Missä näitä parikymppisiä äitejä oikein asuu???
Olen 40-vuotias, mulla lapset on 3v ja 5v, ja kaikissa kerhoissa ja harrastuspiireissä kaikki muutkin pienten lasten vanhemmat kyllä on aika selkeästi lähempänä neljää- kuin kolmeakymppiä, puhumattakaan nyt että olisivat jotain 25-vuotiaita.
Missä näitä nuoria äitejä oikein asuu kun heihin ei koskaan törmää oikeassa elämässä? Ainakaan he eivät tuo lapsiaan harrastuksiin. Missä ne oikein luuraavat? He ovat nimittäin lasten riennoissa tosi harvinainen näky.
Tämä tulee mieleen kun lukee näitä ketjuja, joissa nuoret äidit taivastelee, että eikö ne lapset häpeä vanhoja (35+) vanhempiaan. No, eivät ainakaan meidän piireissä, koska siellä ei muita vanhempia olekaan kuin yli 35-vuotiaita.
Asutaan ihan tavallisella omakotialueella.
Kommentit (63)
Hietalahdessa josta pian muutettiin Etu-Töölöön jossa edelleen majaillaan. Lasta on käytetty vauvauinnissa, musiikkileikkikouluissa, taaperojumpassa ja kaikissa satunnaisissa lasten riennoissa. Nyt 3-vuotiaana lapsi tosin päiväkodissa arkisin mutta kyllä meihin varmasti törmäät eri puolilla Helsinkiä iltaisin ja viikonloppuisin, omakotitaloalueille meillä ei tosin ole mitään asiaa.
[/quote]
Aloittavat "tutustumisen sanomalla "no sä olet jotain 25, ihan kakara vielä". Siksi tuo "jotain" tuolla särähtää korvaan joka ikinen kerta. Tuo lause tuli vielä ennenkuin kerkesin esitellä itseäni, oli minun vuoro ja tuo lause tuli suoraan päin naamaa. Sen jälkeen yhtyi muu lauma määkimään että "joo en mä kyllä oikein tule noin nuorten kanssa toimeen, kun niillä ei ole mitään elämänkokemusta" tai "on se kumma kun pitää kakarana lisääntyä".
Sori. Mulla on kovat ennakkoluulot näitä itseäni 20-vuotta vanhempia kohtaan ja sinäkin vahvistit niitä otsikollasi.
[/quote]
tulisi näin sanomaan :) Tunnen itseni niin kauhean vanhaksi niin mukava kuulla että joku pitää mua nuorena. Terv. 26-vuotias äiti
vuotta myöhemmin. Ei käyty muskareissa tai kahviloissa, oltiin mielummin omalla pihalla ja läheisessä leikkipuistossa tms. En jaksanut kahden vaippaikäisen kanssa lähteä Helsingin keskustaan ja mulla ei hirveästi tuohon aikaan edes ollut sellaisia kavereita, jotka olisivat olleet päivisin kotona ja heitä olisi voinut tavata kahviloissa. Harrastuksia lapsilla on ollut vasta eskari-ikäisestä saakka ja maltillisesti, joka ilta ei tarvitse harrastaa jotain ohjattua toimintaa. Mulla on paljon kavereina äitejä, jotka saattavat olla 10v vanhempia ja meillä on samanikäiset lapset: ei se ikä, vaan yhteiset jutunaiheet!