Kun mies ei jaksa uskoa
Olisikohan täällä tänään ketään muita vl-äitejä joiden mies ei jaksa uskoa...
Mentiin 3 vuotta sitten naimisiin, meillä on yksi 2 v lapsi ja toinen tulossa. Uskonasiat ei ole kohdallaan miehelläni... onko meitä muita? Tuntuu välillä ettei itekään jaksas uskoa... aika rankkaa! Miten te muut äidit tässä tilanteessa jaksatte? Arki meillä kyllä sujuu mut koo ajan takaraivossa huolettaa.
Kiitos jo etukäteen jos joku kehtaa vastata!
Kommentit (65)
ja ainoastaan yhteensä lestadiolaisia on maailmanlaajuisesti eri arvioiden mukaan noin 177 000–212 000.
Oiskohan Jumalalle tullut pikku fiblu jossain kohtaa tai sitten se on täydellinen sadisti.
Eli miehesi on luultavasti oikeassa, ei rakastava Jumala voisi tehdä mitään niin älytöntä.
kauan kuin hihhulit jaksavat hihhuloida minä jaksan nauraa niille.
Onko muuten tieteellisesti todistettu että Lentävää Spagettihirviötä ei ole?
Niii-i!!!!!
pelottaisi paljon enemmän se, etten edes osaa kirjoittaa, kuin mieheni uskomaton elämä.
vanhoillislestadiolaisuus ole ainut oppi mikä pelastaa. Meillä vähän sama tilanne, että mies haluaisi lähteä liikkeestä, mutta niin toisaalta haluaisin minäkin. Syynä ei ole kummallakaan uskon puute, vaan näkemyserot vl-liikkeen kanssa.
Aika näyttää mitä teemme. Anna sinäkin miehellesi vapaus valita, äläkä murehdi turhaan. Olkaa avoimia!
Tämän viestiketjun perusteella minua
pelottaisi paljon enemmän se, etten edes osaa kirjoittaa, kuin mieheni uskomaton elämä.
Miten niin?
Ei vanhoillislestadiolaisuus ole ainut oppi mikä pelastaa. Meillä vähän sama tilanne, että mies haluaisi lähteä liikkeestä, mutta niin toisaalta haluaisin minäkin. Syynä ei ole kummallakaan uskon puute, vaan näkemyserot vl-liikkeen kanssa. Aika näyttää mitä teemme. Anna sinäkin miehellesi vapaus valita, äläkä murehdi turhaan. Olkaa avoimia!
Kiitos vastauksesta...On hänellä tietenkin vapaus valita....Itselläni ei ole mielessä että alkais vikomaan jumalanvaltakuntaa kun ite haluan kulkea taivastiellä... kasvattaa lapset myös niin. olisi mahtavan onnellista saada käydä yhdessä seuroissa jne. Välillä turvattoman oloista...
ap
joo, siis 7 miljdia ihmistä elää NYT Maapallolla, mutta meitähän on elänyt täällä jo kymmeniä tuhansia vuosia... Neandertalilaisista puhumattakaan! Minne taivaaseen nekin mahtoivat päästä?
yksi niitä näkemyseroja, että vl-seurakunta olisi Jumalan valtakunta. Muuallakin on elävää uskoa, vaikka vl-sääntöjä ja oppeja ei olisikaan. Tämä siis oma näkemykseni, ja suo minulle rauhan ja turvallisuuden tunteen.
Tavallaan ymmärrän sinun huolesi siitä, että perheesi arvomaailma ei ole täysin samanlainen. Löydätte kyllä yhteisen sävelen keskustelemalla jos haluatte. Voimia!
-28
Täältähän löytää viisaita ajatuksia...
yksi niitä näkemyseroja, että vl-seurakunta olisi Jumalan valtakunta. Muuallakin on elävää uskoa, vaikka vl-sääntöjä ja oppeja ei olisikaan. Tämä siis oma näkemykseni, ja suo minulle rauhan ja turvallisuuden tunteen.
Juuri samaa olen minäkin viime vuosina alkanut miettiä. Olen vl kodissa kasvanut ja edelleen vl (mies),kihloissa.
Niin olen havahtunut jotenkin siihen että ei ole ollut aikaa puhua. Tarvittaisin kahdenkeskinen hetki että voisimme keskustella asiat läpi avoimesti. Kuten sinäkin kirjoitit, avoimuus olisi tärkeä...En halua että etäännymme siksi että hän ehkä ei halua/jaksa uskoa... kiitos myötätunnostasi. Se lämmitti. Nyt täytyy mennä, hyvää viikonloppua sinulle.
Niin olen havahtunut jotenkin siihen että ei ole ollut aikaa puhua. Tarvittaisin kahdenkeskinen hetki että voisimme keskustella asiat läpi avoimesti. Kuten sinäkin kirjoitit, avoimuus olisi tärkeä...En halua että etäännymme siksi että hän ehkä ei halua/jaksa uskoa... kiitos myötätunnostasi. Se lämmitti. Nyt täytyy mennä, hyvää viikonloppua sinulle.
myös sinulle hyvää viikonloppua ja jatkoa muutenkin! Varmasti jokaisessa parisuhteessa välttämätöntä on yhteinen aika ihan vakavalle keskustelulle. Kumpikin toinen toistaan kuunnellen ja mielipidettä kunnioittaen.
-28
Täältähän löytää viisaita ajatuksia...
yksi niitä näkemyseroja, että vl-seurakunta olisi Jumalan valtakunta. Muuallakin on elävää uskoa, vaikka vl-sääntöjä ja oppeja ei olisikaan. Tämä siis oma näkemykseni, ja suo minulle rauhan ja turvallisuuden tunteen.
Juuri samaa olen minäkin viime vuosina alkanut miettiä. Olen vl kodissa kasvanut ja edelleen vl (mies),kihloissa.
mukava löytää samanhenkisiä ihmisiä. :)
Miehesi voi olla hyvä isä ja puoliso vaikka ei uskoisikaan.
Ei hassummin J. Alaranta kirjoittanut tässä
http://gostaja.blogspot.com/2011/03/uskotoivorakkaus.html
t. yx vl-haahuilija
Miehesi voi olla hyvä isä ja puoliso vaikka ei uskoisikaan.
Kiitos kun kirjoitit tuon. ajattelin ihan samaa. Vakaumukset voivat olla erilaiset mutta silti voidaan rakastaa ja kunnioittaa toinen toistaan.
Miehesi voi olla hyvä isä ja puoliso vaikka ei uskoisikaan.
Ihanko totta...että se mies voi olla ihan hyvä puoliso ja isä ilman uskontoakin. Mulla oli sellainen käsitys että ilman uskontoa ihinen on huono ja paha ja syö lapsia.
VL:ien mielestä ei vl:t on ateisteja! EI todellakaan ole!!!! Minä olen entinen vl ja en ole vel pelkästään sen äärioppien takia. Tulkitsen Raamattua sillain miten se oikeen pitää tulkita,enkä siten miten VL:t sen tulkitsee. Uskon Jumalaan enkä ole ateisti eikä ole moni muukaan ei VL.Itse päädyin tähän tilanteeseen kun oikeesti aloin miettiin omilla aivoilla asioita.Vähänkään joka käytätä omia aivoja ei voi uskoa sitä miten VL:t uskoo pelastuvansa.Anna miehellesi vapaus valita elämän polku,vaikka se helpompi ja leveämpi,elämän onnelisuus ja iloisuus vain kasvaa siiitä eikä tarvi olla kuin kettingillä sidotttuna tiettyyn ahdasmieliseen oppiin ja elää harmaata elämää koko elämä!
Kiitos hyvistä ajatuksista, näistä saa voimaa nyt juuri eräs raskaassa elämäntilanteessa oleva, joka sattumalta tuli tänne ...
miten voidaan sivuuttaa: älkää tuomitko ettei teitä tuomittaisi tai joka itsensä ylentää, se alennetaan. Koska täsmälleen siitä on kyse, kun sanotaan, että joku ei ole uskovainen tai pääse taivaaseen. Eikö aidosti uskova ihminen jätä muiden pelastumisen tai pelastumatta jäämisen vain ja ainoastaan Herran haltuun? Voi toki sanoa, että kokee että oma usko pelastaa, mutta tuomitsemiseen ja itsensä ylentämiseen mennään siinä, kun sanoo, että minun uskoni pelastaa, sinun ei.
Juuri näin.
löysin vanhan ketjun.
mutta vaikka mieheni kielsi useampi vuosi sitten, on suru suuri vieläkin. ei siihen ikinä totu.
usko on tullut tärkeämmäksi sen jälkeen kun mies kielsi, muttei helppoakaan ole. ja mitä tulee onnellisuuteen, en koe että meillä olis jotenkin helpompaa tai onnellisempaa elämää kun mies saa vapaasti elää.
huomaan että lapsillekin se oli tosi suuri suru, ja on vieläkin.
onneksi toivoa on kun on elämää.
ja kunpa itse jaksaisi uskoa.
Tämän takia juuri yritin avartaa sitä toista puolta. Tarkoitukseni ei ollu olla ilkeä. Mutta ei se ole helppoa sillekkään joka ei uskoon kuulu.
En minä ainakaan halua että puolisoni pelkäisi minun joutuvan helvettiin, koska itse en siihen usko.