Lue keskustelun säännöt.
Asiaa tuon synnäriketjun kammottaville anopeille!
10.07.2011 |
Tuossa "en halua isovanhempia synnärille" tms. ketjussa muutamat anopit vetivät pussillisen herneitä nenään ja olivat täysin kyvyttömiä ymmärtämään, miksi juuri synnyttänyt nainen saattaa tahtoa omat vanhempansa sairaalaan vierailulle, mutta ei anoppia. Itselleni tuo anoppien asenne kuulostaa todella sairaalle ja itsekkäälle, enkä pysty siihen samaistumaan vaikka kuinka yritän.
Jotkut vetosivat siihen, että ihan sama miten äiti jaksaa, vauvaahan sinne tullaan katsomaan. Ehkä tuossa piileekin se salaisuus ja koko jutun pointti! Naisen äiti tulee katsomaan, tukemaan ja onnittelemaan omaa lastaan ja tapaamaan samalla lapsenlastaan, kun taas miehen äiti tulee tapaamaan lapsenlastaan, siitä "synnytyskoneesta" viis. Miksihän oma äiti on läheisempi kuin anoppi? Toivotteko te, että pojallenne se anoppi on yhtä arvokas ja läheinen kuin te itse??? Tasa-arvo ei nyt vaan voi biologisista syistä toteutua kaikessa, sen kanssa on opittava elämään. Miten muuten, raivoatteko omalle pojallenne jos hän ei kutsu varpajaisiin äidin kavereita? Yhtä lailla se vauva on äidinkin ja varmasti äidinkin kaverit tahtovat vauvaa juhlia, vai mitä?
Ja siitä huolimatta, että lapsi on yhtä lailla miehenkin, synnärillä äiti ja vauva ovat pääasiassa, piste. Asiaa voi testata ihan käytännössä vaikka sillä, että isä ottaa vauvan kainaloonsa ja ilmoittaa lääkärille lähtevänsä sen kanssa kotiin koska vauva on yhtä lailla hänen...
Miten te anopit kestätte sen, jos nainen ottaa oman äitinsä synnytykseen tukihenkilöksi? Toinen mummo pääsee siis tapaamaan lapsenlapsen heti syntymässä ja toinen ehkä vasta päivien jälkeen? Onko tämä maailman kaikkien vääryyksien ehdoton ykkönen, pystyttekö tällaista julmuutta edes kuvittelemaan?
Huh. Anteeksi vuodatus, mutta alkoi ärsyttämään tuo joidenkin mummojen asenne niin kovaa, että oli pakko purkautua. Kiitos, helpotti.
Kommentit (156)
Sairaalassa ei nyt oikeastaan saa olla ollenkaan RAUHASSA.Sitä varten on parempi lähteä kotiin mahdollisimman pian. Yksityishuoneita ei liene monessakaan paikassa ole vaan vähintään kahden hengen huoneessa joutuu olemaan. Joten se siitä rauhasta sitten!
Sairaalassa ei saa olla rauhassa, vaikka siellä nimenomaan PITÄISI saada olla rauhassa, toipua ensi hetket, että pääsee PIAN kotiin. Itse ainakin lähdin heti kuin lupa annettiin ja kuinka ihanaa onkaan päästä omaan sänkyyn eikä todellakaan tarvitse kuunnella sen "huonetoveriämmän" synnytyskertomusta 500. kertaan vuorokauden sisällä. :D
On todella hyvä, että sairaalat älyävät rajoitta vierailuoikeuksia. Sen lisäksi olisi sopivaa, että itse vierailijat osaisivat kysyä, sopiiko tulla ja milloin. Kaikki eivät vierailijoita kaipaa ja ne, jotka kaipaavat voivat hoitaa vierailut muualla kuin potilashuoneissa. Silloin tämä tyytyväisten mammojen joukko varmaan kasvaisi?
Itse olisin ollut valmis maksamaan yksityishuoneesta ja synnytyksestä täyden käyvän hinnan, jos se vain Suomessa olisi mahdollista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
etten olisi päivää myöhemmin voinut anopille vilauttaa minkä näköisen lapsenlapsen hän nyt sitten sai.
Mä tykkään, et nää rauhan vaatijat on varmaan tosi hankalia tapauksia muutenkin, sillä eihän synnärillä mitään rauhaa ole vaan ovet käy koko ajan ja ihmisiä lappaa. Rauhaa saa sitten kotona.
tarkoittaa muutakin kuin vain sitä, ettei joku kolistele ovenkarmeja. Huomaa kyllä, ettei moni teistä naisista ole oppinut kunnioittamaan omaa tilaansa, koska ei edes ymmärrä, mistä on kysymys, kun siitä puhutaan.
valitetttavasti ymmärtää miksi jotkut eivät voi päästää sitä anoppia katsomaan vauvaa laitokselle. Onko hiukan itsekästä ajattelua, unohdetaan vaan kokonaan että myös mies on osallistunut lapsen hankintaan, ei se lapsi pelkästään äidin tekosia ole.
Muutenkin olen sitä mieltä että naiset nykyään kiillottavat marttyyrin kruunuaan kertomalla kauhutarinoita synnytyksestä ja retostelevat sillä miehille. Synnytys on synnytys, turha siitä tehdä mitään mystistä ja ihmeellistä tapahtumaa.
Mulla oli n. 1 tunti lapsen syntymän jälkeen sekä anoppi että mun äiti synnytyshuoneessa (mua ommeltiin vielä (!) katsomassa meitä. HUOM. MEITÄ, ei pelkästään vauvaa. Mulle oli aivan yhtä tärkeää että sekä anoppi että mun äiti olivat paikalla.
Tiivistettynä siis, pidän niitä äitejä jotka kieltävät anoppia tulemasta laitokselle typerinä ja itsekeskeisinä.
Minusta oli kivaa kun ihmiset tulivat katsomaan. Olisin ollut tosi loukkaantunut jos eivät olisi tulleet!
Siitä mulle vasta olisikin herne mennyt juurineen nenään! Oli hyvä, että kaikki kävivät siellä heti. Kotona kerkesin sitten olla rauhassa ja tutustua vauuvaan ja vauvan hoitoon.
Itse ainon myös heti mennä katsomaan jos lapseni saavat lapsia. Se KUULUU mennä heti sillä se on välittämisen merkki ja osoitus. Välinpitämättömät ihmiset eivät mene. Niin se menee.
Helpompaa se on tuoreelle äidillekin, että suku on heti innokkaasti osallistumassa ja tukemassa.
Meillä kaikki tulivat synnytysta seuraavana ja sitä seuraavana päivänä. Se oli ihan ok.
valitetttavasti ymmärtää miksi jotkut eivät voi päästää sitä anoppia katsomaan vauvaa laitokselle. Onko hiukan itsekästä ajattelua, unohdetaan vaan kokonaan että myös mies on osallistunut lapsen hankintaan, ei se lapsi pelkästään äidin tekosia ole.
Muutenkin olen sitä mieltä että naiset nykyään kiillottavat marttyyrin kruunuaan kertomalla kauhutarinoita synnytyksestä ja retostelevat sillä miehille. Synnytys on synnytys, turha siitä tehdä mitään mystistä ja ihmeellistä tapahtumaa.
Mulla oli n. 1 tunti lapsen syntymän jälkeen sekä anoppi että mun äiti synnytyshuoneessa (mua ommeltiin vielä (!) katsomassa meitä. HUOM. MEITÄ, ei pelkästään vauvaa. Mulle oli aivan yhtä tärkeää että sekä anoppi että mun äiti olivat paikalla.
Tiivistettynä siis, pidän niitä äitejä jotka kieltävät anoppia tulemasta laitokselle typerinä ja itsekeskeisinä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kuin lapsen isä ja sisarukset. Eipähän tuota anoppiongelmaa ole.
valitetttavasti ymmärtää miksi jotkut eivät voi päästää sitä anoppia katsomaan vauvaa laitokselle.
Eihän tässä siitä ole ollut kysymys, vaan siitä, että jos synnyttäjä haluaa olla rauhassa, se on hänelle suotava. Anoppi voi silti tulla katsomaan vauvaa kahvioon. Mikä tässä kuviossa on ongelma?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse ainon myös heti mennä katsomaan jos lapseni saavat lapsia. Se KUULUU mennä heti sillä se on välittämisen merkki ja osoitus. Välinpitämättömät ihmiset eivät mene. Niin se menee.
Ei, vaan se menee niin, että kuuluu mennä silloin, kun vauvaperheelle sopii. SE on välittämisen merkki.
Mulla oli n. 1 tunti lapsen syntymän jälkeen sekä anoppi että mun äiti synnytyshuoneessa (mua ommeltiin vielä (!) katsomassa meitä.
Onko se niin vaikea ymmärtää, että joku toinen ei halua edes äitiään tuossa tilanteessa mukaan. Ihmisillä on erilaiset yksityisyyden rajat ja se mikä SINUSTA tuntuu normaalilta ja ihanalta, voi toisesta tuntua hyvinkin epämukavalta.
Eli rautalangasta, jos SINÄ haluat anopin ja äitisi saliin kun alapäätä vielä tikataan, niin ok. Minusta on mukavaa, että he tulevat kotiin sen parin päivän päästä katsomaan vauvaa. Jos eivät tulisi ollenkaan, se olisi heidän päätöksensä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sääliksi käy sun miniääs.
Ja odotan kyllä poikani haluavan esitellä lapsiaan minulle yhtä lailla kuin tyttönikin. Loukkaantuisin, jos ei poikani kutsuisi minua katsomaan lastaan.
Onhan se syntynyt vauva miniästä irrallinen olento, lasta ei esitellä muuallakin kuin miniän sängyn vieressä.
äiti on tällasissa asioissa se läheisempi ja voi tulla synnytyssairaalaankin. Jokainen anoppi sen tietää ja muistaa jos haluaa!
Kaikkien pitäisi muistaa myös että äitee on tehnyt kovan työn ja ansaitsee hitusen huomiota, rakkautta ja kunnon kukat jos niistä tykkää.
Tämän asian pitäisi jo kuulua normaali sivistykseen:))
Terv. anoppi
Ketjussa osa vääntää nyt niin, että anopit ilman lupaa ryntäävät sairaalaan. Eiköhän se ole aika harvinaista. Mielestäni alun perin oli kyse siitä, että miniät usein haluavat kieltää anopin tulon. Se on mielestäni törkeää, jos samalla laitetaan mummot eriarvoiseen asemaan ja varsinkin mies isänä. Mua alkaa todella nyppiä osa näistä kirjoittajista, jotka haluaa tehdä synnyttäneestä naisesta jonkin myyttisen sankarihahmon. Ja ymmärsin kyllä jo alusta asti, että toisilla on isompi tarve yksityisyyteen kuin toisilla. Mielestäni ei voi kuitenkaan silläkään varjolla ihan kaikissa tapauksissa loukata isän oikeuksia. Vaikea uskoa, että nämä naiset, jotka näkevät asian nyt vain itsensä kannalta ovat sitten vanhempina toisia ajattelevia anoppeja tai isoäitejä ylipäänsä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mun mies ei halunnut mun äitiä laitokselle vauvaa katsomaan ja kunnioitin mieheni mielipidettä. Anoppi kuitenkin kävi katsomassa vauvaa jo sairaalassa.
Ja ymmärsin kyllä jo alusta asti, että toisilla on isompi tarve yksityisyyteen kuin toisilla. Mielestäni ei voi kuitenkaan silläkään varjolla ihan kaikissa tapauksissa loukata isän oikeuksia.
Miten isän oikeuksia loukataan, jos synnyttänyt nainen haluaa olla rauhassa ilman vierailijoita sänkynsä vieressä?
Itse asiassa näissä ketjuissa EI ole haluttu kieltää anoppia tapaamasta vauvaa, vaan on ollut kyse siitä, ettei synnyttäjä itse jaksa vieraita. Siihen on jo ehdotettu oikein hyvä ratkaisu, eli isä menee äidin vaikka nukkuessa vauvan kanssa kahvioon tapaamaan sukuaan. Ei oikeasti taida olla kovin yleistä, että nainen vastustaisi tätä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja ymmärsin kyllä jo alusta asti, että toisilla on isompi tarve yksityisyyteen kuin toisilla. Mielestäni ei voi kuitenkaan silläkään varjolla ihan kaikissa tapauksissa loukata isän oikeuksia.
Miten isän oikeuksia loukataan, jos synnyttänyt nainen haluaa olla rauhassa ilman vierailijoita sänkynsä vieressä?
Itse asiassa näissä ketjuissa EI ole haluttu kieltää anoppia tapaamasta vauvaa, vaan on ollut kyse siitä, ettei synnyttäjä itse jaksa vieraita. Siihen on jo ehdotettu oikein hyvä ratkaisu, eli isä menee äidin vaikka nukkuessa vauvan kanssa kahvioon tapaamaan sukuaan. Ei oikeasti taida olla kovin yleistä, että nainen vastustaisi tätä.
otin enemmän kantaa siihen, miten miehiä ja toista isoäitiä pidetään ylipääntänsä lapsen syntymässä jotenkin vähäpätöisempinä. Siis moni tässä ketjussa nostaa äidin johonkin ylimysasemaan, ja se nostattaa minun niskakarvani pystyyn. Ja mitä enemmän viestejä on tullut, tuntuu, että joillekin äideille ei tule mieleenkään ajatella/harkita asioita toisten kannalta. En ole tästä ketjusta huomannut anoppien kirjoituksia. Sen sijaan monessa kirjoituksessa on äitejä, joiden mielestä asiaa tarvitsee ajatella vain ja ainoastaan äidin näkökulmasta.
otin enemmän kantaa siihen, miten miehiä ja toista isoäitiä pidetään ylipääntänsä lapsen syntymässä jotenkin vähäpätöisempinä.
kyllä siinä synnytyksessä äiti ja vauva ovat enemmän pääosassa kuin isä, saati ketkään isovanhemmat. Jos mietit tarkkaan, ehkä saatat ymmärtää, miksi.
Siis moni tässä ketjussa nostaa äidin johonkin ylimysasemaan, ja se nostattaa minun niskakarvani pystyyn. Ja mitä enemmän viestejä on tullut, tuntuu, että joillekin äideille ei tule mieleenkään ajatella/harkita asioita toisten kannalta. En ole tästä ketjusta huomannut anoppien kirjoituksia. Sen sijaan monessa kirjoituksessa on äitejä, joiden mielestä asiaa tarvitsee ajatella vain ja ainoastaan äidin näkökulmasta.
Kyllä äidin näkökulmasta on ajateltava sitä, kuka saa tulla äidin sängyn viereen. Sen sijaan isän ja mummin näkökulmasta voi toki miettiä lapsen tapaamista, se kun onnistuu äidin yli kävelemättäkin.
Itse tiedän vain tapauksia, joissa molemmat isovanhemmat ovat saaneet vierailla huoneessa tai sitten anoppia on kielletty kokonaan tulemasta.
Kahvionäyttö onkin ihan hyvä kompromissi, jos äiti ei todella halua anoppia sängyn viereen. (Itsestäni tuntuisi suorastaan huvittavalta, ettei appivanhemmat saisi nähdä minua sairaalassa NORMAALIN syynytyksen jälkeen, mutta onhan se toki hyväksyttävä, etteivät kaikki ole samanlaisia.) Sitä mieltä kuitenkin olen, että sekä miehelle että anopillekin asian voi esittää kauniisti ja kohteliaasti. Myös miehellä ja anopilla on lapsen syntymän jälkeen tunteet pinnassa, vaikkei niiden kuuluisien hormonien takia.
Itse tiedän vain tapauksia, joissa molemmat isovanhemmat ovat saaneet vierailla huoneessa tai sitten anoppia on kielletty kokonaan tulemasta.
Ehkä ihmisille ei ole tullut mieleen, että isä voisi liikkua kahdestaan vauvan kanssa sinne kahvioon päin. Mutta nyt, kun tätä asiaa on käsitelty pari päivää täällä av:llä, ehkä useammalle tulee mieleen hakea joku tällainen kompromissi.
(Itsestäni tuntuisi suorastaan huvittavalta, ettei appivanhemmat saisi nähdä minua sairaalassa NORMAALIN syynytyksen jälkeen, mutta onhan se toki hyväksyttävä, etteivät kaikki ole samanlaisia.) Sitä mieltä kuitenkin olen, että sekä miehelle että anopillekin asian voi esittää kauniisti ja kohteliaasti. Myös miehellä ja anopilla on lapsen syntymän jälkeen tunteet pinnassa, vaikkei niiden kuuluisien hormonien takia.
Sellainen tuli mieleen, että aina ei kyse edes ole siitä, että miniä ehdottomasti ei haluaisi apivanhempia huoneeseen. Vaan esim. on juuri saanut unta ennen vierastuntia tms, ja tyhmäähän siloin olisi herättääkään. Mies voi sanoa vanhemmilleen miniän juuri nukahtaneen, sehän on kaikkien mielestä ihan ok.
Itsellä kaksi poikaa ja ei tulisi mieleenkään tunkea itseäni miniän tahdon vastaisesti synnärille vastasyntynyttä tervehtimään.
Vauvan syntymä (oli se sitten ensimmäinen tai ei) on perheen oma, tärkeä hetki, ja tarkoitan tällä nyt isää, äitiä ja lasta (ja mahdollisia sisaruksia). Ei siihen ole anopeilla tunkemista ellei sinne erikseen kutsuta. Ja nimenomaan se synnyttänyt nainen vetää ne rajat vierailijoiden suhteen.
Kuinka moni näistä herneen nenään vetäneistä anopeista olisi mielellään ollut esim. rinta paljaana imettämistä opettelemassa oman anoppinsa haukankatseen alla? Tai appiukkonsa toljotettavana? Sitten kun se mies synnyttää lapsen, pääsee hän päättämään kuka lasta synnärille tulee katsomaan :-D.
On se kumma kun toisen yksityisyyttä ei kunnioiteta eikä ymmärretä. Itse teen toisin, sillä en koe että menettäisin jotakin ylitsepääsemätöntä jos en tapaisi lapsenlastani ennen synnytyssairaalasta kotiutumistaan. Valitettavasti myös lähipiiriini kuuluu tällaisia kamaliakin anoppeja, mutta tiukkoja rajoja heille vain, kyllä he siitä jossakin vaiheessa yskän ymmärtävät!
Itsellä kaksi poikaa ja ei tulisi mieleenkään tunkea itseäni miniän tahdon vastaisesti synnärille vastasyntynyttä tervehtimään. Vauvan syntymä (oli se sitten ensimmäinen tai ei) on perheen oma, tärkeä hetki, ja tarkoitan tällä nyt isää, äitiä ja lasta (ja mahdollisia sisaruksia). Ei siihen ole anopeilla tunkemista ellei sinne erikseen kutsuta. Ja nimenomaan se synnyttänyt nainen vetää ne rajat vierailijoiden suhteen. Kuinka moni näistä herneen nenään vetäneistä anopeista olisi mielellään ollut esim. rinta paljaana imettämistä opettelemassa oman anoppinsa haukankatseen alla? Tai appiukkonsa toljotettavana? Sitten kun se mies synnyttää lapsen, pääsee hän päättämään kuka lasta synnärille tulee katsomaan :-D. On se kumma kun toisen yksityisyyttä ei kunnioiteta eikä ymmärretä. Itse teen toisin, sillä en koe että menettäisin jotakin ylitsepääsemätöntä jos en tapaisi lapsenlastani ennen synnytyssairaalasta kotiutumistaan. Valitettavasti myös lähipiiriini kuuluu tällaisia kamaliakin anoppeja, mutta tiukkoja rajoja heille vain, kyllä he siitä jossakin vaiheessa yskän ymmärtävät!
Eli jos ei olla naimisissa ja mies kuolee, ei avovaimolla ole mitään sanomista hautajaisista jne. jos ei ole mieheltä jäänyt asiasta lupalappua avovaimolle.
Ei ole kerran eikä kaksi kun ollaan tilanteessa, jossa vaimolla ei ole mitään sanomista miehensä hautajaisista. Lähimmän omaiset eli lapset ovat alaikäisiä eikä heidän äitinään oleminen anna mitään oikeutta kalmoon.
Joten ehkä kannattaa pysyä väleissä. Avoliitossa mies on enemmän äitinsä kuin vaimonsa omainen!
Kyllä pitäisi vieraiden kysyä että sopiiko tulla vai käyvätkö vasta kotona. Vanhemmilla on oikeus tutustua vauvaan ensin. Itellä omat vanhemmat soittivat onnitellakseen ja äitini kävi sairaalas vasta 2 päiv. Synnytyksestä. Lapsen kummi (miehen suvusta) kävi myös sekä muutamia muita hänen suvustaan. Loput vasta kotona ja hyvä niin. Mutta jokainen saa itse valita.