Kuka väittää/uskoo, että ponnistusvaihe voi olla kivuton ilman puudutteita?
Muutamissa ketjuissa tälläsiä väitöksiä on tullut esille. Itseni on hyvin hyvin vaikea tätä uskoa! Kyllähän se lapsen tuleminen ottaa luihin ja lihaksiinkin, ei pelkästään siihen alapäähän! Ei se nyt kudostyypistä voi olla kiinni, sattuuko vai ei.
Kommentit (200)
mä en ole kyllä ketään apinaksi haukkunut. Ja se joku joka sinua haukkui, niin empä nyt tiedä, oliko ihan kaukaa haittu.Sinun kimppuun varmaan ei hyökättäisikään niin helposti, jos puhuttelisit muita ihmisiä vähän kunnioittasvampaan sävyyn, etkä alkaisi haukkumaan tosiia löysäpilluiksi vai miten se meni...
Joten meitipä nyt muutama kerta tutoa käytöstäsi.
Mitäää? :D Missä olen ketään löysäpilluksi haukkunut? :D Se nyt vaan on tosiasia että siihen ponnistamiseen voi vaikuttaa itse, lisäksi epiduraali voi vaikuttaa negatiivisesti ja kolmanneksi, kyllä se kivunsietokyvystä kertoo jos menee itkemään muutaman sentin jälkeen sairaalaan kivunlievitystä. En myöskään sanonut että se on huono asia mutta kovasti tuntuu mammoihin kolahtavan. Jos sinua haukut minua apinaksi niin mulle on aivan se ja sama vaikka minun kommenteista syyllistyt. Ehkäpä sinulla on aihettakin =)
eikä sitten mitään ongelmia ponnistamisessa. Molemmat ponnistin ulos nopeasti muutamalla kunnon työnnöllä. Mistä lie kiinni? Mä ehkä uskon, että toisilla naisilla kai se tietous ja tuntuma niistä omista lihaksista parempi? Minä myös halusin sen nopeasti olevan ohi ja ponnistin niin että luulin verisuone ratkeevan päässä. Ponnistin pitkään ja hartaasti. Kätilö sanoi myöhemmin että toiset naiset eiväåt vaan osaa ponnistaa riittävällä voimalla ja riittävän pitkään. Ja toki toisilla ponnistamista vaikeuttaa lapsen asento tms.
Juuri näin! Pointsit sulle.
-se jota provoksi epäillään-
että ne mun ponnistuskivut on ollukin supistuksia?
Mähän sain epiduraalin supparikipuihin, mutta epiduraali otettiin pois hyvissä ajoin ennen ponnistusvaihetta, jotta tuntisin itse sen kivun ja että pystysin ponnistamaan(tai niin kätilö mulle ainakin viisasteli tän).
Eihän ses iis tuntunu paskaakaan, kun se lapsi sitten tuli ulos. Mutta se tunti ennen kuin lapsi syntyi oli aivan helvetillistä. Emmä nyt kyllä voi tietää oliko ne ponnistus -vai supistuskipuja...???
Kertokaa joku viisaampi?
muuttuiko kipu? Supistuksethan kuitenkin tulee ns. samallalailla melkein koko ajan. Säännöllisesti yms. Hitsi kun en osaa selittää, mutta kyllä ainakin omasta mielestäni ne kivut erotti esikoista synnyttäessäni :)
mulla meni silleen, että tunsin ne supistuskivut vana synnytyksen alussa, sillon ku olin ehkä 3 senttiä auki. Siitä ponnistusvaiheeseen asti mulle laitettiin koko ajan epiduraalia ja se tila oli ihan kivuton. Mutta sitten kun se epiduraali otettiin pois niin alko yhtä-äkkiä aivan jumalattoman kauheet kivut ja itse olen ne ajatellu ponnistuskivuiksi, koska siitä hetkestä on merkitty mulla alkavan ponnistusvaihe. Mutta siis Oli ne todella todella paljon kivuliaammat ne viimiset kivut, mitä oli sillon synnytyksen alussa. Se kipu oli sellasta, että ihan kuin joku olis katkassu multa jotain lihaksia tai luita. Se ei ollu sellasta polttelua, niinku supistukset.
rajumpia. Joten on voinut olla kumpia tahansa, ellei sitten molemmanlaisia kipuja yhtäaikaa :/
Mutta varmaa ainakin on ettei ollut kivuton vaihe :/
mutta voiko ne olla supistuksia jos se kipu on jatkuvaa?
eikä sitten mitään ongelmia ponnistamisessa. Molemmat ponnistin ulos nopeasti muutamalla kunnon työnnöllä. Mistä lie kiinni? Mä ehkä uskon, että toisilla naisilla kai se tietous ja tuntuma niistä omista lihaksista parempi? Minä myös halusin sen nopeasti olevan ohi ja ponnistin niin että luulin verisuone ratkeevan päässä. Ponnistin pitkään ja hartaasti. Kätilö sanoi myöhemmin että toiset naiset eiväåt vaan osaa ponnistaa riittävällä voimalla ja riittävän pitkään. Ja toki toisilla ponnistamista vaikeuttaa lapsen asento tms.
Näin kun muistelee omia synnytyksiä.
Epiduraalin vaikutuksen alaisena en oikein suuntaa löytänyt yms. Kun taas ilman sitä se oli helppoa kuin heinänteko :)
tuota noin, tarkottaako sinun kielessäsi alahinen kipukynnys samaa kuin heikkous? Kun ensin mollaat epiduraalin ottaneita heikoiksi ja sitten sanotkin, että ymmrrät, että joillakin on alhainen kipukynnys. Kyllä sun pitäis todella miettiä vähän käytöstäsi.
Alhainen kipukynnys = mielen heikkous
Juuri sitä tarkoitan.
siksi sattuvat enemmän...eli ei kannata tulla rehvastelemaan sillä ettei itse ole kaivannut puudutteita :D jaa mistäkö tiedän että toisilla rankempia supistuksia? Siitä kun asiasta kätilön kanssa puhuin kun oli puhetta siitä että sektion jälkeen mun alatiesynnytyksessäni supistusvoimakkuutta mitataan antureilla...
haitannut ponnistamista...tai en ainakaan usko kun tulivat ulos 6 min ja 4 min. ja sattuihan se mutta suomalaisella sisulla halusin sen vaan nopeesti olevan ohi ja ponnistin niin että peräsuoli lauloi :D
että ne mun ponnistuskivut on ollukin supistuksia?
Mähän sain epiduraalin supparikipuihin, mutta epiduraali otettiin pois hyvissä ajoin ennen ponnistusvaihetta, jotta tuntisin itse sen kivun ja että pystysin ponnistamaan(tai niin kätilö mulle ainakin viisasteli tän).
Eihän ses iis tuntunu paskaakaan, kun se lapsi sitten tuli ulos. Mutta se tunti ennen kuin lapsi syntyi oli aivan helvetillistä. Emmä nyt kyllä voi tietää oliko ne ponnistus -vai supistuskipuja...???
Kertokaa joku viisaampi?
muuttuiko kipu? Supistuksethan kuitenkin tulee ns. samallalailla melkein koko ajan. Säännöllisesti yms. Hitsi kun en osaa selittää, mutta kyllä ainakin omasta mielestäni ne kivut erotti esikoista synnyttäessäni :)
mulla meni silleen, että tunsin ne supistuskivut vana synnytyksen alussa, sillon ku olin ehkä 3 senttiä auki. Siitä ponnistusvaiheeseen asti mulle laitettiin koko ajan epiduraalia ja se tila oli ihan kivuton. Mutta sitten kun se epiduraali otettiin pois niin alko yhtä-äkkiä aivan jumalattoman kauheet kivut ja itse olen ne ajatellu ponnistuskivuiksi, koska siitä hetkestä on merkitty mulla alkavan ponnistusvaihe. Mutta siis Oli ne todella todella paljon kivuliaammat ne viimiset kivut, mitä oli sillon synnytyksen alussa. Se kipu oli sellasta, että ihan kuin joku olis katkassu multa jotain lihaksia tai luita. Se ei ollu sellasta polttelua, niinku supistukset.
rajumpia. Joten on voinut olla kumpia tahansa, ellei sitten molemmanlaisia kipuja yhtäaikaa :/
Mutta varmaa ainakin on ettei ollut kivuton vaihe :/mutta voiko ne olla supistuksia jos se kipu on jatkuvaa?
Oon joskus kuullut että jollakin olisi supistus jäänyt ns. päälle, mutta siitä en tiedä onko totta. Ei ole lähipiirissä ainakaan tapahtunut eikä itsellekään.
Varmaan ainakin harvinaista. Eli varmaan sulla ollut ponnistuksesta aiheutuvaa kipua veikkaisin ma :) Vaikka en alan asiantunija olekaan :D
toisilla parempi tuntuma ponnistamiseen ja saavat sen epiduraalin oikeaan aikaan (ei haittaa ponnistamista). Sitten on taas niitä jotka saavat sen liian myöhään eivätkä muutenkaan osaa niin ponnistaa kunnolla...
eikä sitten mitään ongelmia ponnistamisessa. Molemmat ponnistin ulos nopeasti muutamalla kunnon työnnöllä. Mistä lie kiinni? Mä ehkä uskon, että toisilla naisilla kai se tietous ja tuntuma niistä omista lihaksista parempi? Minä myös halusin sen nopeasti olevan ohi ja ponnistin niin että luulin verisuone ratkeevan päässä. Ponnistin pitkään ja hartaasti. Kätilö sanoi myöhemmin että toiset naiset eiväåt vaan osaa ponnistaa riittävällä voimalla ja riittävän pitkään. Ja toki toisilla ponnistamista vaikeuttaa lapsen asento tms.
Juuri näin! Pointsit sulle.
-se jota provoksi epäillään-
eikö ole vähän mautonta alkaa provoilla toisen pahalla ololla? kertoo vähän sinusta ja tasokkuudestasi. Hienoa muuten, että elämässäi on ainakin yksi asia, jolla voit ylpeillä. Se, ettet tarvinnut epiduraalia. Todella merkityksellinen asia :D:D Lol
Kyllä sinä olet todellinen apinoitten apina.
kaikille, joilla ei ole ollut kivulias, mutta ymmärrän, että ei ehkä olekaan alapään osalta, onhan se ihan turtana kaikesta kivusta, mutta en ymmärrä, onko kivuttomassa ponnistusvaiheessa kivuttomat supistukset? Itsellä oli ekassa synnytyksessä tunnin ponnistusvaihe, josta jäi ihan kamalat traumat,kipu tuntui joka paikassa. Tosin päädyttiin lopulta sektioon, mutta toinen vauva tuli parissakymmenessä minuutissa kaiken mahdollisen kivunlievityksen jälkeen, oli silti kipeä, mutta muistaakseni enemmänkin supistuskipuna kuin koko kropassa tuntuvana kipuna. Ponnistusvaiheessa taitaa tulla jotain hormoneita tms. jotka auttavat unohtamaan kivun, joten myös se voi olla osasyy, miksi ponnistusvaiheen kipua ei ehkä muisteta kunnolla.
että ne mun ponnistuskivut on ollukin supistuksia?
Mähän sain epiduraalin supparikipuihin, mutta epiduraali otettiin pois hyvissä ajoin ennen ponnistusvaihetta, jotta tuntisin itse sen kivun ja että pystysin ponnistamaan(tai niin kätilö mulle ainakin viisasteli tän).
Eihän ses iis tuntunu paskaakaan, kun se lapsi sitten tuli ulos. Mutta se tunti ennen kuin lapsi syntyi oli aivan helvetillistä. Emmä nyt kyllä voi tietää oliko ne ponnistus -vai supistuskipuja...???
Kertokaa joku viisaampi?
muuttuiko kipu? Supistuksethan kuitenkin tulee ns. samallalailla melkein koko ajan. Säännöllisesti yms. Hitsi kun en osaa selittää, mutta kyllä ainakin omasta mielestäni ne kivut erotti esikoista synnyttäessäni :)
mulla meni silleen, että tunsin ne supistuskivut vana synnytyksen alussa, sillon ku olin ehkä 3 senttiä auki. Siitä ponnistusvaiheeseen asti mulle laitettiin koko ajan epiduraalia ja se tila oli ihan kivuton. Mutta sitten kun se epiduraali otettiin pois niin alko yhtä-äkkiä aivan jumalattoman kauheet kivut ja itse olen ne ajatellu ponnistuskivuiksi, koska siitä hetkestä on merkitty mulla alkavan ponnistusvaihe. Mutta siis Oli ne todella todella paljon kivuliaammat ne viimiset kivut, mitä oli sillon synnytyksen alussa. Se kipu oli sellasta, että ihan kuin joku olis katkassu multa jotain lihaksia tai luita. Se ei ollu sellasta polttelua, niinku supistukset.
rajumpia. Joten on voinut olla kumpia tahansa, ellei sitten molemmanlaisia kipuja yhtäaikaa :/
Mutta varmaa ainakin on ettei ollut kivuton vaihe :/mutta voiko ne olla supistuksia jos se kipu on jatkuvaa?
Oon joskus kuullut että jollakin olisi supistus jäänyt ns. päälle, mutta siitä en tiedä onko totta. Ei ole lähipiirissä ainakaan tapahtunut eikä itsellekään.
Varmaan ainakin harvinaista. Eli varmaan sulla ollut ponnistuksesta aiheutuvaa kipua veikkaisin ma :) Vaikka en alan asiantunija olekaan :D
Niin. oli miten oli :) Ja mennyttähän tuo synnytys on jo. Onni onnettomuudessa oli, ettie mitään repeämiä tullut ja muutenkin toipuminen kävi aika nopeasti :) Seuraava lapsi syntyy sektiolla jokatapauskessa!
siksi sattuvat enemmän...eli ei kannata tulla rehvastelemaan sillä ettei itse ole kaivannut puudutteita :D jaa mistäkö tiedän että toisilla rankempia supistuksia? Siitä kun asiasta kätilön kanssa puhuin kun oli puhetta siitä että sektion jälkeen mun alatiesynnytyksessäni supistusvoimakkuutta mitataan antureilla...
Niin sattuvat koska toiset ovat heikompia. Onpa sulla ollut typerä kätilö! Jopa minä ei-kätilönä tiedän että ne supistusmittarit ovat todella epäluotettavia eivätkä edes kaikilla näytä supistuksia. Kummasti ne lapset silti syntyy vaikkei "supistuksia olekaan" Eka synnytykseni oli käynnistetty, jossa oli tauttomia supistuksia ja toinen synnytys oli syöksysynnytys, joten koittakaa vaan uskoa että toiset on heikompia kuin toiset. Eikä siinä mitään pahaa ole!
siitä kun vauva painoi ulos tullessaan paikkoja niin että luulin ratkeavani. Eniten sattui peräsuoleen luulin sen halkeavan...mut se ei ollut mitään supistuksiin verrattuna siltikään. Ja tosiaan eri ihmisillä on erilaisia supistuksia ei ole kiinni pelkästään siitä miten korkea tai alhainen on kipukynnys! Totta kai rajut supparit on kivuliaampia ja kaikilla ei ole ollenkaan rajuja supistuksia.
eikö ole vähän mautonta alkaa provoilla toisen pahalla ololla? kertoo vähän sinusta ja tasokkuudestasi. Hienoa muuten, että elämässäi on ainakin yksi asia, jolla voit ylpeillä. Se, ettet tarvinnut epiduraalia. Todella merkityksellinen asia :D:D Lol
Kyllä sinä olet todellinen apinoitten apina.
Sinulla ei ole mitään josta voisit olla ylpeä =) Jos tällä asialla ei ole mitään merkitystä niin miksi olet noin helvetin vihainen?
tai sulla vaan ressukalla kova tarve provota :D keksi parempaa tekemistä!
Kumpikaan ei haitannut, koska ponnistusvaihetta edeltäneet supistukset oli niin helevetilliset, ettei pienet polttelut tuntuneet enää missään.
Ponnistus oli helpotus.
Molemmilla kerroilla sain pienen repeämän ja muutamia tikkejä.
palsta mammulin sanaan mitäpä ne anturit, kätilöt ja lekurit mistään mitään tietää :D
Oon joskus kuullut että jollakin olisi supistus jäänyt ns. päälle, mutta siitä en tiedä onko totta. Ei ole lähipiirissä ainakaan tapahtunut eikä itsellekään.
Varmaan ainakin harvinaista. Eli varmaan sulla ollut ponnistuksesta aiheutuvaa kipua veikkaisin ma :) Vaikka en alan asiantunija olekaan :D
Voi jäädä päälle. Tällä provolla oli käynnistetyssä loppupuolella tauottomat supistukset.
tuota noin, tarkottaako sinun kielessäsi alahinen kipukynnys samaa kuin heikkous? Kun ensin mollaat epiduraalin ottaneita heikoiksi ja sitten sanotkin, että ymmrrät, että joillakin on alhainen kipukynnys. Kyllä sun pitäis todella miettiä vähän käytöstäsi.