Työttömien opettajien vertaistukiketju
Onko kukaan muu opettaja vailla työpaikkaa? Olen luokanopettaja, ja valmistumiseni jälkeen olin kaksi vuotta sijaisena samalla koululla, sitten jäin äitiyslomalle ja hoitovapaalle neljäksi vuodeksi kahden lapseni kanssa. Viime lukuvuodeksi sain helposti koko lukuvuoden sijaisuuden, mutta nyt en kertakaikkiaan mitään, vaikka 80 km säteeltä olen töitä etsinyt todella aktiivisesti tammikuusta lähtien. Hakemuksia, haastatteluja (yleensä 6-8 haastateltavaa, joilla työkokemusta enemmän kuin minulla), sähköposteja suoraan rehtoreille ja koulutusvirastoon jne. jne. Tuntuu, että missään ei tarvita ammattitaitoani eikä innostustani. Nautin opettamisesta, ja keväällä sain pelkästään positiivista palautetta niin oppilailta, vanhemmilta kuin työtovereiltakin. Ahdistaa, nyt pitää odottaa flunssakauden alkua, että saisi edes muutaman päivän pätkätöitä... Keväällä ilmoitin lasten päiväkotiinpaluupäiväksi koulujenalkupäivän, joten maksan elokuun päivähoitomaksun, vaikka minulla ei olisi yhtään työpäivää elokuussa. Tunnen itseni täysin turhaksi ja surkeaksi. Onko kohtalontovereita?
Kommentit (1500)
Ihana ketju, vaikka toisaalta masentava. Itse olen tällä hetkellä todella syvällä masennuksen suossa. Ikää 37 ja sain luokanopeopinnot valmiiksi vuosi sitten. Sitä ennen töitä aiemmalla yliopistotutkinnolla vuosia. Olen nöyränä hakenut pieniäkin pätkiä ja minulla on joitain erikoistaitoja kuten musiikki. Viime syksynä sain 2,5kk:n sijaisuuden ja nyt kevään olen ollut paikassa, johon oli hankalat kulkuyhtydet, ikävät vaatimukset ja olin ainoa pätevä hakija. Ja nyt haetaan taas hiki otsalla syksyksi töitä. Kaksi haastattelua takana, joista toiseen valittiin vastavalmistunut nuori ja toisesta pitäisi tulla tieto "loppuviikosta" eli alkaa näyttämään huonolta. Lopuista on tullut hylsy, en päässyt edes haastatteluun. Luottavaisesti ajattelin, että parhaat saa nyt eka työt ja touko- ja kesäkuulla on sitten enää rippeet hakijoista jäljellä ja saan jonkun työn. No, eipä hyvältä näytä. Jokaiseen lyhyeenkin pätkään on vielä tällä viikollakin ollut 30-50 pätevää hakija. Rehtorit ihmettelee, miten hakijoiden määrä on kolminkertaistunut vuodessa.
Alkaa kyllä olemaan aika paska fiilis. Vaikka kuinka tietää olevansa fiksu ja filmaattinen ihminen, hyvin työnsä hoitava, opetuksesta innostunut ja helppo työkaveri, niin alkaahan tämä syödä, kun joka puolelta tulee, ettei ole edes sen lyhyen sijaisuuden arvoinen... Tiedän, ei saisi noin ajatella, mutta sehän se fiilis alkaa olemaan. Itkettää jo ajatellessa.
[quote author="Vierailija" time="21.05.2015 klo 17:38"]
Virkaan valitaan vastavalmistuneita tai kymmeniä vuosia työkokemusta omaavia, joilla on jos jonkinlaista erityisosaamista. Olen myös nelikymppinen nainen ja edes sijaisuuksiin ei pääse.Julkisuudessa on se kuva,että opettajista on pula ja jos ei ole töitä, on valinnut väärän alan.
[/quote]
Mulle ei ole selvinnyt, miksi nelikymppinen ei kelpaa sijaiseksi, jos vastavalmistunutkin nuorikin kelpaa. Ymmärrän, että työkokemus ratkaisee, mutta jos on kaksi suhteellisen kokematonta, niin luulisi sitten muiden ansioiden tulevan tärkeämmäksi. Ja nelikymppisellä luulisi olevan enemmän sitä muuta osaamista, kun kai se jotain on ennen opettajuutta tehnyt elääkseen.
Itse olen vielä opiskelija, ja tein tänä lukuvuonna aineenopettajan pedagogiset opinnot. Asun yliopistokaupungissa, jossa koulutetaan luokanopettajia ja aineenopettajia kaikissa aineissa, joten sijaisuuksiin on aivan mieletön tunku. Pari muutaman tunnin sijaisuutta olen saanut suhteilla (= harjoitteluohjaajani sijaisena), mutta muuta en. Pitää tässä taas kerran kokeilla verkot ja laittaa sähköpostilla kaikille lähikuntien kouluille viestiä, että täältä löytyisi innokas sijainen. Käyn joissakin kouluissa myös paikan päällä.
Turhauttaa, kun jotkut opiskelukaverini ovat saaneet valtavasti sijaisuuksia omilta kotipaikkakunniltaan ja minä en. Olen kotoisin tästä kaupungista, missä nytkin asun ja opiskelen ja hakijoita on paljon.
Pitäisi sitä työkokemusta saada sijaisuuksien muodossa, että olisi edes jotain, mitä näyttää sitten valmistumisen jälkeen työtä hakiessa. Olen superiloinen jokaisesta tunnista, jonka saan sijaistaa.
Keskiasteen aineenopettajilta vähenee työt rajusti, siksi päteviä hakijoita on niin paljon. Jos tunteja on aikaisemmin ollut 30 tuntia per opintoviikko, uudessa osaamispistejärjestelmässä meillä tulee olemaan 19 tuntia per osaamispiste.
Meiltä moni ope hakee uutta duunia, koska tunteja ei ole riittävästi jokaiselle.
Löytyiskö täältä ketään opettajaa, joka oikeasti painii sen ongelman kanssa, että työkokemusta ei ole tarpeeksi, eikä edes sijauuksia saa. Tää alkaa masentaan mua ja harmittaa koko pitkä koulutus. Opiskelukaverit valmistuivat aiemmin ja ovat nyt töissä, mutta tällä hetkellä tilanne näyttää vaikeutuneen vuosien takaisesta. Kolmoispätevä aineenopettaja. Nyt en jaksa enää ees oikein tehdä hakemuksia, koska turhaa työtä.
Virkaan valitaan vastavalmistuneita tai kymmeniä vuosia työkokemusta omaavia, joilla on jos jonkinlaista erityisosaamista. Olen myös nelikymppinen nainen ja edes sijaisuuksiin ei pääse.Julkisuudessa on se kuva,että opettajista on pula ja jos ei ole töitä, on valinnut väärän alan.
Mikä tilanne muilla opettajilla? Työnhakua työnhakua.....
Mä olen 48 v ja työkokemusta on muutama pätkä. Yhteensä ei ihan viittäkään vuotta. Opiskelin kymmenen vuotta ja sitten olin kotiäitinä reippaasti yli vuosikymmenen. Nyt teen töitä jo toista vuotta samaan kouluun putkeen ja hitsi kun väsyttää, pääsispä välillä nauttimaan työttömyydestä. Mutta taitaa olla 1-2 vuotta vielä tätä samaa edessä ja sitte on varmaan pakko hakea tuohon naapurikouluun, missä avautuu virka. Tää on mun viides vähänkään pitkäaikaisempi työpaikka (väh 4kk). Ja hassua kyllä, kahteen näistä paikoista mua on pyydetty niin että rehtori on soittanut kotiin ja kysynyt voisinko tulla. Ilman että olen hakenut. Tää menee ihan liian putkeen, pelkään että saan sen virankin. Lottovoitto olis kyllä paljon mieluisampi.
Vierailija kirjoitti:
Mä olen 48 v ja työkokemusta on muutama pätkä. Yhteensä ei ihan viittäkään vuotta. Opiskelin kymmenen vuotta ja sitten olin kotiäitinä reippaasti yli vuosikymmenen. Nyt teen töitä jo toista vuotta samaan kouluun putkeen ja hitsi kun väsyttää, pääsispä välillä nauttimaan työttömyydestä. Mutta taitaa olla 1-2 vuotta vielä tätä samaa edessä ja sitte on varmaan pakko hakea tuohon naapurikouluun, missä avautuu virka. Tää on mun viides vähänkään pitkäaikaisempi työpaikka (väh 4kk). Ja hassua kyllä, kahteen näistä paikoista mua on pyydetty niin että rehtori on soittanut kotiin ja kysynyt voisinko tulla. Ilman että olen hakenut. Tää menee ihan liian putkeen, pelkään että saan sen virankin. Lottovoitto olis kyllä paljon mieluisampi.
Tyhmä provo.
Lähtekää ulkomaille. Suomikouluja löytyy vähän sieltä sun täältä. Jos englanti sujuu niin eurooppakouluja on myös monessa paikassa. Ja niin kauan kuin paikallinen kieli sujuu niin voi mennä minne vaan. Monessa maassa on pulaa opettajista ja suomalainen opettajankoulutus on kovaa valuuttaa tällä hetkellä.
Vierailija kirjoitti:
Lähtekää ulkomaille. Suomikouluja löytyy vähän sieltä sun täältä. Jos englanti sujuu niin eurooppakouluja on myös monessa paikassa. Ja niin kauan kuin paikallinen kieli sujuu niin voi mennä minne vaan. Monessa maassa on pulaa opettajista ja suomalainen opettajankoulutus on kovaa valuuttaa tällä hetkellä.
Jollen olisi perheellinen, niin ilman muuta lähtisin ulkomaille! Kaverini sai heti heittämällä Ruotsista opettajan paikan ja on voinut jopa valita, minne menisi.
Minulla on omat lapset koululaisia ja miehellä vakityö, joten - huoh - joudun vieläkin hakemaan näitä opettajan työn rippeitä, jotka ovat murusina maailmalla.
Missäköhän se paljon kohuttu opettajien eläköitymisbuumi luuraa?
Millaiset työllisyysnäkymät luokanopettajilla on? Paremmat kuin aineenopettajilla?
Voi kuulostaa provolta, mutta ei sitä kyllä oikeasti ole :D
Salaisuus on siinä, että mä mainostan itseäni netissä ja lisäksi oon valmis tekemään myös hommia, joita en osaa. Kumpaankin näihin paikkaan lähdin opettamaan asiaa, johon olen epäpätevä. Olen siis pätevä ope, mutta opetin vääriä aineita. Ja toisen takia muutin kotoa melkein puoleksitoista vuodeksi. Oli ihan luxusta jättää kerrankin ne meidän viisi lasta miehen kontolle :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä olen 48 v ja työkokemusta on muutama pätkä. Yhteensä ei ihan viittäkään vuotta. Opiskelin kymmenen vuotta ja sitten olin kotiäitinä reippaasti yli vuosikymmenen. Nyt teen töitä jo toista vuotta samaan kouluun putkeen ja hitsi kun väsyttää, pääsispä välillä nauttimaan työttömyydestä. Mutta taitaa olla 1-2 vuotta vielä tätä samaa edessä ja sitte on varmaan pakko hakea tuohon naapurikouluun, missä avautuu virka. Tää on mun viides vähänkään pitkäaikaisempi työpaikka (väh 4kk). Ja hassua kyllä, kahteen näistä paikoista mua on pyydetty niin että rehtori on soittanut kotiin ja kysynyt voisinko tulla. Ilman että olen hakenut. Tää menee ihan liian putkeen, pelkään että saan sen virankin. Lottovoitto olis kyllä paljon mieluisampi.
Tyhmä provo.
Voi kuulostaa provolta, mutta ei sitä kyllä oikeasti ole :D
Salaisuus on siinä, että mä mainostan itseäni netissä ja lisäksi oon valmis tekemään myös hommia, joita en osaa. Kumpaankin näihin paikkaan lähdin opettamaan asiaa, johon olen epäpätevä. Olen siis pätevä ope, mutta opetin vääriä aineita. Ja toisen takia muutin kotoa melkein puoleksitoista vuodeksi. Oli ihan luxusta jättää kerrankin ne meidän viisi lasta miehen kontolle :D
Vierailija kirjoitti:
[quote author="Vierailija" time="21.05.2015 klo 17:38"]
Virkaan valitaan vastavalmistuneita tai kymmeniä vuosia työkokemusta omaavia, joilla on jos jonkinlaista erityisosaamista. Olen myös nelikymppinen nainen ja edes sijaisuuksiin ei pääse.Julkisuudessa on se kuva,että opettajista on pula ja jos ei ole töitä, on valinnut väärän alan.
Mulle ei ole selvinnyt, miksi nelikymppinen ei kelpaa sijaiseksi, jos vastavalmistunutkin nuorikin kelpaa. Ymmärrän, että työkokemus ratkaisee, mutta jos on kaksi suhteellisen kokematonta, niin luulisi sitten muiden ansioiden tulevan tärkeämmäksi. Ja nelikymppisellä luulisi olevan enemmän sitä muuta osaamista, kun kai se jotain on ennen opettajuutta tehnyt elääkseen.
Kirjoitinko minä jo äsken viestin 77?! En sentään, eihän minulla viittä lasta ole, mutta muuten olisin voinut kirjoittaa saman. Määräaikaisia on löytynyt tähän saakka, mutta tainneet nyt loppua nekin.
Nelikymppistä eikä varsinkaan viisikymppistä ei oteta siksi, että heille on voinut kertyä jo palvelulisiä. Eihän niistä kovin monta euroa palkkapussiin tule, mutta maksaja laskee joka sentin.
Vastavalmistunut nuori kelpaa, jos on pätevä tai siksi, että on kuitenkin pienempi palkka. Tämä sama ongelma on monilla muillakin julkisen alan työntekijöillä, joille maksetaan määrävuosittain lisiä. Paras työntekijä olisi tietenkin sellainen, joka on vasta valmistunut, mutta jolla on työkokemusta joltakin sellaiselta lähellä olevalta alalta tai eri työnantajilta, jolloin ei tarvitse maksaa palvelulisiä ...
Hah, huijasin, ei sen niin mene vaan otetaan se, joka on ennenkin ollut ja jonka halvimmalla saa.
Oon kieltenope ja paikkoja on tosi vähän auki, kun yhdistelmä ei ole enkku-ruotsi. Hakijoita jokaista avointa paikkaa kohti aivan tolkuttomasti ja yleensä valittu sellainen, joka jo työskentelee kyseisessä koulussa tai on muuten ansioitunut, esim. työkokemusta yliopistolta tai amkista. Turhauttaa. En tiennyt, että tilanne on näin heikko.
Vierailija kirjoitti:
Pitäisi siis ottaa määräaikainen työ, jonka jatkuvuudesta ei mitään takeita, ja muuttaa pääkaupunkiseudulle asumaan. Mitäs sitten, kun vuoden päästä ei jatkukaan, tai tulee lapsia tms? Iso riski muuttaa toiselle puolelle Suomea vuoden kestävän työsuhteen takia... Niinhän se on, että talon sisältä usein vakinaistetaan. Pitäisi vaan päästä sellaiseen oikeaan "putkeen". Toistaiseksi olen tehnyt paljon äitiysloman sijaisuuksia, ja nehän ovat "dead end", koska viranhaltija tulee aina takaisin ja minä lennän ulos. Mutta on otettava se mitä saa.
Tuohan se onkin se ongelma. Ette saa virkoja, koska rehtorit tietävät kokemuksesta, että heti kun sellaisen saatte, niin teitä ei näy kymmeneen vuoteen kun jäätte tekemään niitä lapsia, juuri kuten täällä puhutte suunnitelleenne. Eli sitten teitä sijaistamaan tarvitsee koko ajan etsiä toisia opettajia. Eipä ihme, että kuten kuvaatte, niin paikan saa nuori mies tai vanhempi nainen. Eihän kukaan halua virkaan sellaista ihmistä, joka heti häviäisi kotiin perustamaan perhettä.
Vierailija kirjoitti:
Meillä taasen lapsen luokanvalvoja on vaihtunut joka vuosi. Työsuhde kestää elokuusta toukokuuhun ja uusi opettaja tilalle.
Lähinnä ihmettelen missä ko. luokan opettajan viran omaava opettaja mahtaa olla, ikuisilla virkavapailla, toki hän kesäksi ilmestyy takaisin, koska sijaisten työsuhteet katkeavat aina? Pitäisi varmaan varata joku kesäkeskustelu että tutustuttaisiin :D
Rinnakkaisluokalla on ollut sama opettaja koko 4 vuoden ajan.
Nimenomaan, jotkut (viran omaavat) opettajat tuntuvat olevan koko ajan virkavapaalla tai jossain muilla lomilla, joten epäpätevät sijaiset pyörivät. Tämä on oppilaiden ja rehtorin näkökulmasta aivan painajainen, ja varmaan samalla aiheuttaa teidän ongelmianne. Eli kun joku sen viran saa, niin häviää heti perhettä perustamaan ja hoitamaan vuosikausiksi, pahimmillaan saattaa olla seuraavat kymmenen vuotta lähes jatkuvasti poissa. Muut joutuvat sitten tyytymään noihin lyhyisin sijaisuuksiin. Ja kun tämä viranhaltija palaa takaisin, on ammattitaito aivan vanhentunut.
Meillä taasen lapsen luokanvalvoja on vaihtunut joka vuosi. Työsuhde kestää elokuusta toukokuuhun ja uusi opettaja tilalle.
Lähinnä ihmettelen missä ko. luokan opettajan viran omaava opettaja mahtaa olla, ikuisilla virkavapailla, toki hän kesäksi ilmestyy takaisin, koska sijaisten työsuhteet katkeavat aina? Pitäisi varmaan varata joku kesäkeskustelu että tutustuttaisiin :D
Rinnakkaisluokalla on ollut sama opettaja koko 4 vuoden ajan.