Kannatatko eriarvoistavia tasoryhmiä peruskouluihin? (Kokoomuksen asialistalla tämäkin!)

Minulla on kaksi ahkeraa ja tunnollista, hivenen lahjakasta lasta, jotka osin pärjäävät lahjakkuudella, valtaosin tunnollisuudella kiitettävästi koulussa. Opettaja ei juuri ehdi kiinnittää heihin ja heidän oppimiseensa huomiota.

Yksi lapsista on keskimääräistä älykkäämpi, tekee vähän työtä koulun eteen, oppiminen ja kaikki käsiteltävät asiat ovat hänelle äärimmäisen helppoja. Hänelle koulu ei ole lainkaan haastavaa, ja koen ettei edelleenkään (yläkoulussa) joudu millään lailla näkemään vaivaa oppimisensa eteen.

Yksi lapsista on kiinnostuneempi käsillä tekemisestä ja harrastuksistaan kuin koulusta. Koulu menee silti yli kasin keskiarvolla läpi, vaikka lapsi ei tee juuri lainkaan työtä.

Kaikissa luokissa on paljon eritasoisia oppilaita ja isommilla oppilailla myös kurinpito-ongelmia. Minusta on ihan selvää, että lahjakkaat ja älykkäät oppilaat voisivat kehittyä huomattavasti pidemmälle, jos tasoryhmässä voitaisiin edetä pidemmälle ja haastavampiin tehtäviin ja tutkimiseen, keskusteluihin asti. Tämä on mahdotonta nykykoulussa. Lisäksi osa turhautuu ja käyttää älyään epäsosiaalisesti, mitä ei ehkä tapahtuisi jos oppiminen olisi inspiroivampaa ja haasteellista.

Sinnikkäät ja fiksut oppilaat ponnistelisivat vielä enemmän, jos opettajalla olisi aikaa puskea heitäkin eteenpäin. Laiskemmat mutta keskitasoiset oppilaat voisivat menestyä paremmin, kun luokkaa voitaisiin opettaa ilman kurinpito-ongelmia ja tasainen ryhmä voisi puskea heitäkin eteenpäin. Kaikista eniten tasoryhmistä saattaisivat silti hyötyä heikommat oppilaat jotka saisivat opetusta omalla tasollaan, tarpeeksi tukea oppimiseensa ja onnistumisen kokemuksia jatkuvasti.

Lisäksi jonkinlaisia tarkkiksia pitäisi ehdottomasti olla, on aivan sietämätöntä että luokassa opettajan aika voi (yläkoululaisten kertoman mukaan)mennä tunnista toiseen 1-2 häirikön kanssa neuvottelemiseen ja sekasorron estämiseen. Opettajillakin pitäisi olla työrauha, ja lapsilla mahdollisuudet parhaisiin mahdollisiin oppimistuloksiin.

minusta toimi, huonompien ryhmässä mentiin hitaammin, parempienryhmässä tehtiin ekstraa.

Ettekö ole huomanneet, että on tehnyt tällä palstalla jatkuvaa vaalityötä?



On persujen koulutusnäkemykset aika matalalla tasolla.



Kävin läpi puolueiden näkemykset koulutukseen liittyvistä asioita. Vain yhdellä oli asia selvästi etusivulla löydettävissä ja linkin takana laaja tavoitteisto. Arvatkaas millä puolueella?

Ja meillä ainakin oli tasokurssit silloin. En eneää muista, missä aineissa, mutta ainakin matikassa. Itse olin laajalla tasokurssilla. Ja totta on myös se, että suppeilta kursseilta ei päässyt lukioon.

he muutenkaan olisi pärjänneet lukiossa. Itse olen kielissä huono ja olin keskikurssilla, mutta matikassa laajalla, koska olen siinä lahjakas.

Tasokurssit olivat hyvä. Kirjoitin kielet ihan hyvin lukiossa, koska pysyin peruskoulussa kielissä kärryillä hieman helpomman opetuksen takia. Matikka oli vahva ja siksi laaja kurssi oli hyvä.

Tasokurssit olivat mielestäni todella hyviä. Minulla on poika, joka myös on matemaattisesti lahjakas ja ei niin hyvä kielissä. Rasittavaa kun tippuu välillä kielistä kärryiltä. Koulu ei tarjoa mitään siihen avuksi. No, opetan häntä sitten itse, vaikka se ei kuuluisi oikeastaan minulle. Mutta hänelle sopisi myös se, että olisi keskikurssilla kielissä. Matematiikan tunnillä hän taas turhautuu kun jankataan koko ajan samoja asioita.

Oli kyllä 82-85 kun kävin peruskoulun yläastetta, ruotsissa, englannissa ja matikassa.

Eikös meillä ollut tasoryhmät 80-90 luvulla?

Ei tosiaan ollut ainakaan 85-94 kun kävin peruskouluni. Olisi kyllä ollut tarpeen. Nyt opin koulussa vain laiskaksi.

Yläkoulussa olin v. 86-89. Kannatan niitä, kaikenlaisten oppijien etu.

Kerro toki lisää noista 80-luvun tasoryhmistä. Ainahan peruskoulun jälkeen on voinut päästä lukioon.

Kävin itse peruskoulun yläasteen 1978-81. Meillä oli englannissa ja matematiikassa valittavana kolme tasokurssia (laaja, keski ja suppea) ja ruotsissa kaksi (laaja ja suppea). Ja kyllä se ihan oikeasti oli niin, että suppean kurssin käyneet eivät voineet hakea lukioon. He eivät voineet myöskään hakea esim. kauppaopistoon tai teknilliseen opistoon, mutta kylläkin kauppakouluun tai teknilliseen kouluun, joista sai alempia tutkintoja kuin opistoista. Suppeita kursseja pystyi kyllä korottamaan laajemmiksi menemällä kymppiluokalle ja tekemällä siellä töitä.

Pääpiirteissään tasokurssit olivat hyviä. Kaikki saivat edetä suunnilleen heille sopivassa tahdissa. Tuo jatko-opintokelpoisuuden rajoittaminen oli kuitenkin ongelma, kun jotkut oppilaat valitsivat suppeita kursseja ihan laiskuuttaan (varsinkin, jos vanhemmilla oli matala koulutustaso) vaikka kyvyt olisivat riittäneet paljon enempään.

Mielestäni nykyinen systeemi on kuitenkin paljon epätasa-arvoisempi kuin aikaisempi. Minun aikanani pienenkin paikkakunnan nuori pystyi valitsemaan laajat kurssit em. aineissa. Nyt asun pk-seudulla, ja lapseni ovat voineet mennä matematiikkaluokalle ja valita koulussaan painotetut (selvästi tavallista vaativammat) englannin opinnot. Suurissa kaupungeissa näitä mahdollisuuksia riittää. Sen sijaan entisen kotipaikkakuntani lapset joutuvat tyytymään normaaliin peruskoulun "kukaan ei saa oppia enempää kuin toiset" -tahtiin. Heillä ei ole mitään valinnanmahdollisuuksia.

Minusta tasokurssijärjestelmää olisi pitänyt muuttaa siten, että suurimmat sudenkuopat jatko-opintojen rajoittamisen suhteen olisi poistettu, mutta tasokurssit olisi säilytetty. Se olisi selvästi nykyistä parempi systeemi.

oli tasoryhmät matikassa ja kielissä

ihan hyvä niin

Minä menin yläasteelle v. 85 ja olin ensimmäinen vuosikurssi, jolla ei ollut tasoryhmiä missään aineessa. Lukiossa (88-91) tietysti oli matematikassa laaja/lyhyt ja luonnontieteissä pystyi valitsemaan erilaajuisia kokonaisuuksi.



Tasoryhmä (hyvin toteutettuna) on myös vähemmän lahjakkaden etu, kun tahti niissä suppeammissa kokonaisuuksissa on hitaampi. Nykyisin mennään keskiverron tahtia ja hitaimmat putoavat kyydistä ja nopeimmat tylsistyvät ja menevät alisuorittamisella.



Jos tukipetus toimisi, tasoryhmiä ei tarvittaisi, mutta nykytilanteessa "tasa-arvoisuus" tarkoittaa sitä, että lähes kaikille tilanne on ei-paras-mahdollinen.



Se on totta, että tasoryhmissä on se riski, että joku ottaa laiskuutatan/kapinallisuuttaan/tms todellista taipumustaan huonomman ryhmän ja sillä sulkee jatkovaihtoehtoja pois.

Kannatan tasoryhmiä. Olen itse tasapäistämisen uhri. Kokoomus on aina ollut lähellä sydäntäni, niin tässäkin.

Eikös meillä ollut tasoryhmät 80-90 luvulla?

Ei tosiaan ollut ainakaan 85-94 kun kävin peruskouluni. Olisi kyllä ollut tarpeen. Nyt opin koulussa vain laiskaksi.

Minä olen -72 syntynyt ja meillä ei enää tasoryhmiä ollut. Hyvä niin, sillä en jaksanut panostaa kouluun, se oli raskasta ja ahdistavaa, oli niin paljon ongelmia kotona että koululle ei jäänyt enää energiaa. Minulla oli esim. matikka 6 vaikka olen oikeasti siinä hyvä. Nyt opiskelen yliopistossa ja jos olisin ollut huonoimmalla tasoryhmällä niin minulla ei olisi ollut oikeutta hakea lukioon eikä yliopistoon. Silloin torpattiin kaikkien hitaimmin opiskelevien mahdollisuudet päästä jatkokoulutukseen, esim lukioon ei voinut hakea huonoimmalta tasoryhmältä lainkaan. Se oli väärin.

peruskoulun jälkeen kaikissa ryhmissä mahdollisuus edetä riittävästi niin, että jatkokoulutuspaikkoihin haku on tasa-arvoista!



Vaikea uskoa, että tähän päästään. Sen sijaan valinnaisuuden lisääminen voisi olla yksi vaihtoehto. Vapaaehtoiset lisäkurssit voisivat olla innokkaille ja lahjakkaille hyvä lisä nimenomaan kielissä ja matikassa.



Taideaineiden arvostelu on ala-arvoista pärstäkerroin nuolemista osaamisen tasosta välittämättä. Perustelut numerolle ovat vähintäänkin kyseenalaisia, eivätkä oikeudenmukaisia. Opella liikaa valtaa, jos naama ei miellytä...

Ei ole tasa-arvoinen nykyään. Kaikissa kouluissa ei saa yhtä tasokasta opetusta. On paljon kouluja missä ei ole mahdollisuutta valita A2-kieltä! Onko se tasa-arvoa? Ei ole! Se asettaa lapset eriarvoiseen asemaan asuinpaikasta johtuen.

Itse kannatan tasokursseja. Ne eivät lisää epätasa-arvoa, koska ne ovat kaikissa kouluissa samat. Sitäpaitsi alemmalta kurssilta voi siirtyä ylemmälle tasolle ja päinvastoin.

T. Minulla oli tasokurssit ja siirryin alemmalta tasolta ylemmälle kun opin hallitsemaan lukivikani paremmin

Lukemistani kommenteista niin tällä palstalla kuin muuallakin netissä löydän lähes pelkästään tasokursseja kannattavia ääniä. Hohhoijaa! Kylläpä on ihmisten asenteet muuttuneet nykypäivänä egoistisiksi ja suorastaan rasistisiksi / fasistisiksi.



Kuitenkin pitäisi muistaa, miksi tasokursseista aikoinaan 1990-luvulla luovuttiin? Oliskohan taustalla ollut rahapula ja toisaalta se, että oltiin keskellä suurta lamaa ja epätoivoisesti yritettiin modifioida koulutusjärjestelmää siihen suuntaan, että päästään lamasta pois? Voi hyvin kysyä, johtiko tasoryhmäsysteemi ja piilotettu rinnakkaiskoulujärjestelmä siihen, että tiukan paikan tullen meillä oli Suomessa kauhean paljon kapean sivistyksen omaavia ylioppilaita ja kauhean paljon kapean ammattitaidon omaavia ammattikoulun käyneitä ja molemmat väärällä alalla laman aikana tai "kortistossa"? Jotenkin tuo tasokurssien poistaminen ja ammattikorkeakoulujen ja toisen asteen koulutuksen muutokset liittyvät yhteen laman kanssa...



Tasoryhmien virallistaminen olisi ensiaskel koulujen oppilaiden eriarvoistamiselle, opettajien eriarvoistamiselle ja koulujen keskinäiselle eriarvoistamiselle ja ranking-listauksille. Sitähän kokoomus ja oikeistolaiset taantumusvoimat haluavat! Se olisi peruskoulun demokratiatavoitteen viimeisten rippeiden pois pyyhkimistä! Palattaisiin jonkinlaiseen 1930-luvun oikeistolaiseen arvomaailmaan, jossa koulutus olisi predestinoitu oppilaiden vanhempien yhteiskunnallisen aseman mukaan. Täysin järjetöntä politiikkaa nykyajan globalisoituvassa ja monikulttuurisoituvassa maailmassa, jossa ei ole varaa asettaa esteitä ihmisten kehittämiselle, kehittymiselle, hyötymiselle ja hyödyntämiselle.



Tasoryhmien tuominen johtaa väistämättä jatko-opintokelpoisuuden sosiaaliseen rajoittamiseen. Tämän varmistaisi myös opo- ja ammatinvalintaohjaajien ideologinen muokkaaminen kontrolloimaan nuorten ohjautumista "sopiville" urille peruskoulun jälkeen. Täten ei tarvittaisi yhteiskunnallista muutosta, kun koulutuslaitoksenkaan osalta ei siihen aktiivisesti ryhdyttäisi. Koululaitos muuttuisikin avoimesti yhteiskunnallista luokkajakoa pönkittäväksi instituutioksi, vaikka se juhlapuheiden sanahelinässä toisin väittäisi.



Jo nyt yhteishakuprosessi on kriisissä, koska se sisältää rakenteellisia vääristymiä, suoranaista korruptiota, on kiintiöitä, soveltuvuus- ja pääsykokeita, suosikkijärjestelmiä, piiloteltuja ja julkisia. Tasokurssi peruskoulussa johtaisivat yhä suurempiin vaikeuksiin toisen asteen koulutusjärjestelmässä.



Ans kattoo miten 20 vuoden päästä tämäkin oikeistopopulistinen hölmöily osoittautuu kansantaloudelliseksi fiaskoksi ja entistä suuremman moniongelmaisen syrjäytyneen kansanosan aiheuttajaksi.



Tasoryhmien "runnominen" väkisin koulutusjärjestelmään on oikeistolaisten ja työnantajien tavoite. Mm. kuntatyönantaja voisi supistaa ja jopa lakkauttaa kouluista erityisopetuksen ja tukiopetuksen, vaikka näiden todellinen tarve on koko ajan ollut kasvussa.



Koulujen opettajat kannattavat tasoryhmiä ja luokkajakoa, koska he ovat yhteiskunnallisilta ja poliittisilta mielipiteiltään pääosin oikeistolaisia.

kannatan. ainoa tunti jolloin lapsena ei tullut pää kipeäksi idioottien melutessa. tasokurssitunnit.



jos vanhemmat ovat röyhkeitä eivätkä kunnioita toisia ihmisiä eivätkä vaadi omalta kersaltaan mitään, niin mätiä ne ovat siellä koulussakin ja olisi hyvä jos olisi tasokurssit.

Tasoryhmät saisi palauttaa. Varsinkin matematiikassa se hidasjärkinen a) hidastaa kaikkien oppimista b) kärsii itsekin siitä, kun ei ymmärrä.



Kasarin alussa yläasteeni käyneenä pidän edelleen loistosysteeminä ihan ilman puoluesidosta asiaan.



PS. Silloin kukaan ei tiennyt sanaa eriarvoistaminen. Se on vapaasti kasvaneiden kukkahattutätien lanseeraama termi.

kannatan. varsinkin nuorille on ihan tervettä ja kannustavaa opettaa ettei maailma ole mitenkään tasa-arvoinen tai sama kaikille. Äärettömän monissa tilanteissa vaikuttaa hyvin monet ja pienetkin seikat. Ei siinä mikään auta joku vaan pääsee ja joku vaan valitaan ennen toista... ei reaalimaailmassa mitään tasa-arvoa oikeasti ole eikä tule. Ainakaan jos ei tähtää mihinkään alatasolle tai muihin rivihommiin elämässä.

koska niihin päätyvät vain ns. parempien perheiden lapset, lapsen omista todellisista kyvyistä riippumatta.

äläs nyt mitään soopaa väännä. tuolloin ei edes tarvinnut käydä lukiota jotta pääsisi yliopistoon. itsekin kävin peruskoulun jälkeen ammattikoulun ja sieltä ins AMk joilla pääsin yliopistoon joten ei todellakaan tarvittu edes lukiota... sen myönnän että tie olisi ollut helpompi ja lyhyempi tosin. Mutta pois sulkevaa se ei mitenkään ole/ollut.

Miksi kieltää sitä, että osa lapsista osaa paremmin matematiikkaa kuin toiset? Miksi ei anneta näiden fiksujen opiskella enemmän, vaan pakotetaan heidät hitaaseen opiskeluun? Ja jos osa taas vaatii enemmän opetusta saman asian oppimiseen, miksi heille ei sitä anneta?



Demarien tasapäistämispolitiikka on menneen talven lumia.