdollisimman kauniit. Rinnat ovat osa minuutta, osa omaa kehoa. Niistä ei missään nimessä välinpitämättömästi pidä tehdä rumia!
Minultakin leikattiin ensin toinen syövän takia ja sovittiin että toinen leikataan samankokoiseksi sitten kun syövän muut hoidot on ohi. Nyt on molemmat leikattu. Pois lähti vain noin 1kg, mutta tiedän että todella isoista rinnoita poistetaan paljon enemmän. Enpä olisi uskonutkaan miten paljon elämänlaatua lisää näinkin pieni poisto. Luulin olevani huonoryhtinen, mutta nyt on niin helppo seisoa suorassa vaikkei kannettavaa ole kuin 1kg vähemmän. Hengittäminenkin on paljon kevyempää. Löytää istuvia vaatteita eikä tarvitse etsiä isoja telttoja vaatteikseen. Rinnat eivät enää tee kipeää juostessa tai hyppiessä eikä helteilläkään tule hiertymiä olkapäihin, liivien vyötärönauhaan eikä ylävatsalle, joten pystyn jopa hellesäällä hoitamaan kasvimaata, käymään marjassa, keräämään kiviä mökkirannassa tai mitä tahansa ja jopa juoksemaan kivuitta.
Miehelle suosittelisin: teippaappa pari voipakettia tai vaikka kilon sokeripaketti kummallekin puolelle rinnan kohdalle ihoosi kiinni niin että pysyy ja käypä pikku hölkkälenkillä. Pidä niitä vuosi tai pari kaikissa tilanteissa. Mieti sitten onko elämä helpompaa jos siitä ottaa puolet vaikka pois. Tai vaikka kokonaan. Jos olet sitä mieltä edelleen että mikä näitä on kannellessa niin jatka sitten mun puolestani vaikka lopun ikääsi, jos siitä itse nautit. Minä puolestani vähät välitän siitä onko minun leikatut rinnat sinun mielestäsi rumat. Minähän ne joudun kantamaan, enkä missään tilanteessa tulisi niitä sinulle esittelemään.
Onks kellään muulla ollut leikkauksen jälkeen sellaista ongelmaa, että nännit "nöpöttää" koko ajan?
Vanha ketju, mutta herättelen henkiin jos olisi uusia tarinoita tai vanhoille jatkoa.
Itse olen vuosia miettinyt pienennysleikkausta, ja nyt olen aiinä vaiheessa että odottelen KYSiin kirurgin arvioon. Minulla on isohkot ja painavat rinnat, muodossa ei mitään valittamista, vaikka pituus solisluusta nänniin on sen 30cm. Kärsin myös niska-hartiaseudun kivuista ja niiden triggeröimästä migreenistä viikottain. Käytännössä en voi pitää kuin urheiluliivejä ja niistäkin vaikea löytää istuvaa mallia. Aina jokin hiertää ja painaa. Paitojen ja takkien kanssa on haastavaa, rintojen kohdalta puristaa koko, joka muuten sopisi.
Pelottaa ihan toso paljon, ikääkin on jo se 40,toivunko enää hyvin, mitä jos joku menee pieleen.. Ajatus kuitenkin pienemmistä rinnoista houkuttaa, jos voi vaan valita, haluan niin pienet, ettei tarvitse pitää liivejä, korkeintaan jotain nänniteippejä :) olen vihannut rintaliivejä koko ikäni.
Vierailija kirjoitti:
Vanha ketju, mutta herättelen henkiin jos olisi uusia tarinoita tai vanhoille jatkoa.
Itse olen vuosia miettinyt pienennysleikkausta, ja nyt olen aiinä vaiheessa että odottelen KYSiin kirurgin arvioon. Minulla on isohkot ja painavat rinnat, muodossa ei mitään valittamista, vaikka pituus solisluusta nänniin on sen 30cm. Kärsin myös niska-hartiaseudun kivuista ja niiden triggeröimästä migreenistä viikottain. Käytännössä en voi pitää kuin urheiluliivejä ja niistäkin vaikea löytää istuvaa mallia. Aina jokin hiertää ja painaa. Paitojen ja takkien kanssa on haastavaa, rintojen kohdalta puristaa koko, joka muuten sopisi.
Pelottaa ihan toso paljon, ikääkin on jo se 40,toivunko enää hyvin, mitä jos joku menee pieleen.. Ajatus kuitenkin pienemmistä rinnoista houkuttaa, jos voi vaan valita, haluan niin pienet, ettei tarvitse pitää liivejä, korkeintaan jotain nänniteippejä :) olen vihannut rintaliivejä koko ikäni.
EI kyllä pienennetä ihan valtavia määriä yleensä , useimmille c-d kuppi. RIntaleikkausta suositellaan vähän vanhemmille, jotta ei arpi kasva kuten nuorilla. Leikkaus kestää parantua pitkään, arvet ovat suuret ja ikävät, rinnat muuttavat muotoaan monta kertaa seur. 1-2 vuoden aikana. Ei kannata liikoja odotella, rinnoista usein tulee aika tavalliset, kun jaksaa vuoden pari odotella ja jos tosi hyvin käy. Ei tosiaan mitään ns. pl - kirurgiaa usein kunnallisella tai Suomessa.
kuppikokoni on 65h, olen 170 cm pitkä ja painan n.64kg.
Oliskohan mulla mahdollisuuksia päästä rintojen pienennysleikkaukseen?
Älkää hyvät ihmiset menkö leikkelemään irseänne. Kovaa jumppaa vaan niin ei säre paikkoja ja saatte olla runsaimmillaan.
Vierailija kirjoitti:
Älkää hyvät ihmiset menkö leikkelemään irseänne. Kovaa jumppaa vaan niin ei säre paikkoja ja saatte olla runsaimmillaan.
Idiootti!
Tehtiin ja jäi epäsymmetriaa. Olin kans alaikäinen mikä varmaan harvinaista. Varmaan korjataan tänä vuonna vielä
kertokaa missä kävitte kun epäonnistui.
Voi hyvänen aika kun täällä on asiatonta kommentointia! Minulle tehtiin tuo leikkaus kolme viikkoa sitten julkisella puolella. Pääsin sinne perustellusti ja tiedoksi vain, että ihan samat lääkärit ainakin minun kohtuusuuressa kotikaupungissani näitä leikkauksia tekee niin julkisella sektorilla, kuin omalla yksityisvastaanotollaankin. Ihan ei kannattaisi suustaan päästellä mitä sattuu, kun ei kerran tietoa asiasta ole!