Kannatatko eriarvoistavia tasoryhmiä peruskouluihin? (Kokoomuksen asialistalla tämäkin!)

Meillä pojalla lievä lukihäiriö, joka vaikeuttaa esim. kielten oppimista ja matikassa sanallisten tehtävien tekoa.

On koko peruskoulun alisuoriutnut, turhautunut. Olen monesti pyytänyt, että jättäisivät edes luokalle, mutta ei niin nykyään tehdä. Varsinkin kun keskiarvo on 7.7.

Mutta koko kouluaika pojalla on ollut pinnistelemistä, että pysyy niiden luokan priimusten tahdissa, joiden matkassa mennään.

Vastikkeeksi meiltä löytyy myös ne kaksi luokan priimusta, joilla ei ole mitään ongelmia ja ei todellakaan mennä luokan heikoimpien tahtiin.

Kyllä sellaisilla oppilailla, joilla on riittävästi lahjoja ja motivaatiota, osaamista pitää olla samat mahdollisuudet olla yksilöitä kuin häiriköillä ja hitaasti oppivilla.

Minusta on älytöntä, että edetään hitaimpien tahtiin. Siinä haaskataan monen lahjat ja halu oppia. Ei kauheasti motivoi tankata jotain sellaista, jonka osaa etuperin ja takaperin.

Tukiopetustakin just juu.... koittakaas edes vähän panostaa siellä kotipäässäkin lapsenne opintoihin ja läksyjen tekoon. Niin se on aivan varma että matikannumerot eivätkä juuri muutkaan nouse 8h pleikan pelaamisella.

tietämättömyyttä liikkeellä. Ei varmasti tuo tasokurssit torppaa kenenkään jatkokoulutuksia tai yhtään muutakaan jatko mahdollisuutta. KORKEINTAAN hieman hidastaa tai joutuu etenemään ns. mutkan kautta.

Ihan konkreettisesti. Suppeat kurssit käynyt ei päässyt kuin ammattikouluun. Ei ollut mahdollisuutta lukioon myöhemminkään.

Resursseja ei kannata tuhlata tämän lahjakkaan ylempään oppimistulokseen, vaan sen huonomman oppimistuloksen saamiseen normaalille tasolle tukiopetuksella.

Lahjakkaista tehdään alisuoriutuvia häirikköjä, koska puupäitä hyyssätään.

Jos lapsi oppii jo paljon aikaisemmin lukemaan, niin miksi ihmeessä hän ei aloita koulua aikaisemmin.



Jos tälle lukemaan oppineelle ekaluokkalaiselle annettaisiin ylimääräistä tasoistaan opetusta, niin se maksaisi ylimääräistä ja toisaalta hitaat eivät saisi häntä kiinni ja ongelma jatkuisi aina vaan.

Ja tämä lukemaan aikaisin oppinut on sitten taas muilla osa-alueilla hitaampi oppija kun joku toinen luokkatoveri. Joten ei kovinkaan järkevää aloittaa koulua aiemmin....

liittyy paljon negatiivisiä käsityksiä. Tästä syystä tasoryhmä sanan tilalla tulisi ennemin käyttää esim. oppimisryhmää tai muuta vastaavaa, joka kuvaisi asiaa paremmin.



Kysehän on tässä nimenomaan erityyppisistä oppimistavoista eikä niinkään onko hyvä tai huono jossain aineessa.

koulu ja sen sisältö on hyvin suunniteltu. En ymmärrä miksi sitä pitäisi lähteä muuttelemaan?

Tietenkin, kun kokoomus tahtoo säästää kaikessa niin samalla muutetaan hienoa laitosta, joka suunniteltiin toimivaksi konseptiksi jo ennen kansakoulua.



Asiat joita opetellaan ovat helppoja ja kaikkien omaksuttavissa olevia asioita. Jos luokat ovat liian suuret ja vain lahjakkaita eli helppoja oppilaita opetetaan laskee myös taso.



Tasoa on pidettävä yllä. Tasoa ei saavuteta korjaamalla vaikeat oppilaat omaan tilaansa ja ottamalla helppo vilja omaan.

Taso saavutetaan pienentämällä oppilaiden määrää tai lisäämällä opettajia. Itse kannatan noin 15 oppilaan luokkia. Tai vastaavasti enemmän opettajia luokkaan. Tällä vältetään se että osa porukasta putoaa kyydistä.



Ennaltaehkäisevä keino on paras. Lisää opettajia. Ei niin että pudokkaita kerätään samaan koriin häiriköiden kanssa ja yritetään opettaa. Ei näin. Ehei! EI jumalauta! Ei.



Mikä vittu teillä on päässänne, kun ette ymmärrä tätä vaan ilmestyy näitä typeriä kyselyitä mitä mieltä kokoomuksen opetuspolitiikasta?



Helvetin aasit, jotka kannatatte eriarvoista opetusta. Jos lapsenne tai te olitte lahjakkaita niin voihan sitä itse mennä kirjastoon ja hakea sieltä lisämateriaalia, kunhan ei häiritse oppimista perusasioissa. Perusasioissa, joita käsitellään lukiossa ja joita kaivataan vielä yliopistossakin.



Perusasiat peruskoulun tietopohja riittää todella pitkälle. Olisi hienoa jos maisterit osaisivat edes sen peruskoulun taidot, kuin omat taskunsa.



Taso heikkenee, kun opetellaan ylemmän asteen taitoja. Koko ymmärrys hajoaa höttöksi. Pieru saharaan. Kehottaisin maistereille ja lisensiaateille peruskoulun kertaamista. Ne taidot ovat kaiken pohja. Se pohja jonka päälle luodaan ties mitä.

Ette osaa. Ja ette halua että uusi sukupolvikaan oppii mitään, kun olette niin typeriä tyhjäpäisiä aaseja.

MInusta on ihan hyvä, että ne, jotka osaavat enemmän ja paremmin saavat enemmän haasteita ja ne, jotka tarvitsevat enemmän tukea, saavat sitä.

Ihan konkreettisesti. Suppeat kurssit käynyt ei päässyt kuin ammattikouluun. Ei ollut mahdollisuutta lukioon myöhemminkään.

Itelläni ihan samoin ammattikoulu, sen jälkeen pääsin AMK ja sen jälkeen pääsin yliopistoon. ja lukiota en ole käynyt... ainakaan vielä. Eli kyllä peruskoulun suppeilla kursseillakin pääsee. Muu on PASKA puhetta... kuten sanoin niin hidastaa ja menee mutkan kautta kyllä. mutta EI ESTÄ.

ja jos oikeasti haluaisit ja edes viitsisit niin nytkin pääsisit vielä lukioon ... jos se sinua noin vaivaa. mutta ilmeisesti et edes ole ottanut selvää mahdollisuuksistasi...

voisi olla hyvä malli kuten keskieuroopassa.



Kaikki halukkaat otettaisiin suoraan yliopistoon ja saisivat samat mahdollisuudet.



Jos sitten reputtaa tentit/kurssin niin lentää suoraan pihalle... tasan samat mahikset kaikille.



Noin se isossa maailmassa toimii ok.

Olin luokkani parhaimpia, kunnes jätin koulunkäynnin kokonaan ysillä turhautumisen vuoksi. Pääsin läpi peruskoulun kuitenkin 6,9 keskiarvolla kun numeroita ei saanut laskea kahta yksikköä enempää. En tehnyt mitään ysillä paitsi olin paikalla aina välillä ja tein kokeet, läksyjä en koskaan.

Koulunkäyntini loppui siihen. Aikuislukiota olen käynyt aikuisena kiitettävin arvosanoin, aikuislukiossa kun voi edetä omaa tahtia ja vaikka vaan tenttiä helpot aineet.

Sen etten jatkanut ysin jälkeen opiskeluja pistän täysin peruskoulun syyksi (olin silloin vielä lapsi). Kasilla koulu oli vielä ykkösasia elämässä mutta ei tuntunut mielekkäältä se tunneilla istuminen ja oman kirjan lukeminen salaa tms. En sitten jaksanut vaivautua paikalle enää ollenkaan.

Minä koen tulleeni mitätöidyksi alkutaipaleella. En saanut tasavertaisia mahdollisuuksia pyrkiä jatko-opiskelupaikkoihin, sillä koulunkäynti-intoni tuhottiin. Ei opettajia kiinnostanut lahjakkuus eikä tehtävissä eteenpäin saanut mennä "koska niitä asioita ei ole vielä opetettu niin et voi osata". Whatever, en osaa sitten...

ei pidä tuhlata resursseja. Ne pystyvät suorittamaan peruskoulun oppimäärän helposti. Mikäs ongelma turhautuminen muka on.

Lukihäiriöisiin ja hitaammin oppiviin pitäisi panostaa kaikki lisäpaukut, mitä yhteiskunnalla on varaa antaa. Heille pitää antaa tasavertaiset mahdollisuudet pyrkiä korkeatasoisiin jatko-opiskelupaikkoihin.

Moni lukihäiriöinen tai hitaasti oppiva voi nimittäin ajan mittaan löytää itselleen sopivan opiskelumenetelmän ja pärjätä aivan hyvin akateemisissa opinnoissa ja töissä. Heitä ei saa mitätöidä alkutaipaleella.

Jos lapsi oppii jo paljon aikaisemmin lukemaan, niin miksi ihmeessä hän ei aloita koulua aikaisemmin.

Jos tälle lukemaan oppineelle ekaluokkalaiselle annettaisiin ylimääräistä tasoistaan opetusta, niin se maksaisi ylimääräistä ja toisaalta hitaat eivät saisi häntä kiinni ja ongelma jatkuisi aina vaan.

pitänyt aloittaa koulu 4-vuotiaana ja tyttäreni 5-vuotiaana? Entäs ne jotka oppivat lukemaan 3- vuotiaana?

Ei se että oppii aiemmin lukemaan tarkoita että on ikäistään kypsempi tai koulukypsä. Eikä koulua niin vaan aloiteta aiemmin. Pitää vanhempien teettää itse koulukypsyystestit yksityisellä psykologilla ja sitten anoa koulunaloitusikää varhemmaksi. Ja sitten lapsi on aina luokkansa nuorin. Kivaa etenkin murrosiässä kun toiset katselee jo poikia ja toinen haluaa vielä leikkiä välkällä hevosta. Luokkakaverit saa jo nuorisotalon jäsenkortin mutta toinen ei vielä vuosiin. Nuorin tulee aina vuosia jäljestä muita, vaan siksi että oppi aiemmin lukemaan, muissa aineissa saattaa olla ikätasoaan jäljessäkin.

Olin luokkani parhaimpia, kunnes jätin koulunkäynnin kokonaan ysillä turhautumisen vuoksi. Pääsin läpi peruskoulun kuitenkin 6,9 keskiarvolla kun numeroita ei saanut laskea kahta yksikköä enempää. En tehnyt mitään ysillä paitsi olin paikalla aina välillä ja tein kokeet, läksyjä en koskaan.

Koulunkäyntini loppui siihen. Aikuislukiota olen käynyt aikuisena kiitettävin arvosanoin, aikuislukiossa kun voi edetä omaa tahtia ja vaikka vaan tenttiä helpot aineet.

Sen etten jatkanut ysin jälkeen opiskeluja pistän täysin peruskoulun syyksi (olin silloin vielä lapsi). Kasilla koulu oli vielä ykkösasia elämässä mutta ei tuntunut mielekkäältä se tunneilla istuminen ja oman kirjan lukeminen salaa tms. En sitten jaksanut vaivautua paikalle enää ollenkaan.

Minä koen tulleeni mitätöidyksi alkutaipaleella. En saanut tasavertaisia mahdollisuuksia pyrkiä jatko-opiskelupaikkoihin, sillä koulunkäynti-intoni tuhottiin. Ei opettajia kiinnostanut lahjakkuus eikä tehtävissä eteenpäin saanut mennä "koska niitä asioita ei ole vielä opetettu niin et voi osata". Whatever, en osaa sitten...

ei pidä tuhlata resursseja. Ne pystyvät suorittamaan peruskoulun oppimäärän helposti. Mikäs ongelma turhautuminen muka on.

Lukihäiriöisiin ja hitaammin oppiviin pitäisi panostaa kaikki lisäpaukut, mitä yhteiskunnalla on varaa antaa. Heille pitää antaa tasavertaiset mahdollisuudet pyrkiä korkeatasoisiin jatko-opiskelupaikkoihin.

Moni lukihäiriöinen tai hitaasti oppiva voi nimittäin ajan mittaan löytää itselleen sopivan opiskelumenetelmän ja pärjätä aivan hyvin akateemisissa opinnoissa ja töissä. Heitä ei saa mitätöidä alkutaipaleella.

Ei opettaja voi kaikkea eteesi tehdä. Osaat jo lukea ja lienee viimeistään kuudennella on opetettu taito hakea itse tietoa ja todentaa tiedon oikeellisuus.

Viitseliäisyyttähän se olisi vain vaatinut. Olisit lukenut omatoimisesti kirjoja... Vaan kuulostaisi laiskuudelta koko ongelmasi.

Olet laiskuri. Kärsimätön laiskuri.

Halusit kaikkea heti ja kuvittelit omaksuvasi kaiken heti. Ehkä opettajasi tiesi ettei rahkeesi olisi riittäneet kuitenkaan. Tuosta työmoraalista voisi päätellä jo paljon. Oppiminen vaatii työtä ja tuolla laiskurin asenteella osoitit opettajallesi sen ettet ole vielä valmis lukiontasoiseen oppiin.

Oikeastaan mitään korkeampaa tasoa ei olekaan. On vain peruskoulun taso, jota kerrataan ja taitoja yhdistellään lukiossa. Sitten on yliopisto jossa erikoistutaan johonkin. Mikään ei muutu. Pohja on sama. Olet typerys :) ja vetelä laiskuri heheheh

ja ylimielinen asenne muita kohtaan.

Kouluista on kadonnut omatoimisuuden tavoitteleminen ja kadotettu myös tiedon janoaminen. Etenkin nyt Intternettin aikakaudella olisi hyvä että nämä menestyneemmät oppilaat osaisivat itse hankkia tietoa ja kirjoittaa itse tutkielmia itselleen, vaikkei opettaja niitä tarkistaisikaan. Monesti nämä laiskat kiitettävän oppilaat eivät tee omatoimisesti tutkimustyötä vaikka osaisivat ja niiden esseiden harjoitteluun ei voi koskaan käyttää liikaa aikaa.

Jokaisella tulee raja vastaan ja viimeistään lopullisena rajana tulee aika.

ja se ettei kotona oikeesti enää paneuduta lasten opintoihin ja lahsyjen tekoon. Ei tarkasteta ja käydä yhdessä läpi jne... lapsi on oman onnensa nojassa tai ainakin ei käytetä sitä aikaa mitä pitäisi käyttää läksyihin ja opintoihin.



Ollaan itseaiheutetusti liian kiireisiä/välinpitämättömia ja vedotaan et koulun homma opettaa....

älykkäimpään ja menestyneimpään 5 prosenttiin. Entä jos niin ei olisikaan? Ajattele myös itseäsi. Millainen olit lapsena ja nuorena? Riittivätkö OMAT lahjasi olla aina parhaimpien joukossa? Pääsitkö parhaisiin yliopistoihin ja valmistuit huippuarvosanoin? Saitko myös omalla työlläsi (ei suhteilla) koulutustasi vastaavan työpaikan??



Nii-in. Ei se omena kauas puusta putoa. Jos lapsesi on viidennellä luokalla ja todistuksessa on pari kymppiä niin se ei tarkoita vielä mitään tulevan menestyksen kannalta. Mitä olet valmis uhraamaan lapsesi menestyksen eteen?

ennen kouluun menoa? Sillä ei ole aikuisiän menestyksen tai älykkyyden kanssa mitään tekemistä, onko oppinut lukemaan 6 vai 7-vuotiaana.

Eikä älykkyydellä ole menestymisen kanssa nykymaailmassa mitään merkitystä, vaan röyhkeys ja omanedun tavoittelu ratkaisevat.

Tasoryhmät vaan mielestäni NIMENOMAAN parantavat erilaisten oppijoiden mahdollisuuksia...Mä en ymmärrä väkeä jonka mielestä on REILUA, että esim lapseni luokalla edettiin ekalla lukemaan oppimisessa niin että kaikki turhautuivat: poikani osasi lukea jo kouluun mennessä ja oli vallan ärsyyntynyt kun eka puoli vuotta tankattiin kirjaimia ja tavuja jotka olivat jo täysin hallussa.Ja luokan hitain lukemaan oppija (poikani paras kaveri) pelkäsi ekan puolen vuoden jälkeen äikän tunteja jo hirmuisesti kun kaikki muut hallitsivat lukemisen eikä hän selvinnyt vielä tavuistakaan. Oppi lukemaan viikkoa ennen ekan loppumista. Eikö nimenomaan tämän hitaan oppijan etu olisi että hän saisi tarvitsemaansa apua ja huomiota ja vertaistukea tasoryhmässä, jossa ei näitä jo sujuvasti lukevia olisi "häiritsemässä" tuntia.

80-90 luvulla?

sillon kun itse kävin koulua

ongelma vaan oli silloin, et helposti valittiin lyhyt kurssi, kun haluttiin pästä helpo,,alla, ja rahkeita olis riittänyt enempään

eli vanhemilla olisi iso vastuu lapsen valinnoista.

eli en kannata tasoryhmittelyä,

en ainakaan tuollaisena kun se aikoinaan oli

sama oli jako kansakouluun ja oppikoulunn, jolloin lapset jakautui kahteen kastiin jo 10 vuotiaina...

ei sii hyvä

lapset kehittyy eri aikaan ja voiva tinnostua opiskelusta eri ikäisinä ja tsempata yms, siihen tulee oll mahdollisuus.

ei niin, et olet joutunut vanhempien ymmärtämättömyyden , tai open taitamattomuuden takia ns tyhmien linjoille ja joudut sitä linjaa vetään sit koko koulun ajan...