Onko kenenkään lapsella todettu Kiintymyssuhdehäiriötä? millainen hoito?

Kai ap ymmärrät, että ko, termi tarkoittaa juuri sitä, että lasta on laiminlyöty.

No jos Psykiatriseks hoidoks lasketaan perheneuvola 1krt/3kk ja psykiatrinen tutkimusjakso ni sit on saanut. Ilmoitin heti että tollainen kerta 3kuukauteen käynti ei auta mitään kun siellä tarvisi käydä kerta kaksi viikossa,jotta olisi tehoa.



Terapiaan lapsi pääsi muutettuaan perheeseen,terapeutti kuntouttaa vaan huostaanotettuja lapsia. eli tollaista apua ei normi perhe edes saa..

en sitten ymmärrä mikset saisi häntä takaisin tai edes nähdä useammin.



Itselläni ei ole kokemusta ad/hd lapsesta (onneksi), mutta johtuiko tuo kiintymyssuhdehäiriökin siitä?

Ja onko lapsi nyt "helppo"?

Oletko siis 100 % varma että haluat hänet 24/7 kotiin?

Ajatellen myös toisten lastesi parasta ja omaa jaksamistasi? Ei ole nimittäin kivaa niiden toistenkaan lasten kannalta jos sisko on "hullu".



Tilanne kun nyt on mennyt miten on mennyt niin oisko kuitenkin parempi aloittaa hitaasti (niin kuin olit ajatellutkin) ja ekaksi pidentää vierailuja, mutta olla ajattelematta että tyttö tulisi kokonaan kotiin. Voisi olla kaikille helpompi että joku muukin ottaa vastuun hankalasta lapsesta.



Sanon tämän vaan siksi että siskoni oli/on aivan mahdoton ja ei ollut kivaa kasvaa lapsena peläten häntä.

Sitä ennen ei ollut kukaan koskaan kertonut edes perheneuvolassa mitä se tarkoittaa..



Ja ennenkun joku fiksu sanoo että oisit katsonut googlesta niin mulla ei ole edes ollut konetta silloin olemassa.. Olen vasta nyt opetellut tätä käyttämään.



Mutta eikö täällä ole ketään kenen lapsella olisi ollut samanlaisia ongelmia? vertaistuki olisi ihan paikallaan.

No ihan sama asia.

Kyllä vauvaa hoidettiin pienenä ihan niinkuin muutkin hoitavat lapsiaan.. Tosin rankkaa oli lapsen kanssa jo heti alussa koska vauva oli erittäin vaativa pienestä pitäen.. On asioita joita olisi voinut tehdä toisin mutta mä en ole lasta pilannut kuitenkaan. Apuakin hain ongelmiin,toisin kun isänsä joka vaan hakkasi mua ja teki kaikenmaailman tempauksia. No eipä ole ihme että tapaakin lastaan vaan valvotusti. Ja musta ei mt-potilasta saa tekemälläkään. Kuinkahan moni palstalainen on tietoinen että lapsi voidaan huostaanottaa jos se on itselleen/muille vaaraksi? Vian kun ei aina tarvi olla vanhemmissa kuitenkaan niinkuin aina helposti syytetään...

ihan tietoisesti suhteessa, jossa lapsi näkee kun sua hakataan, niin kyllä siinä on vastuuta sinullakin. TOtta kai mies ( Jonka varmaan hoidit oikeuden edessä vastuuseen, eikö totta?) on syyllinen sun hakkaamiseesi, mutta sinä olet syyllinen siihen, että annoit lapsesti nähdä sen ja vahingoittua sen takia kenties pysyvästi psyykkisesti.

Ihan turha sun on selittää, että hyvin olet asiasi hoitanut. Et ole kun kerran tilanne on tuo.

nyt meinaa viedä siltä viimeisenkin mahdollisuuden ns. normaaliin elämään.

Kai ap ymmärrät, että ko, termi tarkoittaa juuri sitä, että lasta on laiminlyöty.

Kiintymyssuhdehäiriö voi myös syntyä siten , että vauva kokee ettei hänen tarpeisiin vastata. Näin voi olla esim tilanteissa jossa vauvalla on kipuja tai neurologisia ongelmia joihon vauvan lohduttaminen, sisittyely tai hellyttely ei kuitenkaan auta, ja vauvan kokemukseksi jää ettei tapeisiin lsi vastattu. Kaikki terapeyssa käyvät lapset eivät ole kaltoinkohdeltuja tai laiminlöytyjä !!!

että se on ap joka tässä haaveilee talonsa lisälaajennuksesta kilipäälapsen vammaistukien sun muiden turvin.



Ei kyllä kovin hienolta suunnitelmalta vaikuta, että kolmen pienen lapsen perheeseen tuodaan kauan pois kotoa asunut murrosiässä oleva tunne-elämältään vaikeasti häiriintynyt AD/HD-lapsi. JOnka alkuperäinen huostaanoton syy on se, että lapsi on vaaraksi itselleen ja ympäristölleen.



Katso nyt hyvä ihminen vähän peiliin. Jos se lapsi nyt pärjääkin siellä sijaisperheessä, niin silloin ne varmaan tekee jotain oikein, eikö? Mutta ethän sä sitä halua nähdä, vaan mieluummin sabotoit sitä suhdetta ja kadehdit rahoja, joita siitä kilipääpennustas maksetaan.

että se on ap joka tässä haaveilee talonsa lisälaajennuksesta kilipäälapsen vammaistukien sun muiden turvin.

Ei kyllä kovin hienolta suunnitelmalta vaikuta, että kolmen pienen lapsen perheeseen tuodaan kauan pois kotoa asunut murrosiässä oleva tunne-elämältään vaikeasti häiriintynyt AD/HD-lapsi. JOnka alkuperäinen huostaanoton syy on se, että lapsi on vaaraksi itselleen ja ympäristölleen.

Katso nyt hyvä ihminen vähän peiliin. Jos se lapsi nyt pärjääkin siellä sijaisperheessä, niin silloin ne varmaan tekee jotain oikein, eikö? Mutta ethän sä sitä halua nähdä, vaan mieluummin sabotoit sitä suhdetta ja kadehdit rahoja, joita siitä kilipääpennustas maksetaan.

aina on kuitenkin ne omat haasteensa elämässä.



Mutta tosiaan ensin pidentää ja tihentää vierailuja,edetä pikkuhiljaa asiassa,niin olen ajatellut.



Lapselle ovat erittäin rakas ja tärkeä kotona asuva sisarus ja toisinpäin. Isänsä lapset ovat hyvin etäisiä lapselle ja tuskin niihin muodostuukaan sellaista suhdetta joka sillä on meidän perheeseen.



Elämäntilanteeni on muuten erinomainen,eletään ihan normaalia elämää lasten kanssa.



Olen sitä mitä mieltä että on turha pohtia miksi esikoisen kanssa näin kävi,asioille en mitään voi enää mutta tulevaisuuteen voin vielä vaikuttaa.



Ja kuka tahansa normaali äiti haluaa lapsensa kotiin.

että se on ap joka tässä haaveilee talonsa lisälaajennuksesta kilipäälapsen vammaistukien sun muiden turvin.

Ei kyllä kovin hienolta suunnitelmalta vaikuta, että kolmen pienen lapsen perheeseen tuodaan kauan pois kotoa asunut murrosiässä oleva tunne-elämältään vaikeasti häiriintynyt AD/HD-lapsi. JOnka alkuperäinen huostaanoton syy on se, että lapsi on vaaraksi itselleen ja ympäristölleen.

Katso nyt hyvä ihminen vähän peiliin. Jos se lapsi nyt pärjääkin siellä sijaisperheessä, niin silloin ne varmaan tekee jotain oikein, eikö? Mutta ethän sä sitä halua nähdä, vaan mieluummin sabotoit sitä suhdetta ja kadehdit rahoja, joita siitä kilipääpennustas maksetaan.

Tiedän yhden vastaavan tarinan ja seuraavan kerran kun kuulin lapsesta (tai nuorihan se oli jo siinä vaiheessa), vanhemmat oli dumpanneet sen lastenkotiin kun eivät pärjänneetkään sen kanssa. Ja sijaisperheen oli sentään onnistunut kovalla työllä nostamaan lapsen jaloilleen, koulu oli parantunut huimasti, oli harrastuksia ja kavereita ja niin edelleen.

nämä sijoitettujen äidit kadehtivat sijoitusperheiden etuuksia. Jos oma toiminta lähtee vain rahan takia niin ei kannata kuitenkaan olettaa, että kaikki muut tekevät niin.

oli se sittne kotona tai sijaisperheessä. Tiedän että se on rasaksta ja syyllisyys on valtavaa. Mutta jos lapsi on nyt tasapainoinen ja se on saatu sijaisperheessa hyvään kuntoon niin miksi haluat taas rmahduttaa hänen koko elämän. Koulun vaihto? uudet sisarukset? isäpuoli? Murrosikä? Mitä kotiuttmaisesta on mieltä lasta hoitava taho? siis terapeutti, neurologi, psykiatri?



ja kyllä niität erapioita saa kotona asuvatkin lapset, kyse on siitä arvioidaanko koti sellaiseksi paikaksi että lapsi voi siellä kuntoutua. Kun ei oel olemassa mitään pilleriä joilla psykiatrista diagnooseista paranee, vaan tarvitaan paranemista tukeva ympäristö ja usein se on muulalla kuin kotona

sulla ei ollut tietokonetta joten et voinut googlata eikä kukaan selittänyt. Eikö sen vertaa kiinnostanut, että oisit ottanut selvää. Ei voi muuta sanoa, kuin toivottavasti lapsi saa olla sijaisperheessä. Varmasti parempi paikka hänelle. H*tti kun ei osata olla kiitollisia mistään, toiset on ottanut sun lapses (jonka kanssa ei kukaan pärjää) luokseen ja tekee varmasti paljon työtä hänen eteensä.. Ja sinä senkun haukut. Kyllä korpee tuollainen.

mutta jotenkin tuntuu, että ap:lla on nyt kädet täynnä töitä jo kotona olevien lastenkin kanssa.



Ja tähän vetoaa varmasti myös sossu ja sijaisperhe. On hienoa, että lapsella menee nyt hyvin ja syynä on varmasti nykyiset vakaat olot. Terapiaa ei lopeteta tuosta vaan. Jos lapsi kotiutettaisi niin toki terapia jatkuisi varmasti edelleen.



Nyt ap etenet ihan rauhallisesti. Tuo ensi kesä on hyvä tavoite. Lisäätte tapaamisia ja yhteydenpitoa lapseen muutenkin. Tällaisessa tilanteessa biovanhemman oma aktiivisuus on tärkeää.

ja nähnyt äitiään hakattavan on vaurioittanut lasta syvästi. Kyllä sinulla ap on lapsesi vaurioitumiseen merkitys, koska olet antanut tilanteen jatkua vuosia. Etkö tosiaan ole tiennyt, miten vakavia mielenterveyden häiriöitä ja aivotoiminnan muutoksia sellainen turvattomuus pienelle lapselle, ihan vauvallekin, aiheuttaa?



Enää tietenkään asialle ei voi mitään, mutta se että lapsen tilanne on nyt se mikä on johtuu tasan tarkkaan kotioloista ja teistä vanhemmista, mikä osaltaan on saanut lapsesta vaikeahoitoisen ja haastavan.

sulla ei ollut tietokonetta joten et voinut googlata eikä kukaan selittänyt. Eikö sen vertaa kiinnostanut, että oisit ottanut selvää.

Pakko olla provo. Ei kai tollasta voi oikeasti olla olemasa.

mutta oletan että lapsellani on kuitenkin ehjät kengät edes perheen vara ostaa. Viime lomalle lapsi tuli kengissä jotka oli roskiskamaa ja sandaaleja ei kuulema edes ole. Lämpötila kuitenkin hipoi 30 astetta.



Ja mä en todellakaan suunnittele mitään talonlaajennusta kun asutaan vaan vuokralla.



Jos sulle lapsesi on kilipää niin mulle lapseni on aivan yhtä rakas ja tärkeä niinkuin muutkin.



Jotenkin kommenteista jää sellanen käsitys että useemmalla ei edes ole omia lapsia mutta täällä on helppo laukoa mitä sylki suuhun tuo kommentteja.



Ja niinkuin joku fiksu jo kommentoikin sitä neurologi juttua niin olt aivan oikeassa :)



Täällä on helppo yytellä muita ja mollata mutta jos ite olisi samassa tilantessa niin olisi ääni kellossa aivan toinen.



Ehkä oli loppujen lopuksi virhe edes kirjoittaa tänne palstalle kun täällä olevat on vaan täydellisiä äippiä omasta mielestään.





Tosiasia on vaan ettei meistä ole kukaan täydellinen!!!

toisille se on kyllä todellista elämää.



voin sanoo ihan omapohjaselta kokemukselta että 18v äiti saa ihan eri palvelua kun 40v äiti...