Miten reagoisit jos puolisosi sanoisi yhtäkkiä
"Olen miettinyt asioita viime aikoina. En ole koskaan oikeasti rakastanut sinua, haluan erota"
Mikä olisi reaktiosi?
Kommentit (21)
Olisin aika yllättynyt, hän nimittäin kuoli vuosi sitten.
Ei se sano, mutta eipä siinä mittään. Lusikat jakoon. Vuokralla asutaan, yhteistä omaisuutta vain auto ja koti-irtaimisto. Mökki minun nimissäni ja mulle tietysti jää, koska avioehto (edellisestä liitosta viisastuneena)
Reagoisin räkäisellä naurulla ja heittäisin pihalle kun kämppä nääs on mun 100%.
Sanoisin että muutat sitten huomenna klo 16 mennessä pois mun asunnostani.
Puhaltaisin poskeni täyteen ilmaa, niin että ne pullottaisivat lailla ilmapallojen. Nousisin leijailemaan tämän vaikutuksesta ja housuni tipahtaisivat paljastaen alkkareistani siansaparon joka vispaisi vauhdikkaasti aluspöksyistä olevasta reiästä. Etenisin rauhallisen huolimattomasti kohden parveketta soittaen lailla petomaanin Leevi and The Leavingsin "Sopivasti Lihava"-biisiä. Iltaaurinko laskisi kauniisti meren välkkyessä taivaanrannassa, jota kohden minäkin matkaisin. Syliini putoaisi matkan varrella opossumeja silinterihatuissaan tärkeileämään päi änpolitiikasta. Alhaalla kadulla joukko Anni Sinnemäkejä ja M.A Nummisia pelaisivat petankkia kissankelloilla.
Normipäivä.
Laittasin Kansan laulun äänille, korostaen volyymilla ei, et saa mua jättää, pyydän kun kosketan otsaasi kalpenevaa... ja sitt mä sanoisin, että: äsken sä kuulit intohimoa ja rakkausdraamaa. Nyt mulle jää vain sanottavaksi, Ädjö tunteeton tuntematon!
Olisin kyllä todella yllättynyt ja hämmentynyt kun meillä on tosi lämmin ja rakastava suhde. Kaikkihan on kuitenkin elämässä aina mahdollista.
Vierailija kirjoitti:
Sanoisin että muutat sitten huomenna klo 16 mennessä pois mun asunnostani.
Entä jos ei muuta?
Muistuttaisin avioehdosta, jossa lukee, että se joka haluaa erota, maksaa toiselle vähintään miljoonan.
Vierailija kirjoitti:
Puhaltaisin poskeni täyteen ilmaa, niin että ne pullottaisivat lailla ilmapallojen. Nousisin leijailemaan tämän vaikutuksesta ja housuni tipahtaisivat paljastaen alkkareistani siansaparon joka vispaisi vauhdikkaasti aluspöksyistä olevasta reiästä. Etenisin rauhallisen huolimattomasti kohden parveketta soittaen lailla petomaanin Leevi and The Leavingsin "Sopivasti Lihava"-biisiä. Iltaaurinko laskisi kauniisti meren välkkyessä taivaanrannassa, jota kohden minäkin matkaisin. Syliini putoaisi matkan varrella opossumeja silinterihatuissaan tärkeileämään päi änpolitiikasta. Alhaalla kadulla joukko Anni Sinnemäkejä ja M.A Nummisia pelaisivat petankkia kissankelloilla.
Normipäivä.
Just olin tulossa sanomaan samaa
Samat fiilikset täällä päässä, 50% kodin tåmån hetkisestä hinnasta tähån kouraan kiitos.
Kysyisin että "Mitä ttua!? Kuka sä oot ja mitä sä teet mun talossa!? Painu helvettiin, stalkkeri!”
No jaaa, ehkä ottaisin vain avain-niput ja irrottelisin sulle mulle avaimet.
Toteaisin että samat sanat, ei tämä ole enää mikään parisuhde, pelkkiä kämppiksiä oltu jo pidemmän aikaa.
Söisin vanukkaat, jättäisin sen lahnan ja hankkisin kostokropan - Thaimaasta.
En reagoisi mitenkään. Ethän voi asialle mitään, rakkautta ei voi pakottaa. Ettisin jonkun jota rakastaa ja varmistelisin asian, että olisi molemminpuolista. Joillakin miehillä on todella kova velvollisuuden tunne, riutuvat vaan, vaikka eivät oikeasti ole viihtyneet pitkään aikaan avioliitoissaan.
Avioliiton olisi muutenkin hyvä olla vain väliaikainen ratkaisu. Sellanen määräaikainen, sovittu alusta saakka vaan, että 10v + 5 vuoden optio. Ei kukaan oikeasti viihdy saman henkilön seurassa vuosikymmeniä.
Ihan samat sanat