Mies ilmoitti aamulla, että nyt lähdetään Linnanmäelle
Katsoin miestä täysin hämmentyneenä ja muistutin, että minulla viimeinen lomaviikko ja aika kampaajalle 11.00, en pääse mukaan. Esikoinen (15v) kysyi, onko pakko, illalla jalkapalloharkat ja eilinen meni myöhään kavereitten kanssa. Keskimmäinen (13v) sanoi, että ei lähde, ei vaan lähde ja sillä selvä. Kuopus 9 v oli ainoa, jota asia kiinnosti.
Ja mitä tekee mies: syyttää minua siitä, että käännän lapset häntä vastaan. Minä kysyin, mahtaako mies edes muistaa, minkä ikäisiä lapsensa ovat ja kuka on kolme vuotta luvannut lapset Linnanmäelle viedä ja kuka lopulta on sen lupauksen toteuttanut. Ja kävisikö edes pienessä mielessä, että esittäisi asiansa lähtemisestä vähän aikaisemmin kuin 15 min ennen lähtöä, voisi yleisömenestys olla toinen.
Kommentit (109)
Kirjoituksessasi kohta: "kuka on kolme vuotta luvannut lapset Linnanmäelle viedä ja kuka lopulta on sen lupauksen toteuttanut".
Oletko kenties lapsillekin tehnyt elekielellä selväksi, tai ehkä ihan puhunut kuinka isä on kelvoton eikä taaskaan Linnanmäelle heitä vie tmv?
että isä ei saa kolmeen VUOTEEN vietyä niitä lapsia paikkaan jonne on luvannut heidät viedä? Vai olisiko pitänyt vaan kehua ja pildeä antaa?
ei-ap
ah miten av:n tyylistä. Ap: typerää käytöstä mieheltä. Meillä on tapana ensin aikuisten kesken puhua mitä tehdään (tosin osa lapsista pienempiä) ja sitten vasta lasten kuullen.
Kai se riippuu siitäkin onko isä lapsille snaonut vievänsä heitä vai puhunut vain aikuisten kesken. Ja miksi ei ole vienyt jos on heille luvannut? Onko joku säännönmukaisesti aina torpannut suunnitelmat...?
Ei kai se sen monimutkasempaa ole!? :)
Kirjoituksessasi kohta: "kuka on kolme vuotta luvannut lapset Linnanmäelle viedä ja kuka lopulta on sen lupauksen toteuttanut". Oletko kenties lapsillekin tehnyt elekielellä selväksi, tai ehkä ihan puhunut kuinka isä on kelvoton eikä taaskaan Linnanmäelle heitä vie tmv? Monissa perheissä on sellainen kumma asetelma, että toinen vanhemmista todella kääntää lapsia sitä toista vanhempaa vastaan. Ja se ei välttämättä tapahdu suoraan vain hienovaraisesti. Sellaista pientä kiusaa, tyyliin mies sanoo perjantaina vaimolle "ensi viikolla voitaisiin mennä sinne Linnanmäelle joku päivä, ei maanantaina kuitenkaan" ja vaimo joka TIETÄÄ että kampaajan tai lasten menojen vuoksi ainoa sopiva päivä on tiistai tai perjantai EI SITÄ SANO vaan tahallaan pimittää tietoa. Sama juttu voi toistua muussakin: lapsi pyytänyt että isä hakee treeneistä ja isä soittaa äidille vaikka "mitä kaupasta" ja äiti ei TAHALLAAN muistuta että hae Matti ensin treeneistä, koska saa sitten luotua miehelle "huono isä fiilistä" ja pojalle samaa "iskä on ihan paska" fiilistä ja ah miten se äidin kruunu sitten kimaltaa --> saa olla se "kiva vanhempi".
Hän on todella kesän alusta asti kertonut lapsille, että tänä kesänä mennään Linnanmäelle. Minun olisi äitinä pitänyt muistuttaa joka viikko, mitkä päivät muulle perheelle eivät sovi (asiasta on jääkaapin ovessa on selkeä lista, mutta eihän miehen sitä tarvitse lukea). Alkukesästä etenkin kuopus kyseli joka viikonloppu, että joko nyt mennään. Miehelle ei sopinut, oli kalastusreissua ja mökinmaalaamista. Lopulta kukaan ei enää edes kysellyt.
Nyt kun on viimeinen lomaviikkoni, on käytännössä jokaiselle päivälle sovittu kaikenlaista. On lasten parturissakäynnit, kouluvaatteiden ostamiset (13v kasvoi kesässä 10 cm) jne. ja - kauhistus sentän - myös minulle omia menoja.
Perheessä olettaisi aikuisen kykenevän vähintäänkin edellisenä päivänä avaavan suunsa ja kertovan, mitä on suunnitellut. Silloin voisi kuulla muidenkin mielipiteen. Mies ei tajua, että 15v ei enää ole ihan pieni lapsi.
ap
Eli luulisi että ap tuntee miehensä käytöksen.
Mutta mikä tuossa on ongelma?
Miksi kaikkien pitäisi lähteä mukaan?
Voihan mies lähteä sen nuorimman kanssa kahdestaan.
Isä ja 9-vuotias menköön kahdestaan ja viettäköön upean päivän! Muiden ei tartte vaivautua, jos ei kerta kiinnosta. Kai sitä edes kesälomalla voi tehdä jotain spontaania! jos jollekin treenit ja kaverit on tärkeämpiä (en kyllä tajua, miten edellisillan valvominen vaikutta aLintsillä jaksamiseen), niin sitten on. EI kai sinne ketään pakoteta.
muistaako mies lastensa iät?
Jos viime vuonna äiti on käyttänyt heitä lintsillä, niin nyt vuodessa ovat kasvaneet siitä ulos, jopa tuo 9v, jota asia sentään vähän kiinnosti.
Ei kai se sen monimutkasempaa ole!? :)
Ja kun palaavat takaisin, alkaa mies marista, että "kun hän jotain järjestää, ei koskaan olla mukana"...
ap
PS. Tietysti ikävänä äitinä torppaan miehen yrityksen viedä lapset Linnanmäelle. Viime kesänä olin todella ilkeä kertoessani, että miehen ehdottamana päivänä elokuussa on hänen siskonpoikansa häät. Niin, äitihän se aina tuhoaa kaiken kivan.
jaa, minä voin hyvin kuvitella tilanteen, missä 15v:lle kaverit on tärkeämpiä kuin iskän kanssa lintsille. Iskä ja 9v lähtevät ja jatkossa isä hoitaa asiat paremmin.
Tunnen paljon ihmisiä jotka eivät pysty suunnittelemaan juuri mitään yhtä päivää pidemmälle.
Meillä lapset yleensä ovat aivan innoissaan lähdössä, tuli ilmoitus kuukautta ennen tai tuntia ennen. Mäkin saan peruttua kampaajat sun muut, mutta ymmärrän sua ap, jos joka reissua suunnittelee aina jonkun menon kanssa samaan aikaan ja kehtaa vielä kiukutella ja syytellä siihen päälle.
mies menee lapsen kanssa ja jättää äidin kotiin happailemaan. Tai jos ottaa mukaan niin osoittaa äidin vuoristoradalle, jos se vaikka jumittuisi...
mies kun 15 minuuttia ennen tuollaista päättää. Sen verran pitkä retki se on, ettei sitä ihan ex-tempore isommassa perheessä tehdä.
Ei tulisi meidän perheessä kuuloonkaan. Me on sovittu jo 2 viikkoa sitten, että ensi tiistaina mennään Särkänniemeen, säävarauksella. Lapset odottaa jo kovasti. Toivottavasti ei sada.
Mies ei osaa ottaa muita ihmisiä huomioon, se on yksin hänen ongelmansa.
mulla kyllä hoituu parissa tunnissa ja ehtii sen jälkeen lintsille jos haluaa.
haluaa viedä lapset linnanmäelle joka vuosi vaikka lapset eivät nauti laitteista ollenkaan.
mulla kyllä hoituu parissa tunnissa ja ehtii sen jälkeen lintsille jos haluaa.
Kaikki ei asu Helsingissä.
naisille lienee paremmat organisointitaidot tmv. mutta yleensä äiti tietää missä mennään ja isä kysyy häneltä. Ongelmia syntyy siinä vaiheessa jos äiti alkaa pimittämään tietoa mieheltään.
Sama koskee montaa muutakin elämänalaa: minä en tiedä missä mikäkin työkalu on, en käytä niitä kun harvoin. Tiedän kyllä mahdolliset paikat mistä vaikka jakoavain tai puuliima löytyy, mutta on HELPOMPAA kysyä mieheltä kun alkaa käymään itse läpi niitä muutamaa mahdollista paikkaa.
Samaan tapaan minä teen ruuan useimiten, ja silloin kun mies kysyy niin neuvon missä on juustoraastin tai kumina tai leivinjauhe.
Ongelmia suhteeseen syntyy kun aletaan kiusaamaan toista, eli kirjaimellisesti terrorisoidaan toisen elämää. Piruuttani en kertoisi missä leivinjauhe on että miehen leipoma kakku menee pilalle, mies ei piruuttaan kertoisi minulle missä on auton lasinpesuneste ja saisin ajaa vaikka kolarin likaisen lasin vuoksi, oi kuinka rakkaus kukoistaisi!
Ap:lla ja miehellään on selvästi ongelmia, heillä on kaksi vaihtoehtoa: jatkaa toisen ja oman elämän pilaamista tai TEHDÄ ASIALLE JOTAIN. lapsetkin moisesta kärsivät, varmaan joutuvat koko ajan pohtimaan mitä uskaltaa tehdä/miten olla ettei äiti/isä suutu tai miten saa toisen hyvälle mielelle jne.
Huomaako ap tuossa lasten käytöksessä tätä: vanhin sanoo: "en pääse lähtemään kun ne treenit" =tekosyy olla puolueeton. Keskimmäinen asettuu äidin puolelle ja jää kotiin "ilman syytä", ja nuorin lähtee isän mukaan mielellään. Lapset koittavat saada perhesovun säilytettyä ja KAIKILLE hyvä mielen =yksi pulueeton, yksi äidin puolella, yksi isän puolella.
Ehkä se keskimmäinen ei osannut syytä sanoa, koska ei ollut syytä jäädä kotiin, olisi halunnut lähteä mutta perhesovun vuoksi hänen oli tällä kertaa pakko uhrautua. AP tuskin olisi ollut mikään "iloinen ihminen" kun mies +kaikki kolme lasta olsivat tulleet kivalta reissulta jonka ap kampaajan vuoksi missasi. Ja ollaan huonossa jamassa kun lasten elämä on tuollaista että pitää varoa ettei äiti/isä suutu.
Kirjoituksessasi kohta: "kuka on kolme vuotta luvannut lapset Linnanmäelle viedä ja kuka lopulta on sen lupauksen toteuttanut".
Oletko kenties lapsillekin tehnyt elekielellä selväksi, tai ehkä ihan puhunut kuinka isä on kelvoton eikä taaskaan Linnanmäelle heitä vie tmv?
Monissa perheissä on sellainen kumma asetelma, että toinen vanhemmista todella kääntää lapsia sitä toista vanhempaa vastaan. Ja se ei välttämättä tapahdu suoraan vain hienovaraisesti.
Sellaista pientä kiusaa, tyyliin mies sanoo perjantaina vaimolle "ensi viikolla voitaisiin mennä sinne Linnanmäelle joku päivä, ei maanantaina kuitenkaan" ja vaimo joka TIETÄÄ että kampaajan tai lasten menojen vuoksi ainoa sopiva päivä on tiistai tai perjantai EI SITÄ SANO vaan tahallaan pimittää tietoa.
Sama juttu voi toistua muussakin: lapsi pyytänyt että isä hakee treeneistä ja isä soittaa äidille vaikka "mitä kaupasta" ja äiti ei TAHALLAAN muistuta että hae Matti ensin treeneistä, koska saa sitten luotua miehelle "huono isä fiilistä" ja pojalle samaa "iskä on ihan paska" fiilistä ja ah miten se äidin kruunu sitten kimaltaa --> saa olla se "kiva vanhempi".