Mies ei halua naimisiin, vaikka lapsiakin jo on
Olemme olleet vuosia yhdessä ja kaksi lastakin on. Kihloissa olemme ja se mielestäni on lupaus avioliitosta. Aina kun otan naimisiin menon puheeksi, niin en saa mieheltä mitään järkevää vastausta.
Kommentit (154)
välittäiskään avioliitosta, on aivan naama näkkärillä heti valitsemassa hääpukua kun mies vuosien jälkeen kosii.
Yhtään naista en tiedä, joka olisi kieltäytynyt kun mies vuosien avoliiton jälkeen kosii naistaan. Kaikki on aivan riemusta kiljuen uppoutuneet hääsuunnitelmiin.
missään nimessä. Mutta kun mies on kosinut, ollaan heti seuraavana päivänä innoissaan suunnittelemassa vuosisadan häitä:D Juu, taatusti uskotaan, että et menisi missään nimessä naimisiin ja koko homma ei kiinnista, juuh.
Niin joo, sehän oli sillä lailla, että kaikki naiset haluavat naimisiin... hmm. No mutta, kerrohan sitten sinä vaikka vihdoin, että MIKÄ on se juttu avioliitossa, joka on nimenomaan NAISELLE kovin tärkeä, mutta miehelle ei? Ajatus on toistunut aika usein tässäkin ketjussa, mutta kukaan ei ole osannut kertoa, mikä se muka on. Kauhean pelottava ketju tämä kuitenkin on, paitsi jos kaikki te vanhoilliset kirjoittajat olette pelkkiä provoja (mitä todellakin toivon!) Niin, sinä et ikinä pysty kuvittelemaan, että olisi sellainen nainen, jota avioliitto ei kiinnosta. Harmi, että ajattelusi on noin rajoittunutta. Entä uskotko, jos joku nainen sanoo, ettei halua koskaan lasta? Tai ettei halua miestä? Mitä muita yleismaailmallisia naisten yhteisiä haluamisen kohteita vielä on? Kerro toki!
Taidat olla ihan naimaton ja VAIN avoliitossa ja juuri tuollainen kuin kuvailit. No senkös takia et pääsekään naimisiin. Sinun harmiksesi naimisissa olevilla on paljon paremmin ja nautinnollisemmin nuo asiat, vaikka kunniallisia ovatkin. No, sarkasmi sarkasmina.Avoliittoon en olisi ikinä mennyt, sillä se sotii vakaumustani ja perinteisiä arvoja vastaan. Ja silloin kun olin naimaton, pidin kyllä huolen siitä, että olin kunnon tyttö ja hyvä neiti-ihminen. Itse en tuosta naimisiin menostakaan tohtinut miehen kanssa puhua, vaan vienosti sanoin, että pitää hoitaa minun isäni kautta se asia. Joten miehet sitten keskenään päättivät asiasta, mikä oli minusta kovin romanttista ja ihanaa - tunsin itseni NIIN kunnialliseksi! Nykyaika on mennyt ihan hulluksi, kun jopa naiset ovat niin kiimaisia, etteivät malta edes avioliittoon odottaa ja kunnialliset rouvatkin puhuvat kaikenlaista tuhmaa, kuten ehdottelevat itse seksiä miehilleen. Täällä palstallakin on niin moraalittomia kirjoituksia, että minua aivan punastuttaa.
Sulle tiedoksi, että ehkäisykeinojakin on keksitty, jonka naimisissaolevat ja muutkin yleisesti tietävät. Ehkäisystä voi huolehtia siihen asti, kun sitoutumisasiat on puolison kanssa kunnossa.
Jokseenkin säälittävää tuo sinun sarkasmisi, taitaa olla sulla argumentit jo lopussa ja herneet nenässä.
Kerro itse, miksi jokainen nainen, joka on vannonut, ettei niin välittäiskään avioliitosta, on aivan naama näkkärillä heti valitsemassa hääpukua kun mies vuosien jälkeen kosii.
Yhtään naista en tiedä, joka olisi kieltäytynyt kun mies vuosien avoliiton jälkeen kosii naistaan. Kaikki on aivan riemusta kiljuen uppoutuneet hääsuunnitelmiin.
Sinun tuttavapiirissäsi voi olla noin, mutta edelleenkään - ei ole mitään asiaa, mitä "jokainen nainen" haluaisi. Tuo alkaa olla jo niin paksua yleistystä, ettei ihan sinun mutu-tuntumasi riitä perusteluksi ja todistamaan väitettä oikeaksi.
Ja ainakin minä olen sellainen nainen, joka ei yhtään ilahtuisi kosinnasta. Minä nimittäin olen sellainen nainen, jota ei avioliitto kiinnosta - eikä ole koskaan kiinnostanut. Enkä uskoa olevani ainoa, myös ystäväpiirissäni on samanhenkisiä ihmisiä. Ja onhan näissä ketjuissa moni naimisissa olevakin todennut, ettei avioliitto sinänsä ollut niin tärkeä, ja varsinkaan häitä eivät edes halunneet.
Mutta hei, edelleen kaipaisin sitä selitystä, että miksi luulette kaikkien NAISTEN haluavan naimisiin, ja mikä avioliitossa on nimenomaan naiselle tärkeää, mutta joka ei olisi tärkeää miehelle? Alkaa kuulostaa siltä, että olette kirjoitelleet ihan soopaa tänne, jos ei kukaan osaa vastata tuohon!
Kyllä tuollainen on yleistä, että nainen odottaa salaa kosintaa kuin koira herkkupalaa. Ja kun se kosinta tipahtaa niin vastaus on oitis myönteinen. Jos sinä saat herneet nenään tuosta väitteestä tai jos sinun kohdallasi asia on toisin, niin ei se poista sitä faktaa, että suurin osa naisista odottaa kosintaa, vaikka moni ei kehtaa sitä myöntää muille.
juoksisit innosta kiljuen alttarille:D
Vähänkö on happamia, sano kettu pihlajanmarjoista :)
Kerro itse, miksi jokainen nainen, joka on vannonut, ettei niin välittäiskään avioliitosta, on aivan naama näkkärillä heti valitsemassa hääpukua kun mies vuosien jälkeen kosii. Yhtään naista en tiedä, joka olisi kieltäytynyt kun mies vuosien avoliiton jälkeen kosii naistaan. Kaikki on aivan riemusta kiljuen uppoutuneet hääsuunnitelmiin.
Sinun tuttavapiirissäsi voi olla noin, mutta edelleenkään - ei ole mitään asiaa, mitä "jokainen nainen" haluaisi. Tuo alkaa olla jo niin paksua yleistystä, ettei ihan sinun mutu-tuntumasi riitä perusteluksi ja todistamaan väitettä oikeaksi. Ja ainakin minä olen sellainen nainen, joka ei yhtään ilahtuisi kosinnasta. Minä nimittäin olen sellainen nainen, jota ei avioliitto kiinnosta - eikä ole koskaan kiinnostanut. Enkä uskoa olevani ainoa, myös ystäväpiirissäni on samanhenkisiä ihmisiä. Ja onhan näissä ketjuissa moni naimisissa olevakin todennut, ettei avioliitto sinänsä ollut niin tärkeä, ja varsinkaan häitä eivät edes halunneet. Mutta hei, edelleen kaipaisin sitä selitystä, että miksi luulette kaikkien NAISTEN haluavan naimisiin, ja mikä avioliitossa on nimenomaan naiselle tärkeää, mutta joka ei olisi tärkeää miehelle? Alkaa kuulostaa siltä, että olette kirjoitelleet ihan soopaa tänne, jos ei kukaan osaa vastata tuohon!
Sulle tiedoksi, että ehkäisykeinojakin on keksitty, jonka naimisissaolevat ja muutkin yleisesti tietävät. Ehkäisystä voi huolehtia siihen asti, kun sitoutumisasiat on puolison kanssa kunnossa.Jokseenkin säälittävää tuo sinun sarkasmisi, taitaa olla sulla argumentit jo lopussa ja herneet nenässä.
Ei ollut kyse raskauden mahdollisuudesta, vaan kunniallisuudesta! Mielestäni hieno nainen ei anna miehelle ennen avioliittoa. Avioliitossa hieno nainen voi antaa - ja pitääkin antaa, aina kun mies haluaa - mutta hieno nainen ei nauti seksistä. Ja jos joskus joku asia sänkypuuhissa tuntuu vahingossa pikkuisen hyvältä, kannattaa yrittää ajatella jotain muuta, vaikka anoppia, ja ripittäytyä jälkeenpäin. Muuten mies voi luulla, että olet yhtä huono nainen kuin sellaiset, jotka eivät yhtään välitä perinteisistä arvoista ja kunniastaan.
Mutta nyt kun otit puheeksi tuon ehkäisyn - sitä olen itsekin viime aikoina pohtinut. Kun toisaalta se sotii perinteisiä arvoja ja maailmankuvaani vastaan, mutta toisaalta taas ei sekään kovin kunnialliselta tunnu, että olisi ihan hirveän suuri lapsilauma - silloinhan muut ihmiset voivat ajatella, että en ole tarpeeksi hyveellinen, kun niin monta kertaa on tullut harrastettua seksiä. Koska syntiä se on avioseksikin. Siinä mielessä 1-2 lasta olisi paras, koska ne pari yhdyntäähän voi tapahtua melkein vahingossa, kotitaloustöiden ohessa, niin ettei sitä huomaakaan. Mutta kyllä jos ihmisellä alkaa olla melkein 10 lasta, niin silloin muut ihmiset kyllä varmasti saattavat epäillä, että on tehty syntiä ihan tieten ja tarkoituksella.
Tätä ongelmaa minun pitää vielä pohtia! Ehkä, jos sanoisi kaikille, että lapset ovat miehen entisestä avioliitosta tai hänen rakastajattariensa äpäriä, jotka minä jalomielisenä ihmisenä olen suostunut kasvattamaan aviolapsina? Niin, ehkä se olisi hyvä idea, ainakaan kukaan ei voisi epäillä minun kunniallisuuttani.
Kyllä tuollainen on yleistä, että nainen odottaa salaa kosintaa kuin koira herkkupalaa. Ja kun se kosinta tipahtaa niin vastaus on oitis myönteinen. Jos sinä saat herneet nenään tuosta väitteestä tai jos sinun kohdallasi asia on toisin, niin ei se poista sitä faktaa, että suurin osa naisista odottaa kosintaa, vaikka moni ei kehtaa sitä myöntää muille.
Sitähän en minä voi tietää (etkä sinäkään), mitä jonkun toisen päässä pyörii. Itselleni on aivan samantekevää, kuka haaveilee häistä ja kuka mistäkin. En tosin lähtisi heittelemään mutu-tuntumalta mitään oletuksia "faktoina".
Mutta. Kertokaas nyt, miksi asia sitten niille kaikille maailman naisille on niin tärkeä? Mikä avioliitossa on sellaista, jonka nimenomaan naiset haluavat, mutta jota miehet eivät pidä yhtä tärkeänä?
Kannattaa kertoa, kun saatte asian kuulostamaan siltä, että olen viimeinen nainen maailmassa, joka ei tiedä jotakin Hyvin Tärkeää Asiaa. Ja jos ette osaa tuollaista väitettä perustella, niin eiköhän se kerro siitä, että olette aika huonoja trolleja.
Hah ja olen satavarma, että jos miehes kosis sinua juoksisit innosta kiljuen alttarille:D
Vähänkö on happamia, sano kettu pihlajanmarjoista :)
koska emme kumpikaan kuulu kirkkoon...
Sulle tiedoksi, että ehkäisykeinojakin on keksitty, jonka naimisissaolevat ja muutkin yleisesti tietävät. Ehkäisystä voi huolehtia siihen asti, kun sitoutumisasiat on puolison kanssa kunnossa.Jokseenkin säälittävää tuo sinun sarkasmisi, taitaa olla sulla argumentit jo lopussa ja herneet nenässä.
Ei ollut kyse raskauden mahdollisuudesta, vaan kunniallisuudesta! Mielestäni hieno nainen ei anna miehelle ennen avioliittoa. Avioliitossa hieno nainen voi antaa - ja pitääkin antaa, aina kun mies haluaa - mutta hieno nainen ei nauti seksistä. Ja jos joskus joku asia sänkypuuhissa tuntuu vahingossa pikkuisen hyvältä, kannattaa yrittää ajatella jotain muuta, vaikka anoppia, ja ripittäytyä jälkeenpäin. Muuten mies voi luulla, että olet yhtä huono nainen kuin sellaiset, jotka eivät yhtään välitä perinteisistä arvoista ja kunniastaan.
Mutta nyt kun otit puheeksi tuon ehkäisyn - sitä olen itsekin viime aikoina pohtinut. Kun toisaalta se sotii perinteisiä arvoja ja maailmankuvaani vastaan, mutta toisaalta taas ei sekään kovin kunnialliselta tunnu, että olisi ihan hirveän suuri lapsilauma - silloinhan muut ihmiset voivat ajatella, että en ole tarpeeksi hyveellinen, kun niin monta kertaa on tullut harrastettua seksiä. Koska syntiä se on avioseksikin. Siinä mielessä 1-2 lasta olisi paras, koska ne pari yhdyntäähän voi tapahtua melkein vahingossa, kotitaloustöiden ohessa, niin ettei sitä huomaakaan. Mutta kyllä jos ihmisellä alkaa olla melkein 10 lasta, niin silloin muut ihmiset kyllä varmasti saattavat epäillä, että on tehty syntiä ihan tieten ja tarkoituksella.
Tätä ongelmaa minun pitää vielä pohtia! Ehkä, jos sanoisi kaikille, että lapset ovat miehen entisestä avioliitosta tai hänen rakastajattariensa äpäriä, jotka minä jalomielisenä ihmisenä olen suostunut kasvattamaan aviolapsina? Niin, ehkä se olisi hyvä idea, ainakaan kukaan ei voisi epäillä minun kunniallisuuttani.
Ja rouvaa teeskentelevän happaman vanhanpiian sarkasmisia säälittäviä juttuja saamme lukea yötä myöten. No toivottavasti sinunkin miesystäväsi joskus kosii sinua.
Me mentiin yhteisymmärryksessä perintö, leskeneläke ym. juttujen takia. Käväistiin vain maistraatissa. Jos mies ei halua vaan häitä?
Miten te olette kihloihin menneet, jos avioliitosta ei ole sovittu?
Tosin jos ap ei saa järkevää (vai selvää?) vastausta, niin toivoa on.
Minun avokkini on sanonut ihan suoraan, ettei aio kuuna kullan valkeana mennä naimisiin.
Ainakaan minun kanssani. Aina tuntuu takki tyhjältä kun asiasta tulee puhetta :(
Meillä on 1 yhteinen lapsi ja toinen tulossa, sekä olemme kihloissa.
meillä sellainen tilanne myös että lapsi on ja kihloissa oltu. Mies on luvannut mennä kanssani naimisiin, mutta nyt kääntäny kelkan ihan totaalisesti. Perustelut: se ei muuta mitään, maksaa pirusti ja olen onnelinen näin, eikö se riitä. Paskan jauhantaa sanon minä! Jos on luvattu mennä niin sitten mennään ja vaikka ihan vain siksi, että asia on minulle henkilökohtaisesti tärkeä asia, ja mieheni on kunnioitettava minua ja vietävä naimisiin niin kuin on luvannut, koska hän myös tietää sen olevan minulle tärkeä asia!
Exäni petkutti minua sillä tavalla, että meni kihloihin, jotta lopettaisin naimisiin menosta kyselyn. Asia tuli ilmi, kun alkoi kerjätä lapsia ja sanoin, etten tee avioliiton ulkopuolisia lapsia. Hän tunnusti ettei aio ikinä mennä naimisiin... Mieheni oli siis valekihloissa ja itse luulin olevani oikeasti kihloissa, avioliittolupauksen antaneena.
Onneksi en tehnyt lapsia sillä mies osottautui myöhemmin väkivaltaiseksikin. Siksi se on exä.
Seurustelin poikaystäväni kanssa 4,5 vuotta ja meillä on yksi lapsi. Joskus puhuttiin naimisiin menosta, mutta siitä seurasi vain tappelu. Hiljattain sain tietää vasta syyn tähän avioliiton vastustamiseen , olen ollut vain "järkiratkaisu"! Eli meillä syynä oli tuo =(! Ei sun auta kuin yrittää vain kysellä tai antaa olla!
Ottaa susta eron kun lapset vanhempia, helpompi erota kun ei ole avioliittoa.
Löytyy sentään kohtalotovereita. Mies on kihloihin mennessä luvannut mennä naimisiin kanssani, mutta milloinkahan?! Olen kans kuullut sen, että ei muuta mitään ja ollaanhan sitä näinkin ihan yhtä sitoutuneita. Kyllä se muuttaisi, jos ei muuta niin minun pääni sisällä asioita.
ap
Et voi pakottaa ketään naimisiin kanssasi.
Mokasit kun teit lapsen miehelle menemättä ensin avioliittoon. Nyt olet ikuisesti sidottu mieheen lapsen kautta vaikka ottaisitkin avoeron ja hankkisit uuden miehen. Mies olisi kannattanut päivittää parempaan versioon ennen lapsentekoa eli ottaa sellainen, joka olisi mennyt kanssasi naimisiin ennen lasten hankkimista.
Avoliittoon en olisi ikinä mennyt, sillä se sotii vakaumustani ja perinteisiä arvoja vastaan. Ja silloin kun olin naimaton, pidin kyllä huolen siitä, että olin kunnon tyttö ja hyvä neiti-ihminen. Itse en tuosta naimisiin menostakaan tohtinut miehen kanssa puhua, vaan vienosti sanoin, että pitää hoitaa minun isäni kautta se asia. Joten miehet sitten keskenään päättivät asiasta, mikä oli minusta kovin romanttista ja ihanaa - tunsin itseni NIIN kunnialliseksi! Nykyaika on mennyt ihan hulluksi, kun jopa naiset ovat niin kiimaisia, etteivät malta edes avioliittoon odottaa ja kunnialliset rouvatkin puhuvat kaikenlaista tuhmaa, kuten ehdottelevat itse seksiä miehilleen. Täällä palstallakin on niin moraalittomia kirjoituksia, että minua aivan punastuttaa.