Lue keskustelun säännöt.
Kun olit lapsi, mitä sellaista teillä ei ollut,
09.04.2011 |
Mitä useimmilla muilla oli?
Meillä ei ollut kahvinkeitintä, pakastinta eikä puhelinta. Kahvinkeitin tuli kai joskus kun olin 15, puhelin ja pakastin sitten kun olin lähes täysi-ikäinen. Eikä varmasti olisi tullut silloinkaan, jolleivät vanhempani olisi eronneet. Isän mielestä lähes kaikki oli turhuutta.
Lisäksi voisi kai sanoa, ettei oikein vaatteitakaan ollut.. Muistan kuinka isäni vanhoista housuista itselleni kaventelin..
Juu, ja kun aloin 17-vuotiaana seurustella, poikaystävän kotona ei ollut sisävessaa. Tosin tiedän kyllä ihmisiä, joilla ei ole vielä tänäkään päivänä sisävessaa/suihkua/lämmintä vettä, mutta mihinkäs se vanha kansa tavoistaan pääsee..
Kommentit (52)
Asui, ja asuu maalaiskunnassa, ja on syntynyt v. -70, että ei vielä 60 kuitenkaan:)
Tosiaan, ei matkusteltu meilläkään, lähikaupungissa (n. 40 km) käytiin "ikkunaostoksilla" kerran vuodessa. Eli kun joulukatu avattiin, kävimme illalla kaikkien kauppojen sulkeuduttua katselemassa mitä kaikkea jännää siellä näyteikkunoissa mahtaa ollakaan..
Muistan myös, kun kouluun oli oltava sukset. Ostin ne sitten omilla säästöilläni, eivätkä rahani riittäneet kuin leveisiin puusuksiin, jotka eivät oikein mahtuneet edes ladulle. Eli tuolloin kaikilla oli jo lasikuituiset.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
väritelkkaria, näppäinpuhelinta, länsiautoa, varaa etelänmatkoihin, kesämökkiä...
mutta toisaalta, oli minulla sellaisiakin juttuja, joita kaverit kadehtivat. Ovat aikuisena kertoneet :)
Mikroaaltouunia eikä astianpesukonetta.
Isää,vaatteita joita ei ostettu kirpparilta tai saatu käytettynä,telkkaria,erillisiä makuuhuoneita=vanhemmat ja lapset nukkui samassa huoneessa,pakastinta eikä rahaa mihinkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
eihän meilläkään ollut autoa,mökkiä,ei käyty ulkomailla.Äiti ei ole käynyt vieläkään eikä varmaan tuu käymäänkään.Tollasta listaa vois jatkaa loputtomiin.
Ei ollut telkkaria, omaa huonetta lapsilla, eikä äitiä, joka ei ollut henkisesti ja fyysisesti väkivaltainen.
vm -83, Helsinki
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ollut telkkaria, omaa huonetta lapsilla, eikä äitiä, joka ei ollut henkisesti ja fyysisesti väkivaltainen. vm -83, Helsinki
Niin ja ei matkoja, eikä mökkiä.
Se mykyään niin muodikas ja retro-70-luku, minä olen oikeasti elänyt lapsuuden sillä aikakaudella.
Meillä ei ollut puhelinta.
Muuta en osannut edes kaivata, kun ei muillakaan niitä ollut 70 luvulla.
Väritelkkaa ei ollut, oli musta-valko-tv. En muista milloin väri-tv hankittiin.
Pyykkikonetta ei ollut, koska isän mielestä 6-henkisen perheen pyykit vuorotyössä käyvä äiti pesee vaivatta pyykkituvalla.
Pyykkikone - ja tiskikone- hankittiin -79 kun olin teini-ikäinen ja muutimme maalle omakotitalotyyppiseen, missä ei ollut taloyhtiön pesulaa. Tuolloin hankiittin myös pakastin, arkkumallinen.
Mikroaaltouuneja ei oltu 70 luvulla kotitalouskäyttöön edes keksitty.
Pakastinta ei ollut.
Ulkomaanmatkoja eivät tehneet kaveritkaan, kesämökkiä ei ollut mutta mökkeilimme saarella jonkun järjestön mökeillä.
Oma pieni avovene jossa perämoottori, sellainen oli ja sillä me kaikki kuusi + tarvikkeet saarelle mentiin.
Omaa saunaa ei ollut, oli taloyhtiön sauna.
Mutta meillä oli paljon sellaista, mitä naapureilla ei ollut:
oli pulkat, kelkat, polkupyörät kaikille, uimapuvut. Juu, naapurit tuli lainaa niin fillaria kuin uimapukuakin !?! Minä olin se, joka ei koskaan lainannut, sisareni lainasi.
Lisäksi lomailimme suomessa muistaakseni joka kesä - siihen aikaan ne olivat telttalomia - ja pienet pyörähdykset norjaan ja ruotsiin myös.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Emme käyneet ulkona ravintoloissa syömässä, meillä oli eväät. Lomalla emme koskaan olleet hotelissa emmekä mökissä, vaan aina teltassa.
Mielestäni ne, jotka söi ravintolassa esim. linnanmäellä, ja jotka asui leirintäalueella mökissä tai käyttivät hotelleita - he olivat todella rikkaita ja varakkaita.
Maksullisia harrastuksia meillä ei ollut. Saatiin harrastaa, jos se oli ilmaista, eikä mennyt mitään maksua.
Se, mitä kaipasin, oli piirustuspaperit ja värikynät. Olisin halunnut piirtää. Mutta kun en saanut paperia, enkä kyniäkään.
Siihen aikaan lähikaupat laittoi postiluukusta mainoskia A4:sia, joissa oli kopioitu ne tarjoustuotteet. Toivoin, että mainos olisi vain toisella puolen paperia ja toinen olisi tyhjä, keräsin niitä piirustuspaperiksi. Sen verran kynäntunkää ja vesiväriä oli, että näihin sain piirtää.
1978 meille tuli väritelkkari, pesutilat, vessa ja juokseva vesi sisälle.
Saimme myös siskon kanssa oman huoneen, sitä ennen nukuimme olohuoneessa kaapin takana.
Ei ollut isoa kaukosäätimellistä tv:tä. Oli pieni matkatelkkari vaan jossa ei ollut kaukoa siis.
Ai, mutta minulla oli yksi isompi itselläni 14-vuotiaasta lähtien.
Vaatteet, tein paljo itse, tai sitten oli vaan yhdet farkut. Kavereilla oli useita.
Commodore64 ja sen jälkeen PC:tä ei ollut. Oli vaan joku hirveän vanha rakkine, jolla opettelin koodaamaan Basicia.
Oikean pianon olisin halunnut.
Muuta en muista että olisin kaivannut.
Tietokone ja piano ja edes yhdet toiset farkut / vuosi olisi ollut jees.
Meillä oli kuitenki paljon muuta mitä muilla ei ollut. Vesisänky vanhemmilla, asuntovaunu, hieno auto, hiilihapotuslaite, leipäkone, videokamera, ja muita laitteita, ja kaikki 80-luvun kliseet.