* Tammikuun Toivotut 2012 *

Ihanaa että muillakin alkaa pahoinvointi helpottaa :) Voidaan sitten yhdessä panikoida onko tuolla mahassa elämää, kun oireita ei tunnu!



Mulla nuo sea bandit eivät toimineet. Tai toimivat miltei heti kun laitoin ekaa kertaa ranteisiin, mutta liekö sitten vaikutus lakannut kun pidin yötä päivää?



Varasin ajan ekaan ultraan ja siihen on vähän yli kolme viikkoa aikaa. Tässä raskaudessa jaksaa paremmin odottaa ja muutenkin aika menee nopeammin, kun on esikoinen pitämässä ajatukset muualla :)



Tsemppiä kaikille pahoinvointiin ja väsymykseen, se menee pian ohi ja sitten alkaa ihanan energinen vaihe! Muistakaa kuitenkin rautakapselit!



Saturnin rv8+4

Ensin yhteisesti tervetuloa kaikille uusille ja voimia surun kanssa eläville! Ja tsempit tietysti kanssakärsijöille ;)



Edellinenkin päivitykseni taisi liittyä sairastamiseen. Sain silloin esikoiselta flunssan, joka alkaa vasta nyt helpottaa. Eihän sitä kestänytkään, kuin kolmisen viikkoa :O Flunssan ollessa vielä pahasti päällä, sairastuin vatsatautiin. Sitä kesti kaikessa rajuudessaan onneksi vain kaksi päivää, mutta se riitti siihen, että esim. laihduin 4 kg. Hienoa! Ja kun olin taudista vielä toipilas, niin kuopus sairastui johonkin ihmeelliseen kuumetautiin. Hän oli todella korkeassa sahaavassa kuumeessa 5 päivää. Huh huh! No, eilen lapset lähtivät mökille ja me jäimme miehen kanssa kahdestaan, päätimme mennä ulos syömään ja leffaan. Vaan kuinka ollakaan, minulle iskee migreeni ja kovaa. Ei mene nyt ihan putkeen siis. Näiden kaikkien rinnalla olen välillä unohtanut, että raskauskin saa minut voimaan todella huonosti.



Oho, tulipa taas omanapainen vaitus :) Jospa nämä taudit nyt kuitenkin olisivat ohi. Tänään soitan neuvolaan ja pyydän aikaa lääkärille, koska jos näitä migreenejä nyt vastoin odotuksia alkaa tulla, niin niihin täytyisi löytää joku ratkaisu. Kahden päivän invaliditeetti on aika lamaava.



Millä fiiliksillä teidän muiden miehet on? Kun minun on nyt jotenkin pahasti seonnut :) Eilen se halusi välttämättä päättää, keitä pyydämme kummeiksi ja suunnitteli, mitä tarjoillaan nimiäisissä. Ja hän meinasi tosissaan hermostua, kun olin suunnitellut viikonlopuksi jotain muuta, kuin vaippojen metsästämistä kirppareilta. Ennen "kai niille riittää, kun saavat maitoa"-tyyppinen mies on nyt jotain ihan muuta :) Kai tämä viimeinen vauva on sekoittanut isi-raukan pään :)



Käpyhippi 8+3, aikoo yrittää töihin palaamista illalla

Kiitos rannekevastauksista, taidanpa käydä tänään illalla kauppareissulla apteekin kautta kyselemässä rannekkeita, yliopiston apteekin nettisivuilta katsoin mutta siellä ei löytynyt rannekkeita tässä kaupungissa, mutta pitää käydä ihan kysymässä itse. Täytyy sitten tilata netistä jossei ole mutta ei taida kyllä enää maanantaiaamuksi keretä kun viikonloppu välissä. Kökkö sentään! Noh pitää toivoa että kuitenkin tuolla apteekissa niitä olis, sentään aika iso apteekki on.



Käpyhipillä on sattunu ja tapahtunu. Onneksi vatsataudit yms meni kuitenkin ohi. Meillä mies on aika vaitonainen kaiken järjestelyn vauvaan liittyen suhteen, vähän kuin itsekin olen johtuen tuosta edellisestä kokemuksesta ja menetyksen pelosta ja kun kaikki tavaratkin on valmiina jo niin aika rauhassa yritetään kumpikin ottaa. Vaikka kyllähän se pieni innostuksen poikanen siellä alkaa päätään nostelemaan jo pelosta huolimatta ja tosi hyvillä mielin miehen kanssa jutellaan tulevasta pienestä! Uskon kyllä että aivan ihana isukki tuosta mun miehestä kuoriutuu jahka pikkunen pääsee maailmaan asti ;)



Oli kyllä aamupäivä töissä tänään taas sellaista yökkäilyä ja heikotusta että tuntu välillä että kohta lähtee jalat alta. Onneksi oli tosi lyhkänen vuoro, mutta pikkuhiljaa voi joku alkaa tuolla jo arvaileen kun en taida ihan hehkeimmilläni aina olla :D Kummasti kahvi ei enää kiinnosta ja tupakan heitin pois kertaheitolla (siitä vähästä mitä ennenkään poltin, töissä vaan meinaa olla paha tapa) oottelen vaan milloin laskevat 1+1...



Aivan ihana ilma viimeinkin tuli tännekkin. Siellä etelässä vaan helteitä pukkaa ja täällä eka päivä kun mittari näyttää yli 20 astetta tämän vuoden puolella. Noh hyvää vissin kannattaa odottaa. Jopa sen 9kk :)



-Hatuli 9+6

mä oon viettänyt viimeisen viikon elämäni kauheimmassa flunssassa. Olen käytännössä vain maannut monta päivää putkeen kun ei pysty edes seisomaan kun heti tuli ihan karmea olo. Nyt on vihdoin parempi, tosin raskauspahoinvointia on edelleen, mutta en todellakaan valita, koska se on huomattavasti lievempää kuin tuo tauti. Olen tosi harvoin kipeä, ja jos olen niin yleensä vain päivän tai kaksi ja olen myös täysin toimintakykyinen. Voitte varmaan kuvitella kuinka tylsää on maata monta päivää kun ei pysty tekemään mitään, yök. Lääkärissäkin kävin ja tällaista flunssaa on kuulemma liikkeellä, joka vie täysin toimintakyvyn. Toivottavasti te kaikki vältytte siltä!



Aurinkoista viikonloppua kaikille!

Hehkutin jo muutama päivä sitten, ettei mulle mitään pahoinvointia taida tullakaan. Ei ois pitäny nuolasta ennen ku tipahtaa. Nimittäin nyt se on alkanut. Ei mitenkään voimakkaana onneksi, mutta mitään ei oikein pysty syömään. Tai siis mikään ei tahdo mennä alas. Väkisin oon yrittäny sitte jotain aina mutustella. Hedelmät ja jäätelö tuntuu menevän parhaiten alas. Oksentanut en oo. Tsemppiä kaikille, joilla pahoinvointi paljon pahempaa kuin minulla. Vähällä pääsen, jos tällaisena tilanne pysyy.

Alkuviikosta käytiin varhaisultrassa ja pieni sydän siellä iloisesti sykki. Kaikki hyvin pikkuisella ja sen pesäkolossa myös kuulemma näytti oikein sopivilta olosuhteet. Laskettu aika siirtyi 22.1., mikä oli mun pitkän kierron johdosta hyvin odotettua. Tämmöisiä turinoita tällä kertaa. :)

On muuten huojentavaa kuulla, etten ole ainoa, jolla edellisissä raskauksissa ei ole tuo pahoinvointi loppunut "oppikirjamaisesti" siihen 12-viikon paikkeille. Mullakin sitä jatkui melkein puoliväliin saakka; kauheata kuvotusta ja väsymystä. Nyt odottelen kauhulla, että toistuuko sama.



Minäkään en kuitenkaan oo onneksi joutunu vielä oksentamaan, vaikka yökkäilyä tulee kyllä koko ajan. Ja niinkuin joku sanoi, niin tosiaan tuntuu että ainoastaan heti syönnin jälkeen on hetken hyvä olo, mutta sitten taas jo vartin-puolen tunnin päästä alkaa uudelleen huono olo. Eikä oikein mitään tekisi mieli syödä. Parhaiten menee mehujäät, viilit, jugurtit ja hapankorppu. :D.



Viikko sitten kummitelleet liitoskivut ei onneksi ottaneet jatkuakseen vielä. Ehdin jo säikähtää että ei kai näin aikaisin ne voi alkaa vielä toden teolla vaivaamaan.



Semmoista tällä erää...



omamma2010 rv 8+2

Jumankauta, Trixin niksi toimi :D

eli kun tarpeeksi täällä valittaa, niin pahin väsymys helpottaa - ainakin päiväksi!

Oon ollut ihan suht ihmismäisessä kuosissa tänään, jee!



Nyt kyllä jo aivan kanttuvei, mutta hei, onhan kello jo yheksän, kai nyt saa jo mennä nukkumaan... :)



Ja sitten ihan toisenlaista asiaa:

OLISIKO INNOKASTA kuukausipinon avaajaa? Voitaisiin tehdä meille joku "tammikuisten kuulumiset kesäkuussa"-tyyppinen juttu, mutta mielelläni luovuttaisin esittelylistan päivitysvastuun jollekin muulle vaihteeksi. Kuka innostuisi?



Tai onko kiinnostusta suljettua ryhmää kohtaan? Mulle passaa kyllä hyvin tää avoinkin puoli.

Hyvää kuuluu! Olen yrittäny lueskella ketjua päivittäin, mutta täytyy myöntää, että ainaki viestit 200-300 on menny aikalailla silmäillen läpi... Tsempit kaikille mukanaolijoille! Itse voin suht hyvin, kuten ekassaki raskaudessa, eikä mitään suurempaa valittamista oikeastaan ole! Neuvolassa kävin viime viikolla ja mukava täti oli vastassa! Nyt vaan odottelen postissa kutsua ekaan ultraan. Mieski ottaa rennosti, koska olemmehan jo "kerran kokeneet" tämän. Kiinnostais vaan tietää, onko esikoiselle tulossa sisko vai veli... Kummassaki ois puolensa, joten sikäli ei väliä! Mutta esikoisenki sukupuoli selvis toisessa ultrassa, niin toivotaan että tämänki. Itsellä ei oikeen esikoisenhoidolta jää aikaa ylimääräseen päivitysvastuuseen tms, mutta suljettuki ryhmä vois olla ihan jees! Voidaanhan paksusti!



Kasmira 9+2

En ole jaksanut kirjoitella nyt vapaapäivinä... väsyttää!!!!



Minulla olisi eilen ollut työpäivä, mutten päässyt, koska niskat jumiutuivat niin pahasti, ettei oikea käsikään enää toiminut ja teen käsillä töitä. Nyt olen koittanut saada lihasjumia auki... melko huonolla menestyksellä=(

Toivottavasti kipu helpottaa ja pääsen maanantaina sorvin ääreen.



Minä odottelen vielä liki kaksi viikkoa ekaa neuvolaa, jolloin varmaan terkkari hoitaa kaikki uä-ajat yms. Ainakaan Helsingissä asuessa ei tarvinnut itse varata aikaa ultraan ja luulen, että täällä uudella asuinpaikkakunnalla menee saman kaavan mukaan, koska kuulutaan vieläkin HUS:iin. No nuohan selviää sitten 15. päivä jahka sinne asti päästään.



Olen vieläkin melko skeptinen tämän raskauden suhteen, sillä olo on edelleen ollut aiempiin verrattuna niiiin hyvä. Kuitenkin kaikki pelot ovat väistyneet, en tiedä miksi, mutta hyvä niin=) Otan sen vastaan, mitä tuleman pitää. Hieman ellotusta on tosin on ollut, mutten voi edes verrata sitä aiempiin kokemuksiini! Olen niin onnellisessa asemassa, jos mahassa on kaikki ok ja pääsen olojeni kanssa näin vähällä!



Mielitekoja on sitäkin enemmän! Eilen käytiin kaupassa ja selvisin karkkihyllyjen ohi kunnialla, mutta kotiin saapuessa ei auttanut kuin startata auto uudestaan lähikaupalle karkin ostoon=D En ikinä lähtisi normaalioloissa uudelle kauppareissulle pelkän karkin takia!!! Saas nähdä montako kiloa tulee tässä raskudessa lisää. Ensimmäisessä raskudessa kiloja tuli 5,5, toisessa 6 ja kolamnnessa hieman alle 8 kg. Nyt taitaa tulla helposti yli 10 kg =/ Kun en edes joudu oksentamaan =DDD



Hyvää viikonloppua kaikille!



Tellu 6+2

Helsingissä neuvola hoitaa ultra-aikojen varauksen edelleen, mutta esim. Vihdissä ajat pitää varata itse sairaalasta. En tiedä, miksi käytännöt on näin erilaiset, vaikka HUSiin periaatteessa kaikki kuuluukin. Eli kannattaa varmistaa se asia omasta neuvolasta. Tosin, siitä kyllä ihan varmasti sanotaan, kun sinne soittaa ja varaa ekaa käyntiaikaa. Joten, jos silloin ei ole sanottu mitään, niin voi varmaan huoletta odotella neuvolaa.



Mä en ole vieläkään saanut ultra-aikoja, vaikka jo muutaman viikon päästä nt-ultra pitäisi olla. Taitaa olla kova työ polilla löytää kaikille aikaa :)



Mä olen myös jossain välissä miettinyt sitä suljetun ryhmän mahdollisuutta. Molemmissa aiemmissa raskauksissa olen sellaiseen kuulunut ja se on ollut minusta kiva juttu. Mutta toisaalta, mun omat taidot ei alkuunkaan riitä siihen, joten jään odottamaan, josko joku muu osaisi :)



Nyt omena naamariin ja takas sorvin ääreen. Ihanaa kesäkuun ekaa viikonloppua kaikille!

Varovasti ilmoittaudun mukaan joukkoon, viestejä olen lukenutkin plussaamisesta saakka. Olot näyttävät kovastikin odottajilla vaihtelevan, samoin fiilikset. Mielialan heittelyyn on täälläkin tutustuttu, mutta muuten on fyysisesti kyllä ihan hyvä olo.



Pieni esittely: ikää 37 vuotta ja odotan ensimmäistä. Tällä hetkellä viikkoja on 7+3 ja tiistaina kävin varhaisultrassa kurkistelemassa, onko siellä masussa elämää. Olihan siellä, pieni sydän sykki kuulemma hyvän oloisesti. Lasketuksi ajaksi tuli 17.1. ja sairaala on OYS.



Edellisestä elämästä on yksi hoidoilla aikaansaatu tuulimunaraskaus, joten tämänkin vuoksi olo on kovin varovainen. Tämä pieni ihmistaimi sai alkunsa toisesta kierrosta ja yllätti täysin, kun tausta on mikä on ja ikääkin jo.



Olin varautunut hyvinkin pessimistisesti pitkään yritykseen ja ajatellut, että voihan olla, että se ei ole edes mahdollista minulle. Toivotaan, että tämä pieni ihme syntyisi sitten tammikuussa.

Kiva saada uusia odottajia mukaan!

Talvimanteli, kun olet jo sykkeen nähnyt on onnistumisprosentti raskauden suhteen jo lähellä sataa=) Etköhän voi jo luottaa saavasi vauvan tammikuussa!



Eilen oli niin julmetun kovia repäisykipuja muutamaan otteeseen, että oikein säikähdin! Mistähän moinen yhtäkkiä kun olen niidenkin suhteen suhteellisen vähällä päässyt?



Huomenna olisi taas töihin paluu ja minulla vaan lihakset edelleen jumissa. Aion kyllä mennä töihin ja, jos tuntuu, ettei työnteko onnistu, niin sitten lääkäriin ja saikkua. Toivottavasti ei tarvitse sairastelemaan jäädä. En ole koskaan elämässäni joutunut hakemaan lääkäriltä sairauslomaa ja olen kuitenkin jo 31 v.! Toivottavsti siihen ei tarvitse turvautua nytkään.



Tämän lihaskipuilun myötä en ole ehtinyt/ jaksanut pohtia raskautta, joten mielialatkin ovat olleet paljon tasaisemmat =D Hyvä kun ei jouda kokoajan pelkäämään! Muuta hyvää tästä ei oikein löydykään...



Tellu

Elmulle iso rutistus ja paljon voimia eteenpäin. Toivotaan teille pian uutta ja vahvaa tärppiä!



Belle: Mielenkiintoista pohdintaa tuosta np-ultrasta. Itsekään tuskin lapsesta luopuisin, mutta mua ei niinkään huoleta se ultra, vaan veriseula, kun siinä kai on turhia hälytyksiä enemmän kuin oikeita. Tulisiko siitä sitten vain turhaa huolta pitkäksi aikaa? Toisaalta jos saisi tuloksen että kaikki on ok, saisi vähäksi aikaa rauhan huolistaan. Vaikeita kysymyksiä pohdittavaksi.



Käpyhippi kyseli miehen fiiliksistä. Meillä ainakin mies yrittää kovasti olla intoilematta, mutta jossain sivulauseissa sitten tulee ihania lipsautuksia. "Sen mutsin vintillä olevan pinnasängyn vois maalata, kun se on aika kamala keltainen." Luulen että mieskin uskaltaa ehkä ultran jälkeen innostua näkyvämmin. Tosin tuo on kyllä niin perisuomalainen junttura, että nykyinenkin on jo siltä suureksi tunteenosoitukseksi laskettavissa. :-)



Femme, ihanaa että ultrassa oli kaikki hyvin! Meillä on tällä hetkellä alkuperäinen arvio lasketusta ajasta tuo 22.1. mikä teilläkin. Mutta sehän voi vielä siirtyä ultrissa.



Talvimanteli, tervetuloa! Täällä myös tällainen vanhempi esikoisen odottaja. Toivotaan meille molemmille niitä pieniä ihmeitä syliin tammikuussa!



Parina aamuna on tullut hiukan ihan kirkasta verta, useampana hiukan punertavaa vuotoa. Koskaan ei kuitenkaan pikkuhousunsuojaan asti, vaan vain vessassa käydessä. Vähän pelottaa, kun vähän väliä vuotaa, mutta noin vähäinen nyt kuitenkin toivottavasti on harmitonta.



Huomenna mulla on alkuraskauden ultra, ja toivon niiiiiin kovasti että siellä näkyisi syke ja voisi siis huokaista helpotuksesta. Tosin se tuo sitten uuden haasteen: vanhemmille kertominen. ;-)

Tellu kirjoitti, että jos syke on nähty, on onnistumisprosentti jo lähellä sataa. Onkohan tästä ihan jotain tilastodataa? Vai yritänkö uskoa ajatukseen ihan sen lohdullisuuden takia? :-)



Sekavia ajatuksia ja jännittäviä hetkiä elelee

Minerwa, jolla on tiettävästi 7 viikkoa täynnä

Olen alusta asti käynyt lukemassa ketjua ja nyt vasta pitkästä aikaa kirjaudun. Esikoinen on syntynyt vuonna 2005 ja nyt olisi toinen tuloillaa, 13.1. LA. Nyt siis viikkoja 8+3.



Minulla ollut koko alkuraskauden ajan tuota pientä verentuloa pyyhkiessä, nyt oli joku viikon tauko, mutta tänään taas! Kävin ultrassa viikolla 5+3 kovien vatsakipujen ja vuodon vuoksi, niin silloin lääkäri totesi, että pieni vuoto normaalia. Ja sikiö oli oikeassa paikassa, silloin ei vielä sydänäänet näkyneet.



Huomenna olisi ensimmäinen neuvola. Tänään on ollut vatsa taas järkyttävän kipeä, keskenmenon pelko on minulla tosi suuri! En oikein osaa iloita tästä vielä. Johtuen ehkä kivuista ja pienestä vuodosta.



Pahoinvointi on myös minulla ihan järkkyä, kuvottaa aamusta iltaan. Ensimmäisessä raskaudessa pahoinvointi loppui viidennen kuukauden paikkeilla, joten toivon, että en kärsisi samasta nyt. Ruoka ei maistu, jääkaappi kylmä menisi parhaiten alas.



Väsymystä on ilmassa täälläkin, ihan helposti tulee vkl nukuttua parin tunnin päiväunia.



On nämä jänniä aikoja, toisaalta haluaisi iloita ja toisaalta ei oikeen uskalla...

Valistakaahan vasta-alkajaa :)

Onko repäisykivut niitä, jotka tuntuu esim. seisomaan noustessa vai onko ne joitain muuta? Tällaisia kipuja olen itse havainnut, mutta tosi vaimeita ja harvoin.



Tervetuloa Talvimanteli ja syreeni ja kaikki muutkin uudet, joita en ole vielä erikseen tervehtinyt :)



Lela 9+4

Joku tuossa vielä kirjoitteli siitä veriseulasta, että siitä tulisi enemmän vääriä hälyytyksiä kuin itse np-mittauksista. Eikös ne yhdistä nämä molemmat ja niiden perusteella laske sen riskiluvun? Ja käsittääkseni nuo verestä mitattavat hormoonit vaihtelevat paljon eri raskauden vaiheissa. Eli jos tulee pienikin mittausvirhe sikiön koossa, niin silloinhan tuo riskiluvun arviointi menee heti mönkään. Se veriarvo on siis mun käsityksen mukaan eri esimerkiksi viikolla 10, kuin viikolla 11. Vaikea selittää, mutta toivottavasti ymmärsitte mitä ajan takaa. :)



Mutta itse olen tosiaan (kuten aiemminkin jo kirjoitin) niin ihan samoilla linjoilla Bellen kanssa tuosta seulasta. Jos ei ole valmis keskeyttämään raskautta tai menemään lisätutkimuksiin, niin kannattaa tosiaan miettiä, osallistuuko koko seulaan. Niin paljon se antaa turhia hälyytyksiä, ja sitten saa koko loppuraskauden ajan pähkäillä, että no kuinkas tässä nyt menee...

Eilen alko töitten jälkeen taas oikeella puolella alamahassa tuntumaan ilkeä paineentunne ja se jatkuu edelleen! välillä se on pois mut näkyy tulevan takas! menin sit työterveyshuoltoon päivysajalla ja sain heti lähetteen päivystykseen gynegologille joka ultras ja siellä oli oikeella paikalla elävä "olento" =)kaikki näytti olevan kunnossa ja veikkas että kivut johtuu joko kohdun kasvusta tai sitten umpparista!! veri kokeet ja pissanäytteen jouduin antamaan ja huomenna soittelen niistä tulokset. meinas että mulla on tuolla oikeella puolen se keltarauhashormooni niin voi oireilla seki...mistäpä tätä tietää!! ärsyttää tämmönen! (=D)

nuha vaivaa edelleen ja seki ärsyttää!



Syreeni meillä on esikoiset saman ikäset =) millon ootte aatellu kertoa tulevasta vauvasta?



H 6+3

kyllä on olemassa ihan tilastodataa, en ihan hatusta vetäissyt tuota prosenttia;)



Voin huomenna koittaa muistaa laittaa linkkiä sivuille, joista näkee raskauden onnistumisprosentin todennäköisyyden viikko viikolta.

Keskenmenoja on muistaakseni tutkittu OYS:ssa (saattaa olla joku muukin sairaala) ja tutkijana on ollut joku ulkomaalainen proffa, jonka mukaan nettisivut on nimetty. Pitää huomenna kaivella=)



Sivuilta saa paljon rauhoittavaa tietoa, mutta toisia jotkin asiat saattaa kyllä ahdistaakin, mutta voin sen silti tänne etsiä...



Tellu

Olen itse sivuille kirjautunut ja musta ihana toi oma raskausosio, eli näyttää miten rv:t etenee ja mitä missäkin vaiheessa tapahtuu yms. eli linkki http://www.tekay.fi/

En kyllä tiedä mistä löytyy noi prosentit... Josko Tellu osais auttaa...



Emma ja toukka uudella rv:llä eli 7+0

Tellu, kiitos jos viitsit laittaa linkkiä. Mä olen tällainen höpsö matemaatikko, joka tarvii lukuja uskaltaakseen edes toivoa. :-)