Kannatatko eriarvoistavia tasoryhmiä peruskouluihin? (Kokoomuksen asialistalla tämäkin!)

Miksi kieltää sitä, että osa lapsista osaa paremmin matematiikkaa kuin toiset? Miksi ei anneta näiden fiksujen opiskella enemmän, vaan pakotetaan heidät hitaaseen opiskeluun? Ja jos osa taas vaatii enemmän opetusta saman asian oppimiseen, miksi heille ei sitä anneta?

Demarien tasapäistämispolitiikka on menneen talven lumia.

On yksilön osaamisen kehittymisen ja yhteiskunnallisen tuottavuuden kannalta ideaalia, että ihmisiä kannustetaan opiskelemaan niitä aineita joissa he ovat vahvimmillaan. Jos se onkin joillain matikka, joillain kielet, niin mitä sitten? Ihmiset ovat eri tavoin hyviä eri asioissa.

Edelleen pitäisi useammin pudottaa luokaltaan ne opiskelijat, jotka eivät omanikäistensä kelkassa pysy.

Juuri se on tasa-arvoista kohtelua, että annetaan jokaiselle mahdollisuus kehittyä parhaalla mahdollisella tavalla siinä missä on hyvä. Ei se, että vaaditaan joiltain raasuilta jotain mihin niistä ei ole, samalla kun tukahdutetaan muiden kehittyminen tylsistymisellä.

ja olen vasemmistolainen.



Eihän tasoryhmissä ole kyse "luokkajaosta", vaan siitä että kaikki saavat yksilöllisempää taipumustensa mukaisempaa opetusta.



Minäkin olen tasapäistämisen uhri, muistan sen turhautumisen kun itse luki kasilla lukion kirjoja (jotka olin itse ostanut omilla rahoillani sillä oppiminen kiinnosti)muttei ikinä saanut näyttää mitä osaa. Opettaja kysyi niin noloja (helppoja) kysymyksiä etten kehdannut edes vastata. Äidinkielessä piti lukea jotain typeriä nuorten kirjoja vaikka olin 11-vuotiaasta lukenut aikuisten kirjoja ja luin filosofiaa, tähtitiedettä ym. Jotenkin loukkasi se että opettajat pitivät tyhmempänä kuin olen. Lopetin sitten ysillä koulunkäymisen kokonaan. Omat lapseni ovat samanlaisia alisuoriutujia.

Pidän järkevänä sitä, että opiskelusta kiinnostuneilla, fiksuilla ja motivoituneilla oppilailla on mahdollisuus keskittyä opiskeluun ilman häiriköivää mölinäjengiä.



Jälkimmäiset voivat sitten kirjoittaa myöhemmin provosoivia kirjoituksia keskustelupalstoille sekoittaen iloisesti esim. puolueet keskenään.

Tasokurssit nimenomaan poistavat eriarvoistumista, koska ne tarjoavat oppilaalle hänen omien kykyjensä mukaista opetusta. Kenenkään ei tarvitse tällöin tuntea itseään huonoksi.

Kyllä sellaisilla oppilailla, joilla on riittävästi lahjoja ja motivaatiota, osaamista pitää olla samat mahdollisuudet olla yksilöitä kuin häiriköillä ja hitaasti oppivilla.



Minusta on älytöntä, että edetään hitaimpien tahtiin. Siinä haaskataan monen lahjat ja halu oppia. Ei kauheasti motivoi tankata jotain sellaista, jonka osaa etuperin ja takaperin.

Jos olen alemmalla tasokurssilla ja saan sieltä 9 ja jos kaveri on korkeammalla tasolla ja osaa paremmin, mutta saa silti vain 8, mulla on parempi keskiarvo pyrkiessä vaikka lukioon?

eli ylä-asteen käynyt muutamia vuosia sitten. Meillä oli silloin tasoryhmät ruotsissa, englannissa ja matematiikassa. Kaikissa näissä aineissa oli oppilaat jaettu kolmeen ryhmään "palikkaryhmään","tavisryhmään",ja "hikkeryhmään", en muista mitkä oli viralliset termit. Ja jaettiin sen mukaan mikä on ollut menestys kyseisessä aineessa.



Mun mielestä oli tosi hyvä, ja tätä mieltä oli kaikki muutkin. Ruotsissa olin itse "palikkaryhmässä" ja koin tosi hyödylliseksi, että asiat mentiin hitaasti ja pidettiin huolta, että kaikki varmasti ymmärtää ennenkun siirryttiin eteenpäin. Matematiikassa taas olin se 10 oppilas, joka aina ennen oli turhautunut tunneilla ja piirrellyt kukkasia, kun mentiin "itsestään selviä asioita tunti tolkulla" ja turhauduin. Hikkeryhmässä mentiin vaativampia asioita, sai paljon lisätehtäviä jne. eikä kellään käynyt aika pitkäksi, vaan koko ajan kaikki oppi

Jos olen alemmalla tasokurssilla ja saan sieltä 9 ja jos kaveri on korkeammalla tasolla ja osaa paremmin, mutta saa silti vain 8, mulla on parempi keskiarvo pyrkiessä vaikka lukioon?

Että meillä ainakin oli kaikilla ryhmillä sama koe ja sama arvostelu. Pointti oli siinä, että ne palikkaryhmäläiset opiskelivat sitä "koealuetta" sen koko jakson ajan hitaasti ja varmasti, kun taas hikkeryhmäläiset osasivat asiat nopeammin, ja käyttivät ylimääräisen ajan opetellen sovelluksia tai muita asioita. Näin ollen mitään eriarvoista ei numeroissa ollut, vaan ne määräytyi ihan normaalisti kokeen arvosanan+ tuntiaktiivisuuden mukaan. Esim. matikkahiket pärjäs tietysti paremmin matikankokeessa niinkun ennenkin, mutta palikkaryhmäläiset ei saanutkaan sitä ainaista nelosta niinkun muuten kun luovuttivat jo ekalla tunnilla kun mentiin niin nopeasti.

T. Edellinen

Esim. että heikon ryhmän 10 vastaa tavallisen ryhmän 8:a ja fiksun ryhmän 7 vastaa tavallisen ryhmän 8:a tms.

Mulla oli aikoinaan näitä tasokursseja ja oli erittäin huono asia.

vaan sitä että jokaiselle tarkoituksenmukaista. Miksi minun lapseni eivät saisi edistyä koulussa omaa tahtiaan, sallitaanhan omassa tahdissa edistyminen niille lapsille jotka oppivat hiukan hitammin kuin muut. Miksei siis minun lapsilleni sallittaisi sitä, he oppivat hiukan nopeammpin kuin eräät muut. Ehdottomasti kannatan tasoryhmiä. Onhan jalkapallossa ja kiekossakin tasoryhmät

Jalkapallo ja jääkiekko ovat vapaaehtoista harrastustoimintaa; peruskoulutuksen suhteen kaikilla pitää olla samat mahdollisuudet ja puitteet mahdollisimman pitkään.

Tasoryhmät ovat askel kohti eriarvoistavaa yhteiskuntaa - tasoerot kasvavat jo aikaisin liian suuriksi, jos osa porukasta päästetään erkaantumaan omiin ryhmiinsä ja yksityiskouluihinsa.

Kokoomuksen näkemys lisää kahden kerroksen väkeä. Ei voi mitään.

Ap.

Itse olen duunariperheestä ja vasemmistolainen, mutta muistan kyllä omalta kouluajalta turhautumisen kun täysin yrittämättä tuli aina kymppejä ja silti tunneilla edettiin niiden puupäiden ehdoilla jotka tarvitsivat aikaa ja lukemista edes keskinkertaisten tulosten saamiseen.

Tasoryhmiä tuskin eriteltäisiin siis vanhempien tulotason mukaan vaan oppimiskyvyn ja halun mukaan jolloin se ei olisi eriarvoistavaa vaan tasa-arvoa lisäävää.

Toihan on peruspersupekka, joka kirjottelee...

Tasokurssit torppaavat monen lapsen mahdollisuuden jatko-opintoihin. Sitä voi kouluaikana opiskelukyky ja -motivaatio vaihdella niin moneen kertaan, että mitään eriarvoistavaa tasokurssitusta ei pidä suosia. Normaali tasa-arvoinen koulutus vaan kaikille ja ne kansakunnan kynttilät sitten pätevät sen jälkeen joka tapauksessa jos niin huippuja ovat.



Onneksi otin itse aikoinaan lukioon oikeuttavat tasokurssit vaikken lukioon mennytkään. Olisin joutunut ne korkeammat kurssit myöhemmin kuitenkin opiskelemaan jos olisin korkeampiin jatko-opintoihin mielinyt. En tosiaan toivo, että enää uudestaan mennään moiseen typeryyteen kun siitä kerran eroon päästiin.

pelkän "lahjakkuuden" tai "osaamisen" perusteella. Lapsen ja nuoren elämässä on iso osa asioita, jotka vaikuttavat hänen koulunkäyntiinsä ja pärjäämiseensä koulujärjestelmässä.



Yksi näistä tekijöistä on kodin sosioekonominen ja henkinen tila. Tutkimusten mukaan vanhempien kykyuskomukset vaikuttavat alakoululaisten saamiin arvosanoihin - samoin lapsen omat kykyuskomukset. Myös opettajan kannustavalla asenteella on vaikutusta. Esim. nämä tekijät voivat varsin monen lapsen kohdalla johtaa tilanteisiin, jossa lapsen kyvyssä omaksua asioita ei ole vikaa, vaan huoli omasta perheestä, koulutovereiden syrjintä ja jopa opettajan negatiiviset odotukset haittaavat koulussa suoriutumista.



Mitä seuraa siitä, kun tällainen lapsi laitetaan siihen "hitaaseen" porukkaan? Silloin myös koululaitos vahvistaa hänen käsitystään "huonommuudesta" - sillä tasot väistämättä määrittävät sekä lasta itseään, että saattavat vaikuttaa lapsen negatiivisten attribuutioiden käyttöön itsestään.



Mielestäni koululaitoksen (varsinkaan peruskoulutasolla) tehtävä ei ole turputtaa tietoa ja taitoja eri aineissa lasten ja nuorten päähän, vaan antaa elämäntaidollisia valmiuksia kohdata entistä vaativampi maailma, joka heitä odottaa. Mitä nämä elämäntaidolliset vaatimukset sitten ovat? Kykyä tehdä yhteistyötä, kykyä etsiä tietoa, kykyä tuntea itsensä jne jne.



Kenestäkään koulussa pärjäästä ei tule kirkkainta tähteä oman erinomaisuutensa tähden. Kaikkien lahjakkaiden takana on AINA myös muiden ihmisten tekemä työ pohjalla. Ja opettaminen opettaa parhaiten tietämään sen, miten vähän sitä tietää.



Itse peräänkuulutan pehmeämpiä arvoja peruskouluumme, yhteistyön tekemisen korostamista ja kaikkien samanarvoisuutta. Eri näkökulmien tarkastelu asioiden taustalla ei myöskään ole pahitteeksi.



t. ope

eivät ole oikeutettuja tasoiseensa koulutukseen?



Jo lakikin sanoo, että jokainen on oikeutettu omatasoiseen opetukseensa.



Kolmitasoinen jaottelu olis hyvä, kuten tuossa ainakin yksi kirjoitti (en lukenut kaikkia).



Hitaille omansa, ns. normitaso ja lahajkkaat/nopeasti oppivat/omaksuvat.



Jos sun Kalles on hidas laskemaan ja lukemaan, miksi mun Villen pitäis kärsiä siitä ja istua pulpetissa tekemättä mitään? Onko se oikeudenmukaista? Mun mielestä ei.



Ehdottomasti tasot kehiin.



Olen sitoutumaton

Kannattaisi miettiä mille (tarkalleen ottaen) sen äänensä on antamassa. <a href="http://www.pekkasinisalo.fi/tasoryhma.htm" alt="http://www.pekkasinisalo.fi/tasoryhma.htm">http://www.pekkasinisalo.fi/tasoryhma.htm</a&gt;

Täyttä asiaa

Huonommille pitää antaa tukiopetusta ja nopeat oppijat voisivat sitten vaikka jättää luokan väliin silloin tällöin.



Tasokurssit epätasa-arvoistavat pitemmän päälle. Jatko-opiskelumahdollisuudet vaikeutuvat, kun opiskelupaikat valitsevat tietenkin niitä laajimpia kursseja käyneitä.



Jos ajatellaan, että koululaitos antaa tietyn määrän oppia peruskoulun ajan kaikille oppilaille, niin tämä on oikein. Jos on hitaampi, saa tukiopetusta. Jos on nopeampi, niin voi vaikka piirrellä tai lähteä aikaisemmin välitunnille. Resursseja ei kannata tuhlata tämän lahjakkaan ylempään oppimistulokseen, vaan sen huonomman oppimistuloksen saamiseen normaalille tasolle tukiopetuksella.

Matikassa oli laaja, keski ja suppea. Kielissä laaja ja suppea. Suppean suorittanut ei päässyt lukioon.

Tasoista haluttiin eroon, ettei se aiheuttaisi jakoa huonompaan kastiin ja jotta kaikki oli tasa-arvosia yläasteella ja voisivat hakea mihin vain.



Onhan nykyäänkin mahdollisuus niillä, jotka eivät pärjää eri tasoiseen opetukseen. Nyt on kouluissa E-kirjat, joita käytetään yksilöillyillä oppilailla, jotka eivät pärjää luokan tahdissa. Esim. matematiikassa muut laskevat isoja jakolaskuja, niin yksilöitetty oppilas laskee samoja, mutta pienemmillä numeroilla. Kokeet ovat heillä myös helpommat.

mutta tiedän, että monissa kouluissa oppilaat on jo nyt jaettu "tasoryhmiin" eli juurikin noihin nopeisiin, keskiverto ja hitaisiin oppijoihin. Ei niitä tietystikään noilla nimillä aina kutsuta :)

Erona 80-luvun tasoryhmiin on se, että nykyään kaikki noudattavat samaa opetussuunnitelmaa ja usein koulut pitävät kaikille ryhmille samat kokeetkin. Eivät siis johda mihinkään peruuttamattomaan kärryiltä putoamiseen. (80-luvullahan vaatimukset ryhmissä olivat erilaiset ja suppeista ryhmistä ei voinut hakeutua esim. lukioon.)

Kerro toki lisää noista 80-luvun tasoryhmistä. Ainahan peruskoulun jälkeen on voinut päästä lukioon.

Ammattikoulussa oli 1992 oma luokka "tyhmille", jolla ei saanut jatko-opintokelpoisuutta, mutta en usko että peruskoulussa olisi koskaan ollut ryhmää, jolta olisi evätty pääsy lukioon.

Tasokurssit olivat tietyissä aineissa ja esim. matematiikassa laajan ja keskikurssin valinneet voivat hakeutua lukioon, suppean kurssin valinneet eivät. Tätä oikein todella painotettiin kun valintoja tehtiin ettei jää kenellekään epäselväksi.

Olen syntynyt v. 1971, kirjoittanut vuonna 1990 ja meillä oli tasokurssit kielissä ja matematiikassa siis jo yläasteella.

Mun mielestä tasokurssit olivat ihan hyvä juttu, erityisesti matematiikassa.

tietämättömyyttä liikkeellä. Ei varmasti tuo tasokurssit torppaa kenenkään jatkokoulutuksia tai yhtään muutakaan jatko mahdollisuutta. KORKEINTAAN hieman hidastaa tai joutuu etenemään ns. mutkan kautta.