Lue keskustelun säännöt.
Kuka väittää/uskoo, että ponnistusvaihe voi olla kivuton ilman puudutteita?
20.04.2011 |
Muutamissa ketjuissa tälläsiä väitöksiä on tullut esille. Itseni on hyvin hyvin vaikea tätä uskoa! Kyllähän se lapsen tuleminen ottaa luihin ja lihaksiinkin, ei pelkästään siihen alapäähän! Ei se nyt kudostyypistä voi olla kiinni, sattuuko vai ei.
Kommentit (200)
palsta mammulin sanaan mitäpä ne anturit, kätilöt ja lekurit mistään mitään tietää :D
Tämähän on ihan yleisessä tiedossa. Etkö sinä TÄMÄN VERTAA asioista tiedä? :o
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oon joskus kuullut että jollakin olisi supistus jäänyt ns. päälle, mutta siitä en tiedä onko totta. Ei ole lähipiirissä ainakaan tapahtunut eikä itsellekään.
Varmaan ainakin harvinaista. Eli varmaan sulla ollut ponnistuksesta aiheutuvaa kipua veikkaisin ma :) Vaikka en alan asiantunija olekaan :DVoi jäädä päälle. Tällä provolla oli käynnistetyssä loppupuolella tauottomat supistukset.
Juu ei varmaan kovin mukava kokemus ole.
Olen synnyttänyt kaikki 3 lastani "luomuna" ja jokaisen ponnistusvaihe oli kivuton. Paineen tunne oli kova, ponnistamisen tarve oli mieletön, mutta kipua en tuntenut eikä kipua voi kasvoiltanikaan nähdä kun katsoo synnytysvideoita. En rähissyt ja huutanut, vaan hiljalleen hengittäen puhalsin lapset maailmaan.
kaikille, joilla ei ole ollut kivulias, mutta ymmärrän, että ei ehkä olekaan alapään osalta, onhan se ihan turtana kaikesta kivusta, mutta en ymmärrä, onko kivuttomassa ponnistusvaiheessa kivuttomat supistukset? Itsellä oli ekassa synnytyksessä tunnin ponnistusvaihe, josta jäi ihan kamalat traumat,kipu tuntui joka paikassa. Tosin päädyttiin lopulta sektioon, mutta toinen vauva tuli parissakymmenessä minuutissa kaiken mahdollisen kivunlievityksen jälkeen, oli silti kipeä, mutta muistaakseni enemmänkin supistuskipuna kuin koko kropassa tuntuvana kipuna. Ponnistusvaiheessa taitaa tulla jotain hormoneita tms. jotka auttavat unohtamaan kivun, joten myös se voi olla osasyy, miksi ponnistusvaiheen kipua ei ehkä muisteta kunnolla.
En tiedä auttaako tämä sinua yhtään, mutta ainakin yritän. Minulla on ollut myös kivulias synnytys, supistukset sekä ponnistusvaihe. Olen päässy tästä kateudesta kuitnekin yli, kun olen tajunnut miten hyvin mulla on asiat muuten elämässä! Joskus olen jopa vertaillut itseäni niihin naisiin, jotka ovat selvinneet helpolla synnytyksellä. Heillä taas on ollut jotain muuta elämässä vialla. Tai joillekin on saattanmut jäädä synnytyksestä vammoja tai repeämiä tullut. Mulla on niin hieno elämä muuten, etten enää anna ton kivuliaan synnytyksen vaikuttaa siihen negatiivisesti, vana olen kääntänyt tuonkin kokemuksen voitokseni. Olen itseasiassa nyt paljon vahvempi ihminen tuon kokemuksen jälkeen! Osaan myöskin olla ymmärtäväinen niitä naisia kohtaan, joilla ollut rankka synnytyskokemus. Elämänkokemus se vana on mikä avartaa. Sen avulla me ihmiset kehitymme ja osaamme arvostaa tosiiakin ihmisiä! Hyvää pääsiäistä :)
siirtymävaiheelta. Jos sulla ei ollut vielä lupa ponnistaa, mutta oli tunne, että ponnistuttaa, niin kyseessä voi tosiaan olla siirtymävaiheen supparit. Minulla supistus oli niin voimallinen, että olisin halunnut ponnistaa ja muutaman kerran teinkin niin. Kysyin kätilöltä, että miksi ei saa vielä ponnistaa ja se sanoi, että minulta menisi muuten voimat, jos aloittaisin ponnistamaan jo nyt. Vauva ei ollut vielä laskeutunut täysin. Minä taas luulen, että ponnistaminen olisi hyvinkin voinut laskea vauvaa alemmas. Mutta tosiaan nämä epiduraalin jälkeen tulevat supistukset tulevat niin nopeaan tahtiin, että väliä tuskin edes on ja itselläni tämä vaihe kesti lähes kaksi tuntia. Aivan helvetillinen kipu. Sitten kun sain ponnistaa, niin vauva oli pihalla kahdessa minuutissa. Niin kyllästynyt olin siihen touhuun. Halusin vaan sen äkkiä pihalle. Ja siinä kohtaa ei tuntunut kipua niin paljon, kun sai ponnistaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
toiset kun avautuvat vaan lievemmillä suppareilla kuin toiset...mullakin ekassa synnytyksessä oli helvetin kovia suppareita ja avautuminen kesti 14h kun taas toisessa olivat paljon lievempiä ja avautuminen tapahtui 4ssä tunnissa :D
mä veikkaan että sä vaan et ole kokenut vielä kunnon supistuksia! Mut älä huoli ei sun ole tarviskaan...vai onko?
tai sulla vaan ressukalla kova tarve provota :D keksi parempaa tekemistä!
mut antaa sen reppanan huudella. ei jaksa enää tollaseen idioottiin kuluttaa iakaa. Kyllä se huutelu loppuu kun huomio loppuu ;)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
toiset kun avautuvat vaan lievemmillä suppareilla kuin toiset...mullakin ekassa synnytyksessä oli helvetin kovia suppareita ja avautuminen kesti 14h kun taas toisessa olivat paljon lievempiä ja avautuminen tapahtui 4ssä tunnissa :D
mä veikkaan että sä vaan et ole kokenut vielä kunnon supistuksia! Mut älä huoli ei sun ole tarviskaan...vai onko?
Kerro minulle MIKSI on niin kova paikka että toiset kestää kipua paremmin kuin toiset? Jos sillä ei kerran edes ole mitään väliä? Minun supistukset alkoivat ( siis paikkoja avaavat) molemmissa raskauksissa jo puolen välin jälkeen joten aika naurettavaa itkeä jostain 14 tunnin supistuksista. Haloo, 14 tuntia, mitätön aika. Ilmeisesti et oikein tajua lukemaasi mutta voin kerrata kolmannen kerran. Eka synnytys oli käynnistetty jossa oli tauottomat supistukset. Koita jo vaan tajuta että toiset on vahvoja, toiset heikkoja =) Ja voi kuule, oikeasti synnytyskivut on NIIIIIIN pientä sen rinnalla mitä kipuja ihmisellä voi olla.
Mielestäni ponnistaminen ei sattunut. Jouduin tekemään töitä niin paljon, etten tuntenut kipua. Avautumisvaiheessa pitää keskittyä supistuksen vastaanottamiseen. Ponnistusvaihe on ollut minulle täyttä työtä. Ponnistaminen on vienyt kivut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
toiset kun avautuvat vaan lievemmillä suppareilla kuin toiset...mullakin ekassa synnytyksessä oli helvetin kovia suppareita ja avautuminen kesti 14h kun taas toisessa olivat paljon lievempiä ja avautuminen tapahtui 4ssä tunnissa :D
mä veikkaan että sä vaan et ole kokenut vielä kunnon supistuksia! Mut älä huoli ei sun ole tarviskaan...vai onko?
Kerro minulle MIKSI on niin kova paikka että toiset kestää kipua paremmin kuin toiset? Jos sillä ei kerran edes ole mitään väliä? Minun supistukset alkoivat ( siis paikkoja avaavat) molemmissa raskauksissa jo puolen välin jälkeen joten aika naurettavaa itkeä jostain 14 tunnin supistuksista. Haloo, 14 tuntia, mitätön aika. Ilmeisesti et oikein tajua lukemaasi mutta voin kerrata kolmannen kerran. Eka synnytys oli käynnistetty jossa oli tauottomat supistukset. Koita jo vaan tajuta että toiset on vahvoja, toiset heikkoja =) Ja voi kuule, oikeasti synnytyskivut on NIIIIIIN pientä sen rinnalla mitä kipuja ihmisellä voi olla.
ilmeisesti sinä et tajunnut, ett me puhuttiin susta. Ja me nimitettiin sut reppanaksi. Oliskohan aika jo kekisä parempaa tekemistä? Alat kuulostaa jo vähän hullulta noiden puheides kanssa. Heippa hei :D
toiset kun avautuvat vaan lievemmillä suppareilla kuin toiset...mullakin ekassa synnytyksessä oli helvetin kovia suppareita ja avautuminen kesti 14h kun taas toisessa olivat paljon lievempiä ja avautuminen tapahtui 4ssä tunnissa :D
mä veikkaan että sä vaan et ole kokenut vielä kunnon supistuksia! Mut älä huoli ei sun ole tarviskaan...vai onko?
Kerro minulle MIKSI on niin kova paikka että toiset kestää kipua paremmin kuin toiset? Jos sillä ei kerran edes ole mitään väliä? Minun supistukset alkoivat ( siis paikkoja avaavat) molemmissa raskauksissa jo puolen välin jälkeen joten aika naurettavaa itkeä jostain 14 tunnin supistuksista. Haloo, 14 tuntia, mitätön aika. Ilmeisesti et oikein tajua lukemaasi mutta voin kerrata kolmannen kerran. Eka synnytys oli käynnistetty jossa oli tauottomat supistukset. Koita jo vaan tajuta että toiset on vahvoja, toiset heikkoja =) Ja voi kuule, oikeasti synnytyskivut on NIIIIIIN pientä sen rinnalla mitä kipuja ihmisellä voi olla.
että sinä olet vahva :D Toivottavasti et kuitenkaan elä minkään kovemman kivun kanssa jatkuvasti. Ellet nyt sitten nauti kivun tuottamisesta tai kokemisesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
siirtymävaiheelta. Jos sulla ei ollut vielä lupa ponnistaa, mutta oli tunne, että ponnistuttaa, niin kyseessä voi tosiaan olla siirtymävaiheen supparit. Minulla supistus oli niin voimallinen, että olisin halunnut ponnistaa ja muutaman kerran teinkin niin. Kysyin kätilöltä, että miksi ei saa vielä ponnistaa ja se sanoi, että minulta menisi muuten voimat, jos aloittaisin ponnistamaan jo nyt. Vauva ei ollut vielä laskeutunut täysin. Minä taas luulen, että ponnistaminen olisi hyvinkin voinut laskea vauvaa alemmas. Mutta tosiaan nämä epiduraalin jälkeen tulevat supistukset tulevat niin nopeaan tahtiin, että väliä tuskin edes on ja itselläni tämä vaihe kesti lähes kaksi tuntia. Aivan helvetillinen kipu. Sitten kun sain ponnistaa, niin vauva oli pihalla kahdessa minuutissa. Niin kyllästynyt olin siihen touhuun. Halusin vaan sen äkkiä pihalle. Ja siinä kohtaa ei tuntunut kipua niin paljon, kun sai ponnistaa.
Siirtymävaihehan se varmaan sit oli. Misk mä en oo kuullu tästä termistä puhuttavan aikasemmin? Kestääkö se yleensä niin pitkään? Mulla kesti tunnin.
toiset kun avautuvat vaan lievemmillä suppareilla kuin toiset...mullakin ekassa synnytyksessä oli helvetin kovia suppareita ja avautuminen kesti 14h kun taas toisessa olivat paljon lievempiä ja avautuminen tapahtui 4ssä tunnissa :D
mä veikkaan että sä vaan et ole kokenut vielä kunnon supistuksia! Mut älä huoli ei sun ole tarviskaan...vai onko?
Kerro minulle MIKSI on niin kova paikka että toiset kestää kipua paremmin kuin toiset? Jos sillä ei kerran edes ole mitään väliä? Minun supistukset alkoivat ( siis paikkoja avaavat) molemmissa raskauksissa jo puolen välin jälkeen joten aika naurettavaa itkeä jostain 14 tunnin supistuksista. Haloo, 14 tuntia, mitätön aika. Ilmeisesti et oikein tajua lukemaasi mutta voin kerrata kolmannen kerran. Eka synnytys oli käynnistetty jossa oli tauottomat supistukset. Koita jo vaan tajuta että toiset on vahvoja, toiset heikkoja =) Ja voi kuule, oikeasti synnytyskivut on NIIIIIIN pientä sen rinnalla mitä kipuja ihmisellä voi olla.
että sinä olet vahva :D Toivottavasti et kuitenkaan elä minkään kovemman kivun kanssa jatkuvasti. Ellet nyt sitten nauti kivun tuottamisesta tai kokemisesta.
Eihän sun kivut välttämättä olleet edes kovia. Miten voit verrata, kun et tiedä mitä muut ovat kokeneet. Ehkä sulla oli vaan löysemmät paikat ja isompi lantio.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
helppohan sellaisen onkin tulla rehvastelemaan sillä kivun sietokyvyllään :D
siirtymävaiheelta. Jos sulla ei ollut vielä lupa ponnistaa, mutta oli tunne, että ponnistuttaa, niin kyseessä voi tosiaan olla siirtymävaiheen supparit. Minulla supistus oli niin voimallinen, että olisin halunnut ponnistaa ja muutaman kerran teinkin niin. Kysyin kätilöltä, että miksi ei saa vielä ponnistaa ja se sanoi, että minulta menisi muuten voimat, jos aloittaisin ponnistamaan jo nyt. Vauva ei ollut vielä laskeutunut täysin. Minä taas luulen, että ponnistaminen olisi hyvinkin voinut laskea vauvaa alemmas. Mutta tosiaan nämä epiduraalin jälkeen tulevat supistukset tulevat niin nopeaan tahtiin, että väliä tuskin edes on ja itselläni tämä vaihe kesti lähes kaksi tuntia. Aivan helvetillinen kipu. Sitten kun sain ponnistaa, niin vauva oli pihalla kahdessa minuutissa. Niin kyllästynyt olin siihen touhuun. Halusin vaan sen äkkiä pihalle. Ja siinä kohtaa ei tuntunut kipua niin paljon, kun sai ponnistaa.
Siirtymävaihehan se varmaan sit oli. Misk mä en oo kuullu tästä termistä puhuttavan aikasemmin? Kestääkö se yleensä niin pitkään? Mulla kesti tunnin.
ja sitä pidempää se kestää mitä aikaisemmin se epiduraali on lakannut vaikuttamasta. Lisää eivät mulle antaneet, kun olin jo niin paljon auki, käytännössä kai täysin auki, että siirryttiin odottelemaan milloin vauva on valmis tulemaan pihalle. Se ei sitten tapahtunutkaan ihan heti. Ja tosiaan välillä oli ihan pakko ponnistaa tässä siirtymävaiheessa, kun ei vaan pystynyt pidättämään ponnistusta.
toiset kun avautuvat vaan lievemmillä suppareilla kuin toiset...mullakin ekassa synnytyksessä oli helvetin kovia suppareita ja avautuminen kesti 14h kun taas toisessa olivat paljon lievempiä ja avautuminen tapahtui 4ssä tunnissa :D
mä veikkaan että sä vaan et ole kokenut vielä kunnon supistuksia! Mut älä huoli ei sun ole tarviskaan...vai onko?
Kerro minulle MIKSI on niin kova paikka että toiset kestää kipua paremmin kuin toiset? Jos sillä ei kerran edes ole mitään väliä? Minun supistukset alkoivat ( siis paikkoja avaavat) molemmissa raskauksissa jo puolen välin jälkeen joten aika naurettavaa itkeä jostain 14 tunnin supistuksista. Haloo, 14 tuntia, mitätön aika. Ilmeisesti et oikein tajua lukemaasi mutta voin kerrata kolmannen kerran. Eka synnytys oli käynnistetty jossa oli tauottomat supistukset. Koita jo vaan tajuta että toiset on vahvoja, toiset heikkoja =) Ja voi kuule, oikeasti synnytyskivut on NIIIIIIN pientä sen rinnalla mitä kipuja ihmisellä voi olla.
että sinä olet vahva :D Toivottavasti et kuitenkaan elä minkään kovemman kivun kanssa jatkuvasti. Ellet nyt sitten nauti kivun tuottamisesta tai kokemisesta.
Eihän sun kivut välttämättä olleet edes kovia. Miten voit verrata, kun et tiedä mitä muut ovat kokeneet. Ehkä sulla oli vaan löysemmät paikat ja isompi lantio.
Sen maailman kuva muodostuut asan vain sen omista kokemuksista. Mneee liian vaikeaksi tuon kaltaiselle ihmiselle, jos joutuu kuvittelemaan, että muiden kokemukset ei kohtaakaan omien kanssa.
siirtymävaiheelta. Jos sulla ei ollut vielä lupa ponnistaa, mutta oli tunne, että ponnistuttaa, niin kyseessä voi tosiaan olla siirtymävaiheen supparit. Minulla supistus oli niin voimallinen, että olisin halunnut ponnistaa ja muutaman kerran teinkin niin. Kysyin kätilöltä, että miksi ei saa vielä ponnistaa ja se sanoi, että minulta menisi muuten voimat, jos aloittaisin ponnistamaan jo nyt. Vauva ei ollut vielä laskeutunut täysin. Minä taas luulen, että ponnistaminen olisi hyvinkin voinut laskea vauvaa alemmas. Mutta tosiaan nämä epiduraalin jälkeen tulevat supistukset tulevat niin nopeaan tahtiin, että väliä tuskin edes on ja itselläni tämä vaihe kesti lähes kaksi tuntia. Aivan helvetillinen kipu. Sitten kun sain ponnistaa, niin vauva oli pihalla kahdessa minuutissa. Niin kyllästynyt olin siihen touhuun. Halusin vaan sen äkkiä pihalle. Ja siinä kohtaa ei tuntunut kipua niin paljon, kun sai ponnistaa.
Siirtymävaihehan se varmaan sit oli. Misk mä en oo kuullu tästä termistä puhuttavan aikasemmin? Kestääkö se yleensä niin pitkään? Mulla kesti tunnin.
ja sitä pidempää se kestää mitä aikaisemmin se epiduraali on lakannut vaikuttamasta. Lisää eivät mulle antaneet, kun olin jo niin paljon auki, käytännössä kai täysin auki, että siirryttiin odottelemaan milloin vauva on valmis tulemaan pihalle. Se ei sitten tapahtunutkaan ihan heti. Ja tosiaan välillä oli ihan pakko ponnistaa tässä siirtymävaiheessa, kun ei vaan pystynyt pidättämään ponnistusta.
Joo, se oli siirtymävaihe! Mulle kävi ihan samalla tavalla kuin sulle! Vähän siistii, nyt mä tiedän mitä on tapahtunut! :) Mutta ihmettelen misk kuulen tästä termistä vasta nyt...
siskoni kuoli juuri aivokasvaimeen ja lähes täysin kivuttomasti. Lääkärit asiaa päivittelivät kun sanoivat että yleensä terminaalivaiheessa olevat aivokasvainpotilaat tarvitsevat hyvin voimaksta morfiinia kipuihinsa mut siskoni sanoi vielä viimeisenä päivänään ettei tunnu kipua...että vaikka kipukynnyksiä on erilaisia niin on myös kivun tasoa erilaista! Ihan sama onko kyseessä syöpä tai synnytys. Mulle maalaisjärki sanoo että toisilla on kovemmat supparit kuin toisilla...
Eihän sun kivut välttämättä olleet edes kovia. Miten voit verrata, kun et tiedä mitä muut ovat kokeneet. Ehkä sulla oli vaan löysemmät paikat ja isompi lantio.
Kuten sanoin jo, synnytyskipu ei todellakaan ole ainoa kipu jota olen kokenut ja se mitä olen kokenut on sellaista joihin muut sanovat että luulivat kuolevansa, ovat soitelleet ambulansseja jne :D Miten löysemmät paikat ja isompi lantio vaikuttaa kivunsietokyvyyn? Tai muuhun kuin synnytyskipuun. Tai siihen että oikeasti joku muutaman tunnin synnytyskipu on aivan olematonta moneen muuhun kipuun verrattuna =) On se naurettavaa että joidenkin supistusten takia jopa itketään, aikuiset naiset! Kerro MIKSI tämä kolahtaa teihin niin lujaa jos en kerran ole kovia supistuksia tuntenut eikä asialla ole väliä?
Eiköhän ole tärkeintä että se lapsi tulee jollakin tavalla ulos kohdusta :)