Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Mistä johtuu, että monet lapset käsittämättömän nirsoja?

Vierailija
04.09.2011 |

Meillä oli tytön 8-vuotissynttärit eilen ja ihan kauheaa oli käytös juhlapöydässä. Opinpa ainakin, että ainoa, mikä tuntuu maistuvan on sipsi ja karkki. Mehu ei kelvannut kun omille lapsille kun siinä oli oikeita marjoja eikä myöskään omenapiirakka, kun siinä oli omenaa. Ja tämä tieto yäk ja hyi-huutojen saattelemana. Siis yksikään lapsi paitsi omat ei suostunut edes maistamaan omenapiirakkaa. Ja todellakaan kukaan ei osannut sanoa "ei kiitos", vaan todella huudettiin yäk ja hyi ja en tykkää omenoista kovaan ääneen.



Siis osaako joku selittää, mistä tämä johtuu. Päiväkodista on tullut viestiä, että meidän lapset maistaa kaikkia ruokia aina todella reippaasti, syövät jouluna graavilohta yms. Ovatko sitten ihan poikkeuksellisia? MInun on vaikea uskoa, ettei näiden kavereiden perheissä olisi myös tarjolla kaikenlaista. Onko syynä vain sitten tuo synttäritilanne, missä ei haluta kuin teollista lisäainemättöä vai osaako joku selittää, mistä tällainen minusta käsittämättömän epäkohtelias käytös tytöillä johtuu? Muuten tytöt käyttäytyivät ihan mukavasti.

Kommentit (146)

Vierailija
101/146 |
05.09.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Niitä jännitetään ja odotetaan ja stressi ja joukkovoima vahvistaa myös huonoa käytöstä.



Jos siellä on piukea pullantuoksuinen äiti stressaantunutta lapsilaumaa vastassa, voi tuloksena olla tuo pettynyt yäk-joukkohuuto...



Vierailija
102/146 |
05.09.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

koska miehelläni on keliakia ja minun vatsani ei kestä perunaa.



Eikä niitä muuten ole juuri koskaan päiväkodissa tai koulussa tarjolla! Ehkä kerran puoleen vuoteen tai jotain.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
103/146 |
05.09.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

koska miehelläni on keliakia ja minun vatsani ei kestä perunaa.

Eikä niitä muuten ole juuri koskaan päiväkodissa tai koulussa tarjolla! Ehkä kerran puoleen vuoteen tai jotain.

koska miehelläni on keliakia ja minun vatsani ei kestä perunaa.

Eikä niitä muuten ole juuri koskaan päiväkodissa tai koulussa tarjolla! Ehkä kerran puoleen vuoteen tai jotain.

koska miehelläni on keliakia ja minun vatsani ei kestä perunaa.

Eikä niitä muuten ole juuri koskaan päiväkodissa tai koulussa tarjolla! Ehkä kerran puoleen vuoteen tai jotain.

koska miehelläni on keliakia ja minun vatsani ei kestä perunaa.

Eikä niitä muuten ole juuri koskaan päiväkodissa tai koulussa tarjolla! Ehkä kerran puoleen vuoteen tai jotain.

koska miehelläni on keliakia ja minun vatsani ei kestä perunaa.

Eikä niitä muuten ole juuri koskaan päiväkodissa tai koulussa tarjolla! Ehkä kerran puoleen vuoteen tai jotain.

koska miehelläni on keliakia ja minun vatsani ei kestä perunaa.

Eikä niitä muuten ole juuri koskaan päiväkodissa tai koulussa tarjolla! Ehkä kerran puoleen vuoteen tai jotain.

koska miehelläni on keliakia ja minun vatsani ei kestä perunaa.

Eikä niitä muuten ole juuri koskaan päiväkodissa tai koulussa tarjolla! Ehkä kerran puoleen vuoteen tai jotain.

koska miehelläni on keliakia ja minun vatsani ei kestä perunaa.

Eikä niitä muuten ole juuri koskaan päiväkodissa tai koulussa tarjolla! Ehkä kerran puoleen vuoteen tai jotain.

koska miehelläni on keliakia ja minun vatsani ei kestä perunaa.

Eikä niitä muuten ole juuri koskaan päiväkodissa tai koulussa tarjolla! Ehkä kerran puoleen vuoteen tai jotain.

koska miehelläni on keliakia ja minun vatsani ei kestä perunaa.

Eikä niitä muuten ole juuri koskaan päiväkodissa tai koulussa tarjolla! Ehkä kerran puoleen vuoteen tai jotain.

koska miehelläni on keliakia ja minun vatsani ei kestä perunaa.

Eikä niitä muuten ole juuri koskaan päiväkodissa tai koulussa tarjolla! Ehkä kerran puoleen vuoteen tai jotain.

koska miehelläni on keliakia ja minun vatsani ei kestä perunaa.

Eikä niitä muuten ole juuri koskaan päiväkodissa tai koulussa tarjolla! Ehkä kerran puoleen vuoteen tai jotain.

koska miehelläni on keliakia ja minun vatsani ei kestä perunaa.

Eikä niitä muuten ole juuri koskaan päiväkodissa tai koulussa tarjolla! Ehkä kerran puoleen vuoteen tai jotain.

koska miehelläni on keliakia ja minun vatsani ei kestä perunaa.

Eikä niitä muuten ole juuri koskaan päiväkodissa tai koulussa tarjolla! Ehkä kerran puoleen vuoteen tai jotain.

koska miehelläni on keliakia ja minun vatsani ei kestä perunaa.

Eikä niitä muuten ole juuri koskaan päiväkodissa tai koulussa tarjolla! Ehkä kerran puoleen vuoteen tai jotain.

koska miehelläni on keliakia ja minun vatsani ei kestä perunaa.

Eikä niitä muuten ole juuri koskaan päiväkodissa tai koulussa tarjolla! Ehkä kerran puoleen vuoteen tai jotain.

koska miehelläni on keliakia ja minun vatsani ei kestä perunaa.

Eikä niitä muuten ole juuri koskaan päiväkodissa tai koulussa tarjolla! Ehkä kerran puoleen vuoteen tai jotain.

koska miehelläni on keliakia ja minun vatsani ei kestä perunaa.

Eikä niitä muuten ole juuri koskaan päiväkodissa tai koulussa tarjolla! Ehkä kerran puoleen vuoteen tai jotain.

koska miehelläni on keliakia ja minun vatsani ei kestä perunaa.

Eikä niitä muuten ole juuri koskaan päiväkodissa tai koulussa tarjolla! Ehkä kerran puoleen vuoteen tai jotain.

koska miehelläni on keliakia ja minun vatsani ei kestä perunaa.

Eikä niitä muuten ole juuri koskaan päiväkodissa tai koulussa tarjolla! Ehkä kerran puoleen vuoteen tai jotain.

koska miehelläni on keliakia ja minun vatsani ei kestä perunaa.

Eikä niitä muuten ole juuri koskaan päiväkodissa tai koulussa tarjolla! Ehkä kerran puoleen vuoteen tai jotain.

koska miehelläni on keliakia ja minun vatsani ei kestä perunaa.

Eikä niitä muuten ole juuri koskaan päiväkodissa tai koulussa tarjolla! Ehkä kerran puoleen vuoteen tai jotain.

koska miehelläni on keliakia ja minun vatsani ei kestä perunaa.

Eikä niitä muuten ole juuri koskaan päiväkodissa tai koulussa tarjolla! Ehkä kerran puoleen vuoteen tai jotain.

koska miehelläni on keliakia ja minun vatsani ei kestä perunaa.

Eikä niitä muuten ole juuri koskaan päiväkodissa tai koulussa tarjolla! Ehkä kerran puoleen vuoteen tai jotain.

koska miehelläni on keliakia ja minun vatsani ei kestä perunaa.

Eikä niitä muuten ole juuri koskaan päiväkodissa tai koulussa tarjolla! Ehkä kerran puoleen vuoteen tai jotain.

koska miehelläni on keliakia ja minun vatsani ei kestä perunaa.

Eikä niitä muuten ole juuri koskaan päiväkodissa tai koulussa tarjolla! Ehkä kerran puoleen vuoteen tai jotain.

koska miehelläni on keliakia ja minun vatsani ei kestä perunaa.

Eikä niitä muuten ole juuri koskaan päiväkodissa tai koulussa tarjolla! Ehkä kerran puoleen vuoteen tai jotain.

koska miehelläni on keliakia ja minun vatsani ei kestä perunaa.

Eikä niitä muuten ole juuri koskaan päiväkodissa tai koulussa tarjolla! Ehkä kerran puoleen vuoteen tai jotain.

koska miehelläni on keliakia ja minun vatsani ei kestä perunaa.

Eikä niitä muuten ole juuri koskaan päiväkodissa tai koulussa tarjolla! Ehkä kerran puoleen vuoteen tai jotain.

koska miehelläni on keliakia ja minun vatsani ei kestä perunaa.

Eikä niitä muuten ole juuri koskaan päiväkodissa tai koulussa tarjolla! Ehkä kerran puoleen vuoteen tai jotain.

koska miehelläni on keliakia ja minun vatsani ei kestä perunaa.

Eikä niitä muuten ole juuri koskaan päiväkodissa tai koulussa tarjolla! Ehkä kerran puoleen vuoteen tai jotain.

koska miehelläni on keliakia ja minun vatsani ei kestä perunaa.

Eikä niitä muuten ole juuri koskaan päiväkodissa tai koulussa tarjolla! Ehkä kerran puoleen vuoteen tai jotain.

koska miehelläni on keliakia ja minun vatsani ei kestä perunaa.

Eikä niitä muuten ole juuri koskaan päiväkodissa tai koulussa tarjolla! Ehkä kerran puoleen vuoteen tai jotain.

Kyllä kastikkeet yleensä suurustetaan juurikin jauhoilla, milläpä muullakaan. Kun katson esim. meidän lasten koulun ruokalistaa, on joka viikko ainakin yhden kerran kastiketta, jossa suurusteena on jauhoa (muussa tapauksessa se olisi merkitty G:llä!)

http://www.hel.fi/wps/wcm/connect/1f43f0004a177a0889b1e93d8d1d4668/4+Am…

MIKÄ EI EDES perhana ole tämän ketjun pointti, kunhan nyt ohiksena huomautan.

Vierailija
104/146 |
05.09.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Eka kerta, kun kone tuolla lailla monistaa sitaattia.

Vierailija
105/146 |
05.09.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Meillä on ulkomailla hotelli-ravintola ja muksut ovat oppineet alusta asti kaikille mauille. Vanhempien laiskuutta se nirsous on ja yököttely tietenkin huonoa käytöstä. Ei meilläkään lapset kaikesta pidä, mutta mitään ei yökötellä, pyydetään sitten kohteliaasti muuta.

Vierailija
106/146 |
05.09.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Meillä on ulkomailla hotelli-ravintola ja muksut ovat oppineet alusta asti kaikille mauille. Vanhempien laiskuutta se nirsous on ja yököttely tietenkin huonoa käytöstä. Ei meilläkään lapset kaikesta pidä, mutta mitään ei yökötellä, pyydetään sitten kohteliaasti muuta.

en vuosikausien tuputuksesta huolimatta pidä keitetystä poronkielestä tai kuivalihasta? Onko sitä pakko syödä, jos ei pidä?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
107/146 |
05.09.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset


Brittitutkijat ovat löytäneet selityksen kranttuilulle. Syy on geeneissä ja juontaa juurensa kivikaudelta, jolloin pöydän antimiin liittyi nykyistä enemmän terveydellisiä riskejä.



Geenien rooli ruokapöydässä riippuu toki siitä, mitä lapsille tarjotaan, huomauttaa tutkimuksesta raportoinut Aftonbladet-lehti. Kala ja papu herättää alkukantaisen nirsoilureaktion 78 prosentissa lapsista, kun jälkiruokia karsastaa vain viidennes.



Ravintoterapeutti Leena Virtanen Peijaksen sairaalasta toteaa, että koko perheen yhteinen ruokailu voi tehdä lapsesta avoimemman aterioitsijan.



- Aterioiden on hyvä olla säännöllisiä, ettei popsiminen ole jatkuvaa. Liiallinen juominen täyttää mahan ja poistaa näläntunteen. Ja mitä enemmän pöydässä on vaihtoehtoja, sitä enemmän lapsi syö. Tarjolla on hyvä olla erivärisiä kasviksia. Kaikesta ei ole pakko pitää.



http://www.iltalehti.fi/perhe/200708226488217_pr.shtml

Vierailija
108/146 |
05.09.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Meillä on ulkomailla hotelli-ravintola ja muksut ovat oppineet alusta asti kaikille mauille. Vanhempien laiskuutta se nirsous on ja yököttely tietenkin huonoa käytöstä. Ei meilläkään lapset kaikesta pidä, mutta mitään ei yökötellä, pyydetään sitten kohteliaasti muuta.

en vuosikausien tuputuksesta huolimatta pidä keitetystä poronkielestä tai kuivalihasta? Onko sitä pakko syödä, jos ei pidä?


ja hei, eiköhän tässä nyt ollut kyse aika normaaleista arkiruuista. En minäkään syö paahdettuja hyönteisiä, mutta pitäisi aika nirsona sitä, jos synttäreillä ei joku syö oikein mitään tarjottua normiruokalajia.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
109/146 |
05.09.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

koska miehelläni on keliakia ja minun vatsani ei kestä perunaa.

Eikä niitä muuten ole juuri koskaan päiväkodissa tai koulussa tarjolla! Ehkä kerran puoleen vuoteen tai jotain.

Jos kerran puoleen vuoteen on ruokaa joka koostuu perunoista ja kastikkeesta?

Ainakin meilläpäin noita on viikoittain.

Vierailija
110/146 |
05.09.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Lautanen on syötävä tyhjäksi -periaate ei ole ratkaisu lapsen nirsoiluun.





Lasten nirsoilu on epämukavaa, mutta vaarallista se ei onneksi ole. Jo ruokailutilanteiden rauhoittaminen saattaa katkaista nirsoilun kierteen. Lautasen syömistä tyhjäksi ei sen sijaan kannata vaatia.



Harvassa ovat ne lapset, jotka syövät aina lautasensa tyhjäksi eivätkä sano ruoasta poikkipuolista sanaa. Nirsoilu kuuluu kehitykseen, ja useimmat lapset syövät riittävästi, vaikkei se vanhemmista siltä näytäkään.



Tutkija ja psykologian tohtori, itsekin aikoinaan nirso lapsi Susanna Anglé lohduttaa vanhempia:



"Lapsi oppii taitavaksi nälkänsä ja kylläisyytensä tunnistajaksi, jos hänen annetaan itse päättää syömästään määrästä. Tällä on merkitystä esimerkiksi painonhallinnalle myöhemminkin elämässä. Huoleen on aihetta yleensä vain, jos pituuskasvu ei jatku normaalisti."



Nirsoilu alkaa tavallisesti, kun parivuotiaan lapsen ruokavalio muuttuu soseista kohti muun perheen ruokia.



Lapsi joutuu valtavan kehitystehtävän eteen, kun hänen pitää totutella valtavaan määrään uusia makuja. Samaan aikaan vastaan tulee muitakin uusia asioita, kuten uusi ateriarytmi, mukista juominen ja ruokailuvälineiden käyttö.



Tähtitarra tyhjästä lautasesta





Keskustelu lapsen kanssa ei ole välttämättä oikotie onneen. Kun lapsi huomaa, että hänen syömisiään tarkkaillaan, ei ruokahalu ainakaan parane.



Uhmaikäinen lapsi tekee ruokapöydästä helposti valtataistelun kentän ja alkaa pompotella vanhempiaan syömisellään ja syömättä jättämisellään.



Aikuisten kannattaisikin ottaa ruokapöydässä rennommin ja kiinnittää lapsen ruokahaluun aiempaa vähemmän huomiota. Kun ruokailuilmapiiriin ei kuulu kyttäämistä, on lapsen helpompi aterioida rauhassa.



Helpointa on aloittaa siitä, että tehdään ruokailuhetkistä leppoisia. Kannattaa kiinnittää huomiota myös omiin ruokailutapoihin, sillä lapsi oppii muiden mallista. Kun aikuiset ja sisarukset syövät monipuolisesti, ennakkoluuloisinkin pikku maistelija saattaa rohkaistua maistamaan.



"Myönteinen huomio on tehokkaampi keino vaikuttaa lapseen kuin kielteinen. Uuden maistamista voi palkita kehuilla ja isompaa lasta voi motivoida konkreettisesti vaikkapa tähtitarroilla", Anglé sanoo.



"Erään kollegani poika katseli mietteliäänä kunniamerkkitaulukkoaan ja tuli kysymään: 'Äiti, olisiko sulla jotain, mitä mä voisin maistaa?'"



Pakko on pahasta





Nirsoilevia lapsia tutkittaessa on huomattu, että näiden ravintoaineiden saanti ei juurikaan poikkea muista. Lapsen nälkää ei siis kannata tyydyttää kekseillä tai muilla pikkuherkuilla.



Lapsi kannattaa opettaa siihen, että perheessä on tietyt ruoka-ajat. Jos lounas ei maistu, päivällisellä ruokahalu lienee sitäkin suurempi – ellei ruokahalua ole aterioiden välissä tyydytetty keksien tai muun naposteluruoan tyhjillä kaloreilla.



"En ole ehdottomuuksien tai pakkojen kannattaja. Lautanen on syötävä tyhjäksi -periaate ei ole hyvä. Lapsen energiansaannin itsesäätely toimii luotettavasti, kun sen annetaan toimia."



"Lautasen koko tai vanhempien määräykset kaivavat maata jalkojen alta tältä hienolta systeemiltä. Miten lapsi silloin oppii tunnistamaan ja luottamaan omiin kylläisyyden tunteisiinsa? Aikuisen tehtävä on päättää tarjottavan ruoan laadusta, ja lapsen hommaa on päättää syömästään määrästä."



Lapsen nirsoilu pöydässä ei ole hauskaa, mutta tieto sen vaarattomuudesta ja normaaliudesta auttaa vanhempia sietämään sitä.



Jos se tuntuu vaikealta, Anglélla on vielä yksi lohdutus:



"Kuten muidenkin aistien osalta, meillä on suuria eroja makuaistimme herkkyydessä ja tarkkuudessa. Ehkäpä siis perheesi nirso lapsi vain aistii ruoan makuvivahteet paljon itseäsi voimakkaammin ja reagoi sen mukaisesti. Ja se taas saattaa luvata hyvää uraa vaikka viininmaistajana!"



Henrik Kärkkäinen, Meidän Perhe 11/07

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
111/146 |
05.09.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Meillä on ulkomailla hotelli-ravintola ja muksut ovat oppineet alusta asti kaikille mauille. Vanhempien laiskuutta se nirsous on ja yököttely tietenkin huonoa käytöstä. Ei meilläkään lapset kaikesta pidä, mutta mitään ei yökötellä, pyydetään sitten kohteliaasti muuta.

en vuosikausien tuputuksesta huolimatta pidä keitetystä poronkielestä tai kuivalihasta? Onko sitä pakko syödä, jos ei pidä?


ja hei, eiköhän tässä nyt ollut kyse aika normaaleista arkiruuista. En minäkään syö paahdettuja hyönteisiä, mutta pitäisi aika nirsona sitä, jos synttäreillä ei joku syö oikein mitään tarjottua normiruokalajia.

Vierailija
112/146 |
05.09.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

maistavat ennakkoluulottomasti kaikkia lajeja. Vaikea se kai on joidenkin uskoa, että joillakin lapsilla on hyvät käytöstavat, kun omilleen ei niitä ole jaksanut opettaa. Ap

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
113/146 |
05.09.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vaikea se kai on joidenkin uskoa, että joillakin lapsilla on hyvät käytöstavat, kun omilleen ei niitä ole jaksanut opettaa. Ap

Vierailija
114/146 |
05.09.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vaikea se kai on joidenkin uskoa, että joillakin lapsilla on hyvät käytöstavat, kun omilleen ei niitä ole jaksanut opettaa. Ap

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
115/146 |
05.09.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Uskotko, että täällä kirjoittaa muitakin hyvää, itsetehtyä ruokaa arvostavia paitsi ap. Itse asiassa olen kirjoittanut tähän ketjuun aika vähän, mutta hienoa, että aihe kirvoitti keskustelua. BTW ymmärrän kyllä hyvin sen, ette kaikki pidä omenapiirakasta, enkä sitä ainoaksi tarjottavaksi mihinkään laittaisikaan, mutta en ymmärrä yököttelyä, enkä sitä, että joidenkin mielestä sitä on typerää ylipäätänsä tarjota ja lapseni olisivat jotenkin säälittäviä, kun äiti on tullut tarjonneeksi sipsien ja keksien lisäksi - hui kauhistus . jotain tuorettakin ja itse tehtyä.



Kaikkein noloimpia ova nämä jotka liittävät omenapiirakan tarjoamisen kaiken maailman käpylehmiin ja rumiin vaatteisiin, mutta ainahan näihin ketjuihin jokunen idioottikin mahtuu. Täytyy vain antaa kaikkien kukkien kukkia. Ap

Vierailija
116/146 |
05.09.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

että miksi siinä mehussa oli marjoja seassa? Oliko ne niinkun raakoja ja lisätty siihen vähän kuten booliin vai oliko ne jätetty keittämisen yhteydessä siihen mehuun.



Asia vaivaa kovasti. Kuulostaa omituiselta.

Vierailija
117/146 |
05.09.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Meillä kaks lasta syö mitä vaan ja yks ollu aina nirso.Eikä johdu ruokatottumuksista vaan ihan tavallista kotiruokaa laitan.Piirakka voi olla muksuille ainakin joillekkin oudompi synttäripöytä herkku.Olen huomannut että kermakakku ei kelpaa niin hyvin kuin suklaakakku.Meillä ainkin tarttuu tämä hyi yöks suuremmasta pienempään vaikka ruoka olisi hyvää.

Vierailija
118/146 |
05.09.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

kirjoittaja sano "säälivänsä ap:n lapsia."



Kelatkaa vähän: Mä säälin Somaliassa nälkään kuolevia lapsia, pedofiilien uhreja, väkivallasta kärsiviä lapsia, prostituoiduiksi ja lapsisotilaiksi pakotettuja lapsia ja hei ainiin joo ja ihan erityisesti lapsia, joiden äidit tarjoaa synttäreillä sipsien ja karkin lisäksi omppupiirakkaa. Niitä raukkoja ajatellessani tulee kyl kyynel silmään...

Vierailija
119/146 |
05.09.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

porkkanapiirakka ovat terveysruokia. Eipä tarvitse taas etsiä kaukaa ylipainon syitä. Heille itselleen lihavuus on tietysti geneettistä: "KUn toi meiän Jyri vaan lihoo, vaikka syö hedelmiä (=omenapiirakkaa) ja kasviksia (=porkkanakakkua) joka päivä kilokaupalla." Reps ja kops. Osoittaa, ettei lihavat tosiaan ymmärrä, mitä on terveellinen ruokavalio ja sitten syytetään geenejä, isoja luita ja aineenvaihduntaa.

Vierailija
120/146 |
05.09.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

porkkanapiirakka ovat terveysruokia. Eipä tarvitse taas etsiä kaukaa ylipainon syitä. Heille itselleen lihavuus on tietysti geneettistä: "KUn toi meiän Jyri vaan lihoo, vaikka syö hedelmiä (=omenapiirakkaa) ja kasviksia (=porkkanakakkua) joka päivä kilokaupalla." Reps ja kops. Osoittaa, ettei lihavat tosiaan ymmärrä, mitä on terveellinen ruokavalio ja sitten syytetään geenejä, isoja luita ja aineenvaihduntaa.


on se terveellisempi herkku, jota syödään sen sijaan että otettaisiin voi-kerma-sokeripommi nimeltä jäätelö tai täytekakku. Grahamjauhopohja on ainakin noilla laidutussivuilla (vanha Painonvartijat) todettu aika paljon terveellisemmäksi kuin vehnäjauhot ja sokerinen kermarahka.

En muuten ole ikinä ollut häissä, joissa hääkakun sijaan olisi porkkanapiirakkaa. Enkä 50-v juhlissa, joissa kahvin kanssa olisi omenapiirakkaa eikä täytekakkua. Ehkä ap:n lapsivieraat ymmärsivät, että he eivät olleet kovin tervetulleita, koska tarjoilussa ajateltiin tarjoajaa, ei vieraita.