Kannatatko eriarvoistavia tasoryhmiä peruskouluihin? (Kokoomuksen asialistalla tämäkin!)

Minä olen -72 syntynyt ja meillä ei enää tasoryhmiä ollut. Hyvä niin, sillä en jaksanut panostaa kouluun, se oli raskasta ja ahdistavaa, oli niin paljon ongelmia kotona että koululle ei jäänyt enää energiaa. Minulla oli esim. matikka 6 vaikka olen oikeasti siinä hyvä. Nyt opiskelen yliopistossa ja jos olisin ollut huonoimmalla tasoryhmällä niin minulla ei olisi ollut oikeutta hakea lukioon eikä yliopistoon. Silloin torpattiin kaikkien hitaimmin opiskelevien mahdollisuudet päästä jatkokoulutukseen, esim lukioon ei voinut hakea huonoimmalta tasoryhmältä lainkaan. Se oli väärin.

Kas kun selittelet. Kaikilla on mahdollisuus vaikka mihin jos haluaa. Itse en ole lukiota käynyt, mutta valmistunut kyllä yliopistosta.

Kannattaa ottaa kaikista mahdollisuksista selvä, eikä uskoa muiden puheita. Nytkin joku voi usko sun kirjoitusta.

Mä olen syntynyt -73

ei pidä tuhlata resursseja. Ne pystyvät suorittamaan peruskoulun oppimäärän helposti. Mikäs ongelma turhautuminen muka on.



Lukihäiriöisiin ja hitaammin oppiviin pitäisi panostaa kaikki lisäpaukut, mitä yhteiskunnalla on varaa antaa. Heille pitää antaa tasavertaiset mahdollisuudet pyrkiä korkeatasoisiin jatko-opiskelupaikkoihin.



Moni lukihäiriöinen tai hitaasti oppiva voi nimittäin ajan mittaan löytää itselleen sopivan opiskelumenetelmän ja pärjätä aivan hyvin akateemisissa opinnoissa ja töissä. Heitä ei saa mitätöidä alkutaipaleella.

pelkän "lahjakkuuden" tai "osaamisen" perusteella. Lapsen ja nuoren elämässä on iso osa asioita, jotka vaikuttavat hänen koulunkäyntiinsä ja pärjäämiseensä koulujärjestelmässä. Yksi näistä tekijöistä on kodin sosioekonominen ja henkinen tila. Tutkimusten mukaan vanhempien kykyuskomukset vaikuttavat alakoululaisten saamiin arvosanoihin - samoin lapsen omat kykyuskomukset. Myös opettajan kannustavalla asenteella on vaikutusta. Esim. nämä tekijät voivat varsin monen lapsen kohdalla johtaa tilanteisiin, jossa lapsen kyvyssä omaksua asioita ei ole vikaa, vaan huoli omasta perheestä, koulutovereiden syrjintä ja jopa opettajan negatiiviset odotukset haittaavat koulussa suoriutumista. Mitä seuraa siitä, kun tällainen lapsi laitetaan siihen "hitaaseen" porukkaan? Silloin myös koululaitos vahvistaa hänen käsitystään "huonommuudesta" - sillä tasot väistämättä määrittävät sekä lasta itseään, että saattavat vaikuttaa lapsen negatiivisten attribuutioiden käyttöön itsestään. Mielestäni koululaitoksen (varsinkaan peruskoulutasolla) tehtävä ei ole turputtaa tietoa ja taitoja eri aineissa lasten ja nuorten päähän, vaan antaa elämäntaidollisia valmiuksia kohdata entistä vaativampi maailma, joka heitä odottaa. Mitä nämä elämäntaidolliset vaatimukset sitten ovat? Kykyä tehdä yhteistyötä, kykyä etsiä tietoa, kykyä tuntea itsensä jne jne. Kenestäkään koulussa pärjäästä ei tule kirkkainta tähteä oman erinomaisuutensa tähden. Kaikkien lahjakkaiden takana on AINA myös muiden ihmisten tekemä työ pohjalla. Ja opettaminen opettaa parhaiten tietämään sen, miten vähän sitä tietää. Itse peräänkuulutan pehmeämpiä arvoja peruskouluumme, yhteistyön tekemisen korostamista ja kaikkien samanarvoisuutta. Eri näkökulmien tarkastelu asioiden taustalla ei myöskään ole pahitteeksi. t. ope

omatasoiseen opiskeluu, ettei kenellekkään tule paha mieli. Eikä sille lahjakkaalle tule paha mieli, kun joutuu junnaamaan paikallaan?

Meidän lapsi ei saanut ekaluokalla matematiikassa ollenkaan opetusta, koska ei ollut mitään mitä olisi ko aineesta oppinut. No olihan se kiva olla apuopena, mutta siitä ei ollut mitään hyötyä lapsen omalle matematiikan oppimiselle. Hän joutui itsenäisesti tekemään tokaluokan ja myöhemmin kolmannen lisätehtävät, niihinkään opetusta saamatta. Kenen olisi ollut vika, jos olisi jäänyt paitsi jostain ratkaisevasta opetuksesta? Onneksi on niin lahjakas, että ei ollut onelmia ja koti joka viitsii kannustaa ja opastaa.

Miksi me mieheni kanssa maksamme korkeaa vero jos joudumme itse lapsemmekin opettamaan?

ei pidä tuhlata resursseja. Ne pystyvät suorittamaan peruskoulun oppimäärän helposti. Mikäs ongelma turhautuminen muka on.

Lukihäiriöisiin ja hitaammin oppiviin pitäisi panostaa kaikki lisäpaukut, mitä yhteiskunnalla on varaa antaa. Heille pitää antaa tasavertaiset mahdollisuudet pyrkiä korkeatasoisiin jatko-opiskelupaikkoihin.

Moni lukihäiriöinen tai hitaasti oppiva voi nimittäin ajan mittaan löytää itselleen sopivan opiskelumenetelmän ja pärjätä aivan hyvin akateemisissa opinnoissa ja töissä. Heitä ei saa mitätöidä alkutaipaleella.

Kenelläkään ei saa olla parempia mahdollisuuksia kuin toisilla päästä yliopistoon. Olisi reilua, että yliopiston aloituspaikat arvottaisiin täysin satunnaisesti.

miksei hyppää luokkaa yli. (Mulla oli luokkakaverina tyttö, joka oli hypännyt tokan yli.)



Ihmeellistä valittaa, jos on koulussa liian helppoa. Sehän on ihanaa sille, jolla on. Turhautuminen on omituinen ongelma.

-80 luvulla. Muissa aineissa ei ollut tasoryhmiä. Toki sai valita valinnaisena enemmän musiikkia, kieliä jne.



Esim. matematiikaa on osalle helppoa ja osalle vaikeaa. Jos on matemaattisia vaikeuksia/lahjakkuuksia, niin kyllä ne tulisi pystyä huomioimaan opetuksessa eikä tasapäistää opetusta kaikille samaksi, sillä silloin kärsivät kaikki.



En siis kannata matematiikassa tasoryhmiä (negatiivinen sana) vaan erilaisia oppimisryhmiä, jossa matematiikkaa lähestytään ko. ryhmän tarpeiden näkökulmasta.

on pitkään tiedetty mitä kouluihin tarvitaan, mutta ei toimita niin.



Kokoomus ei tiedä mistään mitään. Tästä on lähdettävä.



Kouluihin tarvitaan lisää opettajia. Luokkaan 2 opettajaa. Tästä on lähdettävä.



Yli 24 oppilaan luokissa tarvitaan jo 3 opettajaa. Luokkia on suurennettu ja epäilen että tämäkin on kokoomuksen syytä. Tehdään säästöjä. Yksi ihminen ei kykene opettamaan suurta laumaa. Siihen olisi teoreettinen mahdollisuus, jos oppilaat olisivat motivoituneita työskentelemään tehokkaasti ja ottaisivat vastuun oppimisesta.



Mitään muutosta tasoon ei saada ellei opettajien määrää lisätä luokissa. Tai oppilasmäärää pienennetä.



Tämä on se fakta josta on lähdettävä eteenpäin ja josta on paasattu jo pitkään. Tässä on ne pullat jotka syödään kädestä mitään muuta keinoa ei ole olemassakaan. Kokoomus on paskanjauhaja.

Millainen ihminen puhuu roskaväestä? Äänestätkö kookoomusta?

puhun roskaväestä kun tarkoitan roskaväkeä. Koulussa aikoinaan se sakki ei tehnyt läksyjään, ei oppinut mitään, metelöi tunnilla, poltti tupakkaa ja haistatteli kaikille itseään pienemmille & opettajille. Aikuisena roskaväki asuu kaupungin vuokraslummissa, elää avustuksilla, syö rasvaista pikaruokaa, meluaa ja roskaa. ym ym. Kyllä te tiedätte.

Yläasteella en tehnyt koskaan laajan matikan läksyjä. Silti pärjäsin kohtuullisesti kokeissa 8-10. Lukiossa kirjoitin pitkän matikan hyvällä arvosanalla ja työskentelen nykyisin IT-allalla, jossa looginen päättelykyky ei niinkään matikka on tärkeä.

tahtoo lapsensa fiksujen luokalle.

Tasoryhmät vaan mielestäni NIMENOMAAN parantavat erilaisten oppijoiden mahdollisuuksia...Mä en ymmärrä väkeä jonka mielestä on REILUA, että esim lapseni luokalla edettiin ekalla lukemaan oppimisessa niin että kaikki turhautuivat: poikani osasi lukea jo kouluun mennessä ja oli vallan ärsyyntynyt kun eka puoli vuotta tankattiin kirjaimia ja tavuja jotka olivat jo täysin hallussa.Ja luokan hitain lukemaan oppija (poikani paras kaveri) pelkäsi ekan puolen vuoden jälkeen äikän tunteja jo hirmuisesti kun kaikki muut hallitsivat lukemisen eikä hän selvinnyt vielä tavuistakaan. Oppi lukemaan viikkoa ennen ekan loppumista. Eikö nimenomaan tämän hitaan oppijan etu olisi että hän saisi tarvitsemaansa apua ja huomiota ja vertaistukea tasoryhmässä, jossa ei näitä jo sujuvasti lukevia olisi "häiritsemässä" tuntia.

silloin voimaan tulleen opetussuunnitelman vuoksi.



Matematiikan taidot ovat suomalaisilla ihan onnettomat. Osittain tasoryhmien, mutta myös vähentyneen matamtiikan opetuksen ja yo-kirjoitusten pakottomuuden takia.