Lihominen on räjähtänyt käsiin viimeisen 40v aikana. Ei ihmisen genetiikka muutu miksikään niin lyhyessä ajassa.

hyh hyh

Näin on. Itsekin olen tätä hämmästellyt. Ja koronasta lähtien paino on noussut erityisen monella. 

Vierailija kirjoitti:

Näin on. Itsekin olen tätä hämmästellyt. Ja koronasta lähtien paino on noussut erityisen monella. 

Korona-aikaan oli todella mainio ulkoilusää. Moni käytti koronaa tekosyynä sohvalla löhöilylle.

Hormonaalinen ehkäisy (e-kierukka, e-pillerit) vioittaa niitä käyttävän äidin munasoluja. Hormonaalinen ehkäisy tuli Suomessa naismassojen käyttöön -70 luvulla.

Okei, tuliks tää sulle jotenkin uutena tai yllättävänä tietona?

Nykyelämä on passivoivaa.

Vierailija kirjoitti:

Hormonaalinen ehkäisy (e-kierukka, e-pillerit) vioittaa niitä käyttävän äidin munasoluja. Hormonaalinen ehkäisy tuli Suomessa naismassojen käyttöön -70 luvulla.

Ihmisen "genetiikka" muuttuu siinä hetkessä kun "genetiikkaa" vaurioitetaan esim. myrkyllä tai säteillä.  Naisen munasolutiikka on noin 200 mikrometriä halkaisijaltaan (0,2 mm).

Ruoka on niin halpaa, epäterveellinen ruoka varsinkin, että on helppo lihoa. 70-luvulla meillä ei osteltu kaupasta makeaa, vaan sitä saadakseen piti leipoa itse.

Genetiikka tosiaan ei ole muuttunut miksikään. Vuosimiljoonien aikana genetiikka on kehittynyt sellaiseksi, että runsaasti energiaa sisältävä ruoka maistuu hyvältä ja ylimääräinen ruoasta saatu energia varastoituu rasvana. Myös lepäily jaenergian säästäminen tuntuvat hyvältä. Nämä kaikki ovat tarkoituksenmukaisia sopeutumia oloihin, joissa ruokaa ei ole jatkuvasti saatavilla. Päälle vielä se, että ihminen on lajina luontaisen utelias ja virikkeitä kaipaava. Netti tarjoaa loputtomasti mahdollisuuksia tämän tarpeen tyydyttämiseen, ja niinpä minäkin mieluummin lösähdän sohvalle netin pariin kuin lähden kävelylle tai (mikä vielä ikävämpää) rehkimään kuntosalille. 

Onhan se genetiikka muuttunut, kun joku mutaatio on läskihullunkin sekoittanut.

Ei tuo ole mikään yllätys. Ihmisten elämä yleisesti ottaen on nykyään paljon passiivisempaa kuin ennen  Kaupungeissa ei enää esimerkiksi tarvitse lähteä itse kauppaan vaan senkin voi hoitaa kuriiripalvelun (lue: Woltin) avulla. Sitten jos pitää vaivautua vaikkapa kilometrin päähän niin matkan voi hoitaa ulko-oven läheisyydestä löytyvällä sähköpotkulaudalla.

Kaikki pystyy halutessaan hoitamaan nykyään kotisohvalta. Ruoat saa tilattua kotiin, asiat saa hoidettua älypuhelimella, etätyö, joten myös arkiliikunta on vähentynyt radikaalisti viime vuosikymmeninä.

Onko lisäaineilla, torjunta-aineilla ja kaikilla kemikaaleilla mitään tekemistä asian kanssa? Entäpä kaikilla lääkkeillä? Suuntaisin katseeni myös näihin ympäristömyrkkyihin.

Maailmalla on alettu puhua lihomista edistävästä ympäristöstä (obesogenic environment) länsimaisen väestön lihomisen syynä. Ympäristöt joissa ihmiset nykyään elelevät arkeaan myötävaikuttavat lihomiseen, esim. vähäinen arkiliikunnan tarve, napostelutuotteiden runsas tarjonta ja näkyvyys, helpot ja nopeat ateriavalinnat.

Ei se kuitenkaan riittävä selitys ole, koska huomattava osa ihmisistä on normaalipainoisia vaikka elävät samassa ympäristössä. Yksilöllisten valintojen merkitys on suuri.

Olen ollut koko iköni ylipainoinen. Lapsuuden kodissani 60-70-luvulla ei koskaan syöty sipsejä,hamppareita yms. Limsää sai lauantaina saunan jälkeen pienen pullon. Kouluun käveltiin, pyöräiltiin, hiihdettiin.

Mutta maitotilalla juotiin täysmaitoa ja ruuissa ei rasvaa säästelty. Perunamuusin heitettiin puoli pakettia voita. Leivottiin paljon. Pullaa oli tarjolla aina kahvin kanssa ja kahvia juotiin kolmesti päivässä. 

Jokaisella ajalla on metkunsa.

Voisiko joku viisas asiantuntija dosentti tehdä väitöskirjan siitä, miten niin usealla ihmisellä on elimistö mennyt niin suurelle säästöliekille, että lihovat jo yhdestä  suupalasta?

fyysinen työ on lähes poistunut. Sit oli tää 90-luvun rasvakammo kun ei tajuttu että hyvät rasvat ovat terveellisiä ja pitävät nälkää. Elintarviketeollisuuden lobbaus kaikelle sokeroidulle paskalle. Energiajuomat. Urheilusta ja liikunnasta tullut liian "ammattimaista" ja kallista, ei enää ns pihapelejä. 

Vierailija kirjoitti:

Ruoka on niin halpaa, epäterveellinen ruoka varsinkin, että on helppo lihoa. 70-luvulla meillä ei osteltu kaupasta makeaa, vaan sitä saadakseen piti leipoa itse.

Genetiikka tosiaan ei ole muuttunut miksikään. Vuosimiljoonien aikana genetiikka on kehittynyt sellaiseksi, että runsaasti energiaa sisältävä ruoka maistuu hyvältä ja ylimääräinen ruoasta saatu energia varastoituu rasvana. Myös lepäily jaenergian säästäminen tuntuvat hyvältä. Nämä kaikki ovat tarkoituksenmukaisia sopeutumia oloihin, joissa ruokaa ei ole jatkuvasti saatavilla. Päälle vielä se, että ihminen on lajina luontaisen utelias ja virikkeitä kaipaava. Netti tarjoaa loputtomasti mahdollisuuksia tämän tarpeen tyydyttämiseen, ja niinpä minäkin mieluummin lösähdän sohvalle netin pariin kuin lähden kävelylle tai (mikä vielä ikävämpää) rehkimään kuntosalille. 

Kyllä 1970-luvulla sai kaupasta karkkia, sipsiä, limua ja valmiita leivonnaisia rahalla. Siihen aikaan Suomessa ostettiin enemmän sokeria kuin nyt 2020-luvulla. Oli tavallista vähävaraisissakin perheissä ostaa tarjouksesta mansikkahilloa iso purkki, josta lapset laittoivat sitä koulun jälkeen välipalaksi tekemiensä ranskanleivän tai pullasiivujen päälle. Niiden painikkeeksi juotiin sokeroitua maitokaakaota ja katsottiin Mustaa oria ja Onnen päiviä telkkarista. 

Siihen aikaan kukaan ei ihmetellyt, vaikka lapsi söi aamulla sokerihuurrettuja muroja aamupalakseen tuoremehun kera. Nykyihmiset eivät tajua tuossa sokerittomuusfantasiassaan, jonka luulevat ratkaisevan kaiken että annoskoot ja ruokailutavat ovat muuttuneet 1970-luvusta. Siihen aikaan ruokalautasen läpimitta oli 17 senttiä. Nykyään se on 24-26 senttiä ihan tavallisessa työmaaruokalassakin. Siihen mahtuu noin 40% enemmän tavaraa. 

Niin, oli 70-luvulla helppo toteuttaa tahdonvoimaa, kun kaupat oli auki vain arkipäivisin klo 9-17, eikä tarjolla ollut kuin maitoa ja perunaa. Jos kansasta 60-70 % on lihavia, niin tuskin ratkaisu on yksilössä. 

Faith kirjoitti:

Maailmalla on alettu puhua lihomista edistävästä ympäristöstä (obesogenic environment) länsimaisen väestön lihomisen syynä. Ympäristöt joissa ihmiset nykyään elelevät arkeaan myötävaikuttavat lihomiseen, esim. vähäinen arkiliikunnan tarve, napostelutuotteiden runsas tarjonta ja näkyvyys, helpot ja nopeat ateriavalinnat.

Ei se kuitenkaan riittävä selitys ole, koska huomattava osa ihmisistä on normaalipainoisia vaikka elävät samassa ympäristössä. Yksilöllisten valintojen merkitys on suuri.

Elämäntapa on muuttunut 1970-luvusta napostelukeskeisemmäksi. Silloin syötiin hyvin pitkälti ruoka-aikoina ja muulloin oltiin ilman. Nykyään joka välissä on tarjolla syötävää ja juotavaa sekä niiden ottamattomuutta pidetään sosiaalisten normien rikkomisena. Jopa lapset on totutettu siihen, että kaverin luona leikkitreffeillä pitää olla jokin snacks- tai herkkutarjoilu. Lapset oppivat nopeasti karttamaan niitä lapsia, joiden kodeissa tarjotaan korkeintaan hedelmiä ja hanavettä. Lapset eivät osaa ajatella sitä, mikä on heille itselleen hyväksi. 

Suurin osa suomalaisista on ylipainoisia. Niin minäkin. Pahinta mitä voi tehdä on langeta bodypositiivisuuteen. En oikeen saa pudotettua painoa mutta ainakin kaikki urheilu parantaa terveyttäni. Eli siitä on hyötyä että yritän laihtua vaikka en sitten laihtuisikaan