Mitä jää mieleen kohta päättyvästä vuodesta 2005?

Samoin. Anttilasta ostin cd-levyjä.

Kaksoset syntyivät.

Lääkkeet.

Siis ota lääkkeet nyt.

Menin naimisiin. Mies ei.

Pitkä vuosi, ihan kuin olis 20 vuotta kestänyt.

Just muutettiin uuten Kannustaloon 

Se, että vuosi 2005 päättyi jo kohta 20 vuotta sitten.

Harvinaisen pitkältä on kyllä tuntunut. Loppuukohan koskaan?

Yläasteella kun olin kiusattu toivoin vain vuoden päättyvän. 

Tämä dementia on vienyt lähimuistin. Muistan vain vuoden 2004.

Seinäkalenteri on vuodessa 2oo3.

Muistan, että silloin tuli kuluneeksi 60 vuotta tapauksesta, josta pari vuotta sitten edesmennyt mummoni usein kertoi.

Mummon lapsuudenkodin lähistöllä eleli uusperhe, jossa oli pariskunta, miehen lapsia, naisen lapsia ja yksi yhteinenkin tenava. Tämän perheen äiti (äitipuoli) keitteli usein suuressa kattilassa keittoa.

Mummo kertoi, että keittoa syömään saivat tulla he naapurin mukulatkin perheen lasten lisäksi. Keitto oli ihan kelvollista, varsinkin silloiset sodanjälkeiset olosuhteet huomioon ottaen.

Siinä talon liepeillä liikkui paljon kulkukissoja ja kerran se nainen lipsautti, että niitä hän loukuilla pyydysti ja niistä hän ne keittonsa keitti. Mummo sanoi, että ei se keitto sinänsä siitä huonommaksi muuttunut, mutta kyllä hän alkoi vähän vältellä sitä paikkaa, kun tiesi, mistä liha niihin keittoihin tulee.

Se liitto oli alkanut uskottomuudesta (mummo tosin käytti siitä rumempaa sanaa), mutta alkoholia se pariskunta ei käyttänyt pisaraakaan. Eikä käyttänyt mummokaan ja mistä hän olisi sitä voinut saadakaan, kun oli vasta lapsi.

Kaikenlaista voi siis sattua ja joka kuuseen kurkottaa, se katajaan kapsahtaa, kuten mummo aina opetti.

Vierailija kirjoitti:

Muistan, että silloin tuli kuluneeksi 60 vuotta tapauksesta, josta pari vuotta sitten edesmennyt mummoni usein kertoi.

Mummon lapsuudenkodin lähistöllä eleli uusperhe, jossa oli pariskunta, miehen lapsia, naisen lapsia ja yksi yhteinenkin tenava. Tämän perheen äiti (äitipuoli) keitteli usein suuressa kattilassa keittoa.

Mummo kertoi, että keittoa syömään saivat tulla he naapurin mukulatkin perheen lasten lisäksi. Keitto oli ihan kelvollista, varsinkin silloiset sodanjälkeiset olosuhteet huomioon ottaen.

Siinä talon liepeillä liikkui paljon kulkukissoja ja kerran se nainen lipsautti, että niitä hän loukuilla pyydysti ja niistä hän ne keittonsa keitti. Mummo sanoi, että ei se keitto sinänsä siitä huonommaksi muuttunut, mutta kyllä hän alkoi vähän vältellä sitä paikkaa, kun tiesi, mistä liha niihin keittoihin tulee.

Se liitto oli alkanut uskottomuudesta (mummo tosin käytti siitä rumempaa sanaa), mutta alkoholia

Kiitos tästä. Nyt voin käydä levolle ja nukkua rauhallisin mielin.

Netin nopeudeksi tuli mahtava 1 mega. Tuntui todella nopealta, kun entinen nopeus oli murto-osan tuosta.

Onneksi olkoon koomasta heräämisen johdosta.