Mitä teen? Huomasin että mieheni on narsissi!

Myöhemmin huomasin, ettei ollutkaan pelkästään narsissi, vaan kokovartalonahkatulppaani, you know.

Joo, tämäkin kerrottukukkainen jättinarsissi (narcissus megalomanus) oli oikein erityisen myrkyllinen! Ja varsinkin kun sitten jätin sen hoidotta ja läksin pois, se kehitti monenlaisia hermomyrkkyjä joita edelleen yritän häätää systeemistäni. Ei taida mulle enää löytyä sopivaa huonekasvia, vaikka kukista tykkäänkin. Taidan tyytyä muovikukkaan ;)

Tottakai jos narsissiin törmää keväällä, niin onhan se kiva ja näyttävä. Dhalia kukkii komeana kesällä, ja mikäs siinä on se käsipuolessa kulkiessa. Mutta nyt sitten kun syksy saa, niin alkaa hirveä valitus! Mä olen niin onnellinen, että löysin jo nuorena sen oikean. Ei välttämättä ole ulkonäöllä pilattu, mutta viihtyy sisällä, eikä välitä vaikka sen hetkeksi unohtaisinkin. Grillikautena tosin voi olla ihan ulkoruokinnassakin.

Pitäkää leikkonne, mulle riittää Yukka-palmu!

Mun oma pieni rakas José tekee kuolemaa.

Roikkuu velttona vaan eikä mistään innostu :/

Minäkin luulin että ne ei jätä tai kuole.

Kohta alkaa lesken elämä mutta, onneksi kaapin päällä onkin rakastajani rahapuu

...ihana katsella, mutta jotenkin vaativa. Ehkä jopa narsissin piirteitä on havaittavissa. Poiskaan en halua heittää.

ettei narsissia kannata kovin pitkään kastella. Kiertoon vaan!

Mie olin viisas jo alunperin ja otin mieheksi värinokkosen. Maailman helpoin ja pussissa riittää siemeniä istuttaa uusi jos entinen rupsahtaa tai siihen vain kyllästyy. ja yksikään ei ole samanlainen ;)

ota yhteyttä Narsissien uhrit tuki ry:n

Kannatan ehdottomasti tätä ehdotusta. Hyvä hortonomi voi auttaa sinua toipumisessa ja tulevaisuuden suunnittelussa.

Oma eksäni oli imukärhivilliviini. Valtasi kaiken. Piti vaihtaa asuntoa

Olen yrittänyt löytää mustaa ruusua, mutta ne on liian isoja minulla.

is good publicity! Löytääpähän useampi tänne nauramaan mahansa kipeäksi.

Mitä teen? Huomasin naisellani olevan liikaa aikaa? Kodinhoidontukea voisi varmaan laskea merkittävästi että näinkin verbaalisesti lahjakkaat kansalaiset voisivat käyttää joutilaan aikansa yhteiskuntaa hyödyttävään työhön.

Älä ole huolissasi. Naisesi käyttää täällä vain sen ajan jonka muuten käyttäisi sinun kanssasi verbaalisesti lahjakkaisiin keskusteluihin. Ehkä sinun pitäisi antaa naisellesi enemmän virikkeitä, keskustella ja hassutella hänen kanssaan enemmän niin hänen ei tarvitsisi etsiä sellaista seuraa täältä. Jos sinulla ei ole sellaiseen aikaa tai se ei vain kiinnosta (narsissi-miehet ovat juuri tällaisia), niin onneksi naisesi on löytänyt turvallisen paikan, av:n, jossa näiden verbaalisesti lahjakkaiden naisten ei tarvitse päästää aivojaan ruostumaan :).

Ei ne siitä mihinkään muutu!! Pihalle vaan ja nopsaan!

Mahdatko tarkoittaa Paavo M Petäjää?

Siis kyllä, Paavo M. Petäjä on varteen otettava Petäjä. Kaunis ruusunpuna poskilla on aina postitiivinen asia:)

Ensimmäinen poikaystäväni Oli känsätuhkelo,känsät lähti myöhemmin lääkkeellä samalla rakkaus loppui. Toinen joi kuin sieni ja kolmas oli kavalakärpässieni, arvaamaton ja vaarallinen. Seuraavaksi tapasin limanuljaskan, lajinimi kertoo jo kaiken. Sitten kohtasin baarissa kanttarellin, kaverit kehuivat että on syötävän näköinen tyyppi mutta raukka sairastui hepatiittiin kun oli niin keltainen ja hylkäsi minut yhden hennon suppilovahvero takia. Tästä toivuttuani tapasin haperon, joka oli niin madon syömä että herkkä vatsani meni aina sekaisin hänet nähdessäni että jouduin sitten lopulta ottamaan jalat alleni. Karvalaukku oli ihana,lähes täydellinen mutta ei ollut minulle se oikea.Viimeisin rakkaani on herkkutatti, tanakka,herkullinen ja madoton, kumpa saisin pidettyä hänet rinnallani. Sinä narsissin uhri, metsä on täynnä sieniä ja pellot kukkasia niin naaras kuin uros puolisia. Tovokaamme että kaikki sieltä sekametelisopasta sen itselleen sopivimman löytävät tuomaan iloa elämään:)

hankin tilalle aloeveran, hoitaa mukavasti haavoja :)

Toi on tosi hyvä laastarisuhteeksi!

Minä olen muuttanut ja haluaisin jonkin ilahduttamaan iltojani. Minullakin tahtoo olla sitä vikaa, että ihailen kaikkia kaukaa, hankin lopulta jonkun, mutta unohdan sen sitten.



Mutta voiko rahapuuta unohtaa...?.

Hienoa, että aloittaja on päässyt narsissista eroon! Kokemukseni perusteella niistä on kyllä leiskuva mutta lyhytaikianen ilo, jota seuraa pitkä ja musertava ankeus ja hirveä siivo.



Nykyään minulla on tuollainen aivan ihana maatiaisritarinkannus, suosittelen! Löysin sen villiintyneenä ja pitkän etsinnän jälkeen, joten saattaa olla harvinainen? Se on sellainen kestävä vanhanajan laji - aika helppo jos sitä osaa käsitellä, mutta ei sovi aivan aloittelijalle. Ilo silmälle ja mielelle, vaikkei kukikaan aivan yhtä näyttävästi kuin jalommat lajikkeet. Mutta sellainen iso ja mukavan juureva! Laji vaatii toisinaan tukemista eli tämäkin yksilö meinasi kuolla liialla kastelulla, mutta muhevassa ja kuivassa maaperässä olen saanut sen suorastaan kukoistamaan. Nykyään siis pysyy erinoamisesti pystyssä ilman tukea.



Kukkii parhaiten heinä-elokuussa ja pienenä miinuksena mainittakoon, että talven pakollisen kylmäkäsittelyn aikaan voi olla hankala. Muuten melko kiitollinen hoitaa, monivuotinen ja monikäyttöinen. Ei karkaa omasta puutarhasta ja siementää hyvin, kunhan saa riittävästi huomiota. Vaatii viihtyäkseen myös, että sille jutellaan mukavia, mikä kannattaa huomioida jo hankintavaiheessa suhteen turhan kuihtumisen välttämiseksi.

Jaa, että narsissi. No nehän kukkii muutenkin vain alkukeväästä, joten ei huolta:) Heitä meneen!

Mä olen kuivannut useitakin kukkia vuosien varrella. Eivät tarvitse mitään hoitoa ja ovat vuosikaupalla kauniita katsella.



HUOM! Kannattaa vaan varmistaa ettei lemmikit pääse kynsimään näitä yksilöitä. Ne tekee pahaa jälkeä. Nimittäin menetin seinäruusuni kun kissa pääsi käsiksi.

Hänestä saisi varmasti viehättävän joulukuusen muutaman koristeen jälkeen :)