Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mies lähti toissapäivänä
23.07.2011 |
Tuli sitten yöllä takaisin kotiin nukkumaan, silitteli ja piti kädestä. Aamulla lähti taas, ilmoitti ettei ole muuttanut mieltään. Olen raskaana, viikolla 24.
Lähteminen tuli yllätyksenä, oltiin kateltu yhdessä päivällä telkkaria, mies kävi suihkussa ja sanoi käyvänsä kaverillaan (tiedän että tämä on totta, en siis epäile että olisi toista naista tms.).
Kun tuli kotiin, alkoi samantien pakata tavaroita ja ilmoitti että kaikki hyvä loppuu aikanaan.
Ei ole suostunut tämän enempää puhumaan, ennen kuin eilen illalla puhelimessa. Sanoi ettei tahdo satuttaa minua enää ja siksi lähtee. Pelkää että mokaa vielä pahasti (siis alkoholin vaikutuksen alaisena yleensä käy aggressiviseksi). On ollut rankkaa kyllä, mutta olemme päässeet kaikesta yli ja tehneet pelisäännöt selviksi, ja ne olivat molemmille ihan ok. Tulin paljon vastaan ja annoin paljon anteeksi, koska rakastan häntä enemmän kuin ketään koskaan. Hän on minua kosinutkin, mutta vastasin että odotetaan vähän aikaa että suhteen tilanne tasaantuu.
Minulla on myös vajaa kaksivuotias poika edellisestä suhteestani ja poikani pitää tätä miestä isänään. On ollut itkuinen toissapäiväisestä lähtien aina nukkumaanmennessä ja herätessä, huutelee usein miehen nimeä ja isiä. Itse yritän poikani edessä olla urhea, etten itkisi tai muuta, mutta kai hän aistii ettei äidillä ole kaikki hyvin...
En pysty syömään (en ole keskiviikon jälkeen syönyt), eilen yritin hedelmiä ja marjoja saada alas, mutta ne tulivat samaa reittiä takaisin. Juoda yritän paljon, mutta nesteetkin tulevat ylös. Olen vain niin järkyttynyt, kaikki muistuttaa miehestä enkä pysty keskittymään mihinkään. Selailen vain häneltä tulleita viestejä yhä uudestaan ja uudestaan, toivon että puhelin soisi ja hän sanoisi tulevansa juttelemaan.
Yöunet ovat katkonaisia, hyörin ja pyörin tuntikausia ja unisaldo on jotain 3-4 tunnin luokkaa. Pelkään, että jos mies ilmoittaa tämän olevan lopullinen päätöksensä, masennun totaalisesti.
Ystäville puhuminen ei auta, kun kukaan ei voi tehdä tai sanoa mitään hyväkseni. Ainoa mitä haluan on, että mieheni palaisi kotiin. Olenko ripustautuva? En vain ymmärrä. Olen väsynyt itkemään, olen väsynyt miettimään.
Anteeksi avautuminen...on vaan niin paha olla että pakko se oli jonnekin purkaa. Onko kellään vastaavanlaisia kokemuksia?
Kommentit (115)
ettei ap:lla ole homma hanskassa... Elämänhallinta totaalihukassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ap kirjoittaa harvinaisen kypsästi ja selkeästi.eikä edes tartu provo yrityksiin.
miakin kyllä vähän hirvittää miehen väkivaltaisuus,että on ihan kurkkuun tarttunut..ettei se toinen kerta olisi se viimeinen..
noh,kaikkea hyvää toivotan kuitenkin!
edes alkeellisesti... Varteenotettava lausunto.
edes alkeellisesti... Varteenotettava lausunto.
empä tiennyt tämän olevan äidinkielenkoe!
rapsutappa ne hiekat sieltä pimpulista pois!
Tuhannet kiitokset ihanista viesteistä, ette arvaakaan kuinka ne ovat potkineet eteenpäin. Kyyneleet valuvat, tällä kertaa onnesta että tuollaisiakin ihmisiä on.
Olen Etelä-Suomesta, läheltä pk-seutua, en kuitenkaan ihan sieltä.
Olen säästänyt vaatteet yms, mutta "valitettavasti" tyttö tulee, eli aika paljon täytyy sitten sitä osastoa hankkia. Vaunuja ei ole, eikä turvakaukaloa (edellinen heitettiin esikoisen jäljiltä pois. Oli käytetty ja sen verran huonossa kunnossa ettei sitä ois kenellekään viitsinyt antaakaan.), mutta toivon että mies tulee auttamaan hankinnoissa jos nyt meidät jättää.
Nimenomaan epätietoisuus ja toiveiden elättely tässä on raastavaa ja kuluttavaa. Onneksi muutama ystävä tuli käymään, mentiin ulos pojan ja heidän kanssaan. Sai ajatuksia muualle. Juttelin myös äitini kanssa, joka käski pitää pään pystyssä, kävi miten kävi. Isää en lapselta/lapsilta halua viedä, hän on hyvä isä vaikka nyt kumppanina häneen joutuisin pettymään.
Olo on ollut jo hiukan parempi. Yritän olla nyt "kriittisimmän" ajan mahdollisimman vähän yksin ja keksiä jotain tekemistä niin ei tulisi tuijoteltua seiniä ja mieittyä liikaa - siitä kun näköjään seuraa vain itkua. Mieheen en ota yhteyttä ennen ensi viikkoa, tai en tiedä otanko ollenkaan. Voi olla että odotan häneltä nyt aloitetta. Joitain tavaroitaankin kun on vielä täällä ja varmasti vähintään niitä kaipailee piakkoin.
Poika meni nukkumaan ja taidan itse mennä vielä hetkeksi tuohon ulos istumaan ja rupattelemaan. On ihanaa kun kaikki tietävät miksi näytän miltä näytän, kukaan ei kysele tuntoja vaan jutellaan ihan arkipäiväisistä asioista. Enpähän vatvo omaa tilannettani ja erehdy rypemään itsesäälissä.
Yhä olen sitä mieltä että haluan miehen kotiin, niin inhottava kuin tämä temppu onkin ollut. Nyt täytyy kai vain tyytyä siihen että olen tämän ilmoittanut useaan otteeseen ja odottaa häneltä seuraavaa siirtoa (pahoittelen muuten mahdollisia typoja, t-näppäimessä on vissiin jotain vikaa kun ei tunnu aina ilmaantuvan :)). Haluan jälleen kiittää kaikkia jotka ovat jaksaneet lukea ja vielä tukea. Se on merkinnyt paljon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kamalaa ajatella että joku pitää minua provona. Tilanne on valitettavasti täysin tosi ja ilmeisesti käynyt myös muille mitä olen vastauksista ymmärtänyt. :(
Elämä on muka sössitty täysin ja ap laskee vain, mitkä poikansa vaatteet käy tyttövauvalle, jonka sukupuolen muka-tietää...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Elämä on muka sössitty täysin ja ap laskee vain, mitkä poikansa vaatteet käy tyttövauvalle, jonka sukupuolen muka-tietää...
En laskeskele mitään vaatteita, kerroin vaan tilanteen kun joku kyseli onko vauvan tarvikkeita. Kyllä nykyään rakenneultrassa kerrotaan sukupuoli jos sen haluaa selvittää. Olen viikolla 24, rakenneultra oli kuukausi sitten.
usko siihen, että jos mies oikeasti sua rakastaa niin tulee takaisin. Ehkä on kuitenkin niin hyvä mies, että rakastaa sua niin paljon ettei halua toista kertaa satuttaa. Ei siis luota itseensä että voisi olla juomatta kotona.
Tulethan kertomaan miten kävi!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
jotka ovat olleet väkivaltaisessa suhteessa ajautuvat todennäköisesti uudelleen samanlaiseen suhteeseen.
Se johtuu juuri siitä että asioita ei käsitellä yksin eikä pärjätä yksin ja itsetunto ohjaa hakeutumaan tällaisen hyväksikäyttäjän luo.
Oli provo eli ei, suosittelisin lämpimästi hakeutumaan psykologin juttusille keskustelemaan minäkuvasta ja siitä millaisen parisuhteen kokee ansaitsevansa. Omaan hyvinvointiin olisi syytä panostaa ja antaa miehen mennä menojaan ja olla ottamatta yhteyttä ja keskittyä oman elämän tasapainon löytämiseen.
miten sulla voi olla VAJAA 2-vuotias lapsi edellisestä suhteesta ja taas jo uusi tulossa raskausviikolla 24?? Jatkossa pikkuisen elämänhallintaa!
Anna miehen mennä ja nyt keskityt lapsiisi. Ei uutta suhdetta heti ja ennen kaikkea ei heti lisää lapsia!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
miten sulla voi olla VAJAA 2-vuotias lapsi edellisestä suhteesta ja taas jo uusi tulossa raskausviikolla 24?? Jatkossa pikkuisen elämänhallintaa!
Anna miehen mennä ja nyt keskityt lapsiisi. Ei uutta suhdetta heti ja ennen kaikkea ei heti lisää lapsia!
Katsos aina ei kaikki mene kaikilla niinkuin suunnittelee. Et vissiin ole koskaan ollut tilanteessa, jossa pitäisi päästää raskas ihminen menemään. Se on helvetin vaikeaa!
Ap:lle kaikkea hyvää ja jaksamista vaikeaan aikaan, kävi miten kävi!
laulaa kuorossa "mä annan sut pois", nyyhnyyh hyvä isähahmo!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Missä ap sellaista on tehnyt? Sehän roikkuu sekopäiden lahkeissa ja vääntää mukuloita.
Alue: Aihe vapaa
Ls-asiakkuus ei tarkoita, että vastuu on siirtymässä yhteiskunnalle vaan sitä, että ap saa tarvitsemaansa tukea, jos kokee siihen tarvetta. On paljon äitejä, jotka hampaat irvessä vetävät rooliaan eikä kukaan ulkopuolinen tiedä, mitä kaikkea kulissien takana tapahtuu.
Tsemppiä, ap. Minä toivon, että miehen itsetutkiskelu kestäisi vähän kauemmin, koska riski aggressiivisen käytöksen toistumiseen on tilastollisesti suuri. Enkä missään nimessä haluaisi, että se toistuisi esim. koliikkiaan itkevälle vauvalle. Olisi ihan loistavaa, jos mies älyäisi hakea ammattiapua. Jokinhan häntä nyppii taustalla ja hän voisi saada siihen tukea.