Lue keskustelun säännöt.
Missä olit tai mitä teit, kun kuulit Tsernobylin onnetemuuden aikaan?
12.03.2011 |
Olimme silloin 26 4 1986, kotona. Olimmme ulkona, lapseni ja hoitolapseni leikkivät hiekkalaatikolla oli lämmin kevätpäivä, sataa tihuutti hiljalleen. Mies oli muurarin kanssa muuraamassa ulkokuorta taloon, olimme tehneet lisäosan. Olen miettinyt miten paljon saatiin säteitä kehoon. Tämä seutu oli sitä, johon laskeutumaa oli tullut.
Kommentit (83)
Työskentelin tuohon aikaan matkatoimistossa kotimaan oppaana ja kiersin juuri Suomea neuvostoliittolaisen turistiryhmän kanssa. Muistan, kuinka illat istuin heidän kanssaan ja käänsin heille Suomen tv:n uutisia asiasta. Olivat erittäin järkyttyneitä ja mahtoivat järkyttyä vielä enemmän palattuaan takaisin kotimaahansa, jossa ei tuohon aikaan uutisoitu koko katastrofista ollenkaan. Olen pohtinut, ajattelivatko he tuolloin koko jutun olleen länsimaiden propagandaa vai valkeniko heille silloin oman maansa julkisen sanan epäluotettavuus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olin 3 v, söimme kaverin kanssa ulkona lunta. Nyt kilpirauhasongelmia ja skitsofrenia. Muistan että satoi myös vettä.
Opiskelin Minskissä, 440 km päässä onnettomuuspaikasta. Kaverini (nykyinen mieheni) kuunteli yöllä Suomen radiota ja kertoi aamulla opettajalle, että jossain Neukkulassa on pamahtanut. Opettaja väitti kivenkovaan, ettei meillä sellaista voi tapahtua, meidän voimalat on turvallisia...! Meni neljä päivää, ennen kuin asia kerrottiin julkisesti.
Saastepilvi meni Minskin ohi, joten ilmeisesti emme saaneet pahemmin säteilyä. Jälkeläisemmekin on ihan normaali. Sinä kesänä näki torimyyjillä tarroja, vähän kuin reilunkaupan merkit tms, joiden oli tarkoitus vakuuttaa ostajat siitä, ettei tuotteessa ole säteilyä.