Mistä johtuu, että monet lapset käsittämättömän nirsoja?

paikoista nimen omaan palautetta, että lapset käyttäytyvät hyvin ja maistavat ennakkoluulottomasti kaikkia ruokia. Mutta ehkä meillä on käynty vain hyvä säkä. En nyt itsekään usko, että ollaan alueen ainoa perhe, jossa syödään monipuolisesti:) Ja mitä tulee yäk-huutoihin, niin tuo ryhmäilmiö pitää varmasti paikkaansa. En tule jatkossa panostamaan enää lastenjuhlien tarjoiluihin, mutta yhä kyllä itse arvostan sitä, että joillakin (muillakin kuin meillä) on jotain itetehtyä ja tuorettakin pöydässä, jo ihan esteettisyydenkin vuoksi. Ruma on pöytä, missä pelkkää teollista lisäainemättöä. Meidän lapsille kyllä nimittäin kelpaa itsetehdyt marjapiirakat yms:)

Kai tiesit, että moni kykenee laittamaan lapsille herkkupöydän ilman teollista lisäainemättöä. Varmasti se onnistuisi sinultakin, jos hieman viitsisit nähdä vaivaa.

AP ei kaikesta päätellen miettinyt lainkaan vieraita juhlia järjestäessään. Meillä sen sijaan juhlissa myös kutsutut otetaan huomioon, ei ainoastaan kutsujaa. Jos 30v synttärieni aikuisvieraille tarjoaisin kahvia, jossa ovat porot mukana kupin pohjalla tai vauvojen hedelmäsoseita suoraa purkista, saisin varmasti vähintäänkin kummastuneita katseita. Enkä usko, että kukaan haluaisi toista kupillista kahvia, vaikka miten laseihin kahvin kaataisin ja ihastelisin pohjalle laskeutuvaa sakkaa.



En ymmärrä, mikä opetustilanne lastenkutsut ovat. Juhlissa on yleensä tarkoitus pitää hauskaa eikä katsoa, miten lapsivieraat oksennusta pidätellen yrittävät selvitä tarjoilusta kohteliaasti.



En haluaisi olla ap:n lapsi. Tuossa iässä tytöt ovat aika julmia toisilleen, ja tuo tarjoilu ja äidin asenne tullaan muistamaan pitkään.

Hänestä esim. makkarakeittoon ei kuulunut pippurit tai keittojuurekset, ainoastaan vesi, suola, perunat ja makkarat, koska heillä kotona syötiin sellaista ruokaa! Salaatteja oppi syömään vasta vuosien päästä - koska heillä salaattia oli tarjolla ainoastaan juhlissa (vieraita varten siis). Useita ruokia piti käytännössä pakottaa maistamaan. Monesta niistä tuli maistamisen myötä lempiruokaa... Mutta kyllä se pitkälti siitä on kiinni, mitä kotona on tottunut syömään. Nykyään mies huokaisee helpotuksesta kun päästään anoppilavierailulta takaisin kotiin ja MAUKKAIDEN ruokien ääreen... Äitinsä kun ei suvaitse että heillä joku muu laittaa ruokaa, ja ne ruoat ei maistu oikeasti millekään.

Lapsi (noin 4v) äidilleen: saanko noita (oliiveja ja homejuustoa)?

Äiti: saat maistaa, mutta et niistä kumminkaan tykkää.



Arvatkaa tykkäsikö lapsi tuolla ennakkoasenteella?



En tarkoita, että lasten pitäisi syödä oliiveja ja homejuustoa, mutta mulle ei tulisi mieleenikään sanoa jostain mitä lapseni ei ole koskaan maistanut (tai vaikka ei olisi ennen tykännyt), että ei niistä tykkää. Antaisin maistaa ja sitten itse päättää. (Oma 4-vuotiaani syö molempia em. hyvällä halulla. Ja maistaa ihan kaikkea.)

ennakkoluuloinen, vaikka isänsä rakastaa ruokaa ja näkee hirveää vaivaa, että maistaisi ja arvostaisi ruokaa. Ei juuri koskaan ole kotona meillä ns. suomalaista perus ruokaa.

Mutta, lapset ovat ennakkoluuloisia, ei luonnossa säilyisi hengissä sellainen, joka mitä hyvänsä pistelisi suuhunsa. Uskon, että kasvatus näkyy tässäkin tapauksessa sitten aikuisena/vanhempana.

ravintolassakin lapset ottavat nakit ja ranskalaiset. Kohtuullisen suppea kokemusmaailma ruokien suhteen siis.

Hänestä esim. makkarakeittoon ei kuulunut pippurit tai keittojuurekset, ainoastaan vesi, suola, perunat ja makkarat, koska heillä kotona syötiin sellaista ruokaa! Salaatteja oppi syömään vasta vuosien päästä - koska heillä salaattia oli tarjolla ainoastaan juhlissa (vieraita varten siis). Useita ruokia piti käytännössä pakottaa maistamaan. Monesta niistä tuli maistamisen myötä lempiruokaa... Mutta kyllä se pitkälti siitä on kiinni, mitä kotona on tottunut syömään. Nykyään mies huokaisee helpotuksesta kun päästään anoppilavierailulta takaisin kotiin ja MAUKKAIDEN ruokien ääreen... Äitinsä kun ei suvaitse että heillä joku muu laittaa ruokaa, ja ne ruoat ei maistu oikeasti millekään.

Et hyväksy muiden tapaa laittaa ruokaa. Kai tajuat, että makkarakeittoja on erilaisia.

ihan keittojuureksia laitetaan makkarakeittoon :D :D :D Ts, etpä itsekään miltään kulinaristilta kuulosta.

Hänestä esim. makkarakeittoon ei kuulunut pippurit tai keittojuurekset, ainoastaan vesi, suola, perunat ja makkarat, koska heillä kotona syötiin sellaista ruokaa! Salaatteja oppi syömään vasta vuosien päästä - koska heillä salaattia oli tarjolla ainoastaan juhlissa (vieraita varten siis). Useita ruokia piti käytännössä pakottaa maistamaan. Monesta niistä tuli maistamisen myötä lempiruokaa... Mutta kyllä se pitkälti siitä on kiinni, mitä kotona on tottunut syömään. Nykyään mies huokaisee helpotuksesta kun päästään anoppilavierailulta takaisin kotiin ja MAUKKAIDEN ruokien ääreen... Äitinsä kun ei suvaitse että heillä joku muu laittaa ruokaa, ja ne ruoat ei maistu oikeasti millekään.

AP ei kaikesta päätellen miettinyt lainkaan vieraita juhlia järjestäessään. Meillä sen sijaan juhlissa myös kutsutut otetaan huomioon, ei ainoastaan kutsujaa. Jos 30v synttärieni aikuisvieraille tarjoaisin kahvia, jossa ovat porot mukana kupin pohjalla tai vauvojen hedelmäsoseita suoraa purkista, saisin varmasti vähintäänkin kummastuneita katseita. Enkä usko, että kukaan haluaisi toista kupillista kahvia, vaikka miten laseihin kahvin kaataisin ja ihastelisin pohjalle laskeutuvaa sakkaa.

En ymmärrä, mikä opetustilanne lastenkutsut ovat. Juhlissa on yleensä tarkoitus pitää hauskaa eikä katsoa, miten lapsivieraat oksennusta pidätellen yrittävät selvitä tarjoilusta kohteliaasti.

En haluaisi olla ap:n lapsi. Tuossa iässä tytöt ovat aika julmia toisilleen, ja tuo tarjoilu ja äidin asenne tullaan muistamaan pitkään.

lapset siis EIVÄT yrittäneet selviytyä tarjoilusta kohteliaasti. Eikä ap sanonut mitenkään tyrkyttäneensä piirakkaansa. Ja sitä paitsi tarjolla oli myös niitä sipsejä ja karkkeja. Ja jos lasta oksettaa omenapiirakan näköinen tai marjojen boolissa, niin kyllä sitten on tosiaan jotain pahasti pielessä, näillä lapsilla nimittäin. Mutta en nyt usko kenenkään mitään oksennusta pidätelleen. Se nyt oli aivan tämän kirjoittajan mielikuvitusta.

"maistamaan kaikkea", tietenkään. Jos pöydässä on useampaa sorttia, en itsekään koe tietenkään velvollisuutta ottaa kaikkea. Selvähän tuo. Sanoin vain, että tässä olis tällaista piirakkaa myös. That's it. Se on jännä, että jotkut saa kiksejä vääristelemällä näitä juttuja. Mutta huvinsa toki kullakin - taidan sortua siihen välillä itsekin kyllä:D Asiallinen keskustelukin on taitolaji.

ihan keittojuureksia laitetaan makkarakeittoon :D :D :D Ts, etpä itsekään miltään kulinaristilta kuulosta.

Meillä laitetaan kuutioitua porkkanaa, lanttua, joskus naurista, eli KEITTOJUUREKSIA.

Ja joo en ole mikään kulinaristi, en tykkää esim. mädistä tai muusta "hienosta" ruoasta, mutta ihan suomalaista perusruokaa olen tottunut lapsesta asti syömään.

Mutta eihän se juuri millekään maistu. Jonka siis mieskin sitten vähitellen tajusi ja oppi arvostamaan myös kasviksia (muitakin kuin perunaa).

Hänestä esim. makkarakeittoon ei kuulunut pippurit tai keittojuurekset, ainoastaan vesi, suola, perunat ja makkarat, koska heillä kotona syötiin sellaista ruokaa! Salaatteja oppi syömään vasta vuosien päästä - koska heillä salaattia oli tarjolla ainoastaan juhlissa (vieraita varten siis). Useita ruokia piti käytännössä pakottaa maistamaan. Monesta niistä tuli maistamisen myötä lempiruokaa... Mutta kyllä se pitkälti siitä on kiinni, mitä kotona on tottunut syömään. Nykyään mies huokaisee helpotuksesta kun päästään anoppilavierailulta takaisin kotiin ja MAUKKAIDEN ruokien ääreen... Äitinsä kun ei suvaitse että heillä joku muu laittaa ruokaa, ja ne ruoat ei maistu oikeasti millekään.

Et hyväksy muiden tapaa laittaa ruokaa. Kai tajuat, että makkarakeittoja on erilaisia.

ilman teollista lisäainemättöä (oli siis myös tikuissa itsetehtyjä lihapullia, kirsikkatomaatteja yms.) Eivät kelvanneet. Ja korostan taas, että ei edes maistettu, ennen kuin joku alkaa huutaa, että en vain osaa tehdä hyviä lihapullia. Käsittääkseni ne oli ne kasvikset, jotka "pilasivat tikun", koska kuului "hyi, mä en tykkää tomaatista, enkä kurkusta jne".



Ja kuten ehkä hyvä kirjoittaja huomaat, niin moni täällä nimen omaan hokee sitä, että "lastensynttäreille" kuuluu vain sipsit, limsa ja karkit eikä mikään terveysruoka". Itse siis olen eri mieltä, mutta pettynyt, koska mikään muu ei kelvannut ja niihin hyi-huutoihin. Ymmärrätkös nytjujun?

etten mitenkään näyttänyt vitutustani juhlapöydässä juuri siksi, etten pilaisi lapseni juhlafiilistä vaan annoin lasten syödä niitä sipsejä yms. ihan rauhassa.



Tulin sitten purkautumaan tänne iltasella, kuten moni muukin tekee erinäisistä aiheista. Lapseni oli todella tyytyväinen synttäreihinsä ja jo oli kolme eilistä synttärikaveria tänään kylässäkin, eikä pahempaa kiusausta "äidin omenapiirakan" takia vaikuttanut esiintyvän. Kaikkea tekin hassut keksitte:D



Ja nyt se omenapiirakka sitten muuten näille tytöille maistui:D Että taisi olla kai se kuitenkin ongelma, kun eilen oli kaikkea muutakin. Kaipa minunkin lapseni ehkä ne sipsit ensisijaisesti valitsee, jos niitä on tarjolla vaikka mustikkapiirakan ohessa. Tosin veikkaan (ja olen kuullut), että syövät kyllä kaikkea hyvällä halulla.

kaverin synttäritarjoilut on teillä ihan normaali kiusaamisen aihe. Mitäs muuta? Kenties se, että isi pitää pukua päällä töissä? Tai se, että Marjukka toi kaverin 3-vuotissynttäreille lahjaksi kirjan? Tai kenties se, että Pirkolla on talvella Kuomat jalassa?

ilman teollista lisäainemättöä (oli siis myös tikuissa itsetehtyjä lihapullia, kirsikkatomaatteja yms.) Eivät kelvanneet. Ja korostan taas, että ei edes maistettu, ennen kuin joku alkaa huutaa, että en vain osaa tehdä hyviä lihapullia. Käsittääkseni ne oli ne kasvikset, jotka "pilasivat tikun", koska kuului "hyi, mä en tykkää tomaatista, enkä kurkusta jne". Ja kuten ehkä hyvä kirjoittaja huomaat, niin moni täällä nimen omaan hokee sitä, että "lastensynttäreille" kuuluu vain sipsit, limsa ja karkit eikä mikään terveysruoka". Itse siis olen eri mieltä, mutta pettynyt, koska mikään muu ei kelvannut ja niihin hyi-huutoihin. Ymmärrätkös nytjujun?

lisäksi yksi tavallisimpia allergian aiheuttajia. Siksi moni lapsi ei siihen koske. (opetettiin peruskoulun kotitaloudessa muistuttaen, että sitä ei kannata lapsille tarjota).

En ymmärrä, miksi synttärijuhlissa pitää tarjota arkiruokaa. Voihan niille lapsille tehdä vaikka hernekeittoa, jos sen itse kokee hyväksi ratkaisuksi, mutta lapset ehkä kuitenkin odottavat juhlatarjoilun koostuvan jostain muusta.

lihapullatikuineen ja kurkunpaloineen niin eipä ihme, että meidän poja synttäreitä odotetaan helmikuusta alkaen. Meillä kun otetaan vieraat oikein kunnolla huomioon eli limsaa, karkkia, sipsejä, juustosuikeroita ja erityisesti pieniä korvapuusteja sekä suklaavohveleita on kulhokaupalla. Synttäreillä ei ole tarjolla mitään terveellistä vaan päinvastoin, pelkkää mättöä, ja sitä riittää.



Yksi ainoa päivä vuodessa saa olla sellainen, että unohdetaan marjojen flavonoidit ja itseherutetun mehun terveellisyys puhumattakaan rasvattomasta jauhelihasta. Yhtenä päivänä saa niin paljon herkkuja kuin ikinä haluaa. Tai jos ollaan tarkkoja, niin tarjoilu on 3 tunnin ajan, sitten loppuu juhla ja alkaa ankea arki.



Mutta pojat pitävät näistä juhlista juuri siksi, että kerrankin on asioita, joista he pitävät ja jotka muuten on kiellettyjen listalla.

ikävää on, ettei ruoka lapsille kelpaa, mutta synttäreillä saa mässätäkin. Mutta, aika onnellista on silti APn elämä, että tämä on suurimpia pohdinnan aiheita. Sen voin sanoa ihan sydämen pohjasta... Meillä on niin paljon kaikenlaista ongelmaa, ettei tässä joutaisi miettimään toisten käyttäytymistä synttärijuhlilla, ellei fyysisesti käytäisi käsiksi.

koskaan muiden synttäreille:( Meidän tytöllä on parhaimmillaan synttärit kerran viikossa, joten en valittaisi, jos tarjolla olisi jotain tasokkaampaa kuin sipsi ja karkki.

koskaan muiden synttäreille:( Meidän tytöllä on parhaimmillaan synttärit kerran viikossa, joten en valittaisi, jos tarjolla olisi jotain tasokkaampaa kuin sipsi ja karkki.

139 :n poika taitaa olla maailman ainoa poika. kaikki odottavat hänen synttäreitään. hä on ihmeellinen ja ainoa poika, jolla onsynttärit.

Lapsi (noin 4v) äidilleen: saanko noita (oliiveja ja homejuustoa)? Äiti: saat maistaa, mutta et niistä kumminkaan tykkää. Arvatkaa tykkäsikö lapsi tuolla ennakkoasenteella? En tarkoita, että lasten pitäisi syödä oliiveja ja homejuustoa, mutta mulle ei tulisi mieleenikään sanoa jostain mitä lapseni ei ole koskaan maistanut (tai vaikka ei olisi ennen tykännyt), että ei niistä tykkää. Antaisin maistaa ja sitten itse päättää. (Oma 4-vuotiaani syö molempia em. hyvällä halulla. Ja maistaa ihan kaikkea.)

Olen 39-vuotias ja inhoan oliiveja ja homejuustoa. Niitä nyt ei tietystikään tarjottu lapsuudenkodissa, lieneeköhän niitä Suomesta saanutkaan 70-luvulla.