Viikko äidillä, toinen isällä?–?”huono ratkaisu”

julkisesti puhua. Jokainen normaalilla järjejellä varustettu tajuaa ettei se ole lapselle hyväksi.



Kuinka moni aikuinen tuohon suostuisi? Aikuisen vielä ymmärtäisikin muttei lasta voi noin riepotella.

"lapsella on oikeus yhteen kotiin"



ei sitä ole lasten oikeuksia laadittaessa osattu edes arvata mikä on nykyajan meininki.

Sen sijaan sopuisa ja joustava arki on kyllä se paras vaihtoehto. Meillä on viikko-viikko -systeemi nyt viidettä vuotta ja ihan hullua tuollainen "lapsi saa kantaa toisen vanhemman valokuvaa" -pölinä. :O TOTTA KAI lapsella saa olla vaikka koko valokuva-albumi tai vaikka kahdeksan kännykkää, joilla soitella sukua läpi aina kun siltä tuntuu. Typerä lähtökohta tuollainen, että ajatellaan viikko-viikko -systeemin tarkoittavan automaattisesti sitä, että vanhemmat ovat riitaisia ja repivät väkisin lastaan luokseen. Ja sitten riidellään siitä, kenen pitää ostaa kumpparit tai kalsarit ja minne on pipo taas hävinnyt. Ei meillä sellaista ole.

Meillä eron jälkeen ollut juuri viikko ja viikko ja hyvin on toiminut 9 vuotta. Koululta saatiin juuri positiivista palautetta, tyttö yksi luokan parhaimpia oppilaita. Ja kun nyt täytti 12 vuotta ja sai itse valita miten jatketaan, halusi jatkaa samallalailla. Mielestäni jokainen lapsi on yksilö, eikä kaikille sovi todellakaan tällainen järjestely. Meillä toimii ja hyvä näin. Kummatkin vanhemmat on mukana säännöllisesti tytön elämässä. Ja niillä viikoilla kun on ns "vapaa" viikko, vanhemmat pystyy järjestämään omat työkuviot ja työmatkat tälle viikolle ja tämä aika ei ole poissa tytön elämästä.

Pääsääntöisesti en usko olevan lapselle hyväksi, varsinkaan pienille.



Seurasin erään perheen tapausta. Lasten vanhemmat eivät olleet missään tekemisissä keskenän, vaihto tapahtui aina päiväkodissa.



Siellä piti vaihtaa myös toisen kodin vaatteet, ettei vahingossakaan mennyt vääräänkotiin vääriä vaatteita. KAikkea oli kaksi.



Lapsilta puuttui kokonaan normaali arki. Kumpikn vanhemmista vietti ns. "laatuaikaa" lastensa kanssa kun oli oma viikko.

Viikko täynnä kaikenmaailman hoploppia yms menoa ja meininkiä.

että kuvaamaasi mallia on kuitenkin vähemmistö näistäkin perheistä. Vaikkakin sille lapselle erittäin väärin ja typerää.

ja jaotus sellainen että lasten koti ja kaikki tavarat ovat äidin luona ja isän luona ovat kylässä yhden yön kerrallaan, kaksi kertaa viikossa. Siis teoriassa, käytännössä lapset ovat täysin äidillään ja isä käy joka päivä joko kylässä lasten kotona tai noin kerran viikossa vie lapset päiväkylään luokseen.



Ero on teoriassa saatu hoidettua asiallisesti mutta mutta kyllä ottaa koville! Lapset näkevät molempia vanhempiaan joka päivä, varmaan enemmän kuin pitkiä työpäiviä tai reissutyötä tekevien ydinperheiden lapset. Mutta että joka ikinen päivä pitää sopia exän kanssa milloin sopii kyläillä ja miten päin ja järjestää joka päivä omia menojaan toisen menoihin sopivaksi. Pakko siirtyä kohta tuohon virallisen sopimuksen malliin jossa lapset tapaavat isäänsä vain kaksi kertaa viikossa jotta saadaan nämä edes näennäisen sopuisat välit pidettyä.



Se että lapset näkevät molempia vanhempiaan normaalisti tarkoittaa jatkuvaa kanssakäymistä ja neuvottelua tämän eronneen pariskunnan välillä. Jos siitä seuraa välien muuttuminen käräisiksi niin eihän sekään voi olla hyväksi lapsille? Saisi vanhempikin välillä haluata viettää päivän ilman exää...



(lisäksi meillä on molemmilla vanhemmilla esillä vanha hääkuvamme koska on esikoiselle tärkeä. Esikoinen on jopa tuonut makuuhuoneeseeni tuon hääkuvan. Sehän onkin ensimmäinen asia minkä haluan aamulla nähdä... Ja ruokapöydälle isänsä kuvan. Välillä tekisi mieli heittää seinään mokomat. Vähentää aikalailla äidin hyväntuulisuutta kun ex on koko ajan joko paikalla tai näkyvillä.)



se äiti

Erosta on kohta vuosi, ja viikko-viikko-systeemi on toiminut mainiosti. Olen 100% varma, että ero olisi ollut lapsille paljon rankempi juttu, jos olisivat joutuneet luopumaan toisesta vanhemmastaan. Väkisinhän siinä vieraantuu, jos näkee toista vanhempaa vain joka toinen viikonloppu.



Koulu, päivähoito, kaveripiiri, harrastukset säilyivät kaikki samana. Jos minä olisin saanut lapset kokonaan itselleni, se olisi tarkoittanut muuttoa 40 km:n päähän ja arjen totaalista muuttumista. Nyt asumme parin km:n päästä toisistamme ja hoidamme lasten asiat yhdessä. Olemme edelleen ihan hyvissä väleissä ja lapsilla on rehellisesti kaksi kotia, ei "isin koti" ja "äidin koti". Se on vain puhekielessä helpompi tapa ilmaista kumpaan kotiin ollaan menossa, mutta jeesustelijat ovat tietenkin päätelleet sen tarkoittavan ettei lapsillaan ole mielestään omaa kotia ollenkaan.



Kaikilla tämä ei toimi, mutta ei sitä pidä kokonaan tuomita. Länsinaapurissammekin vuoroviikottelu on yleinen käytäntö eikä siellä asiantuntijatkaan ole yhtä "syvästi huolissaan" kuin täällä.

Yksi asunto lapsille ja vanhemmat vuoroviikon toiseen asuntoon.

Yksi asunto lapsille ja vanhemmat vuoroviikon toiseen asuntoon.

Kyllä minä mieluummin maksan lapselle harrastuksia, vaatteita ja lomareissuja, kuin ylimääräisen keskustakämpän vuokraa. Minun perheessäni on 4 henkeä, eli kämpän vaihto esikoisen vuoksi tarkoittaisi sitä, että alle pitäisi saada kunnollinen perhekämppä. Lapsen isälläkin on parisuhde ja mahdollisesti lapsi tulossa, eli kummallakin vanhemmalla on pakostikin oma koti.

Ei kouluikäistä voi yksiössäkään kituuttaa pikkuvauvan ja aikuisten kanssa, joten pitäisi löytää riittävän iso asunto ja tällä alueella niitä on todella vähän. Lisäksi on hinta: tämän kämpän vuokra on 850 e/kk, lapsen isä maksaa 800 e/kk ja kolmas kämppä olisi siis myös noin 800 e/kk. Kannattaisiko minun maksaa 4 800 e vuodessa kakkoskämpästä vai laittaa raha lapsen soittotunteihin, vaatteisiin ja pariin lomareissuun? Ja sama summa lapsen isällä maksettavana, eli yhteensä noin 10 000 euroa vuodessa. Kannattaako? Ehkä ei kuitenkaan.

Ehkä lähdemme siitä, että me kaikki neljä lapsen arjessa mukana olevaa vanhempaa osaamme pitää mölyt pussissa ja rakentaa arkea niin, että kaikilla on hyvä olla.

on lapselle hyvästä, en vaikka siltä vaikuttaisikin päältä päin. Sorry.



Omat lapseni asuvat kanssani, toisen vanhemman luona viettävät noin kolmanneksen ajasta. Toinen vanhempi puhuu "isän kodista" ja "äidin kodista", minä koitin tätä ensin mutta sitten aloin puhua lapsille vain kodista. Tosiasia on nimittäin se, että luonani on heidän kotinsa - he menevät mielellään myös toisen vanhemman luo, mutta eivät halua lisätä siellä olemistaan. Kotiintulo on selvästi aina "paluu", ei vaihto.



Olisi kiva ajatella, ettei vaihtaminen stressaa lapsia, tai että he ovat yhtä kotonaan kummassakin paikassa. Näin ei nyt kuitenkaan ole, ainakaan meillä.

ja niitä hyviä puolia viikko-viikko systeemissä on vaikka kuinka paljon! Taitaa tulla kuusi vuotta täyteen kesällä kyseistä systeemiä ja erittäin tyytyväisiä tähän ovat sekä lapset että aikuiset.

[quote author="Vierailija" time="01.03.2015 klo 23:04"]Olemme eronneet 2,5 vuotta sitten ja lapset 10 ja 8v asuvat vuoroviikoin isän ja äidin luona. Asumme muutaman sadan metrin päässä toisistamme ja yhteistyö on joustavaa, kaveripiiri on sama, samoin harrastukset. Itse olen sairaanhoitaja ja olen saanut järjestettyä kaikki iltavuoroni isäviikoille. Lasten kanssa vietetään ihan tavallista arkea kummankin vanhemman luona, lähellä on myös toinen mummola. Lapset tuntuvat olevan sinut järjestelyn kanssa, samoin me aikuiset, yhteistyö on joustavaa.
[/quote]

10 ja 8 v on hieman eri asia kuin 1 v, jonka voi vielä laskea vauvaksi.
Minäkin olin 8 veenä aina isälläni viikon ja viikon äidilläni..
Mutta että 1 veenä? Huhhuh. Täytyy niitä lapsia sit tehdä että voi ne 1 veenä katkaista kiintymyssuhteesta. Tärkein ikä IKINÄ ja se määrää myös äidin kiintymyssuhteen omaa lastaan kohtaan.

Vanhemmat voivat tehdö niin että lapsi/lapset asuvat pysyvässä kodissa ja vanhemmat vaihtavat vuoroviikoin osoitetta siihen?

Kuulostaisiko kivalle? Kauanko jaksaisit?

Olette vain kateellisia. Kun saa viikon itselleen jaksaa olla täysillä äiti taaperolleen sen oman viikon. Vapaaviikolla saa aikaa harrastuksiin ja voi rakkaansa kanssa viettää aikaa kahden kesken. Koskas teillä on aikaa villiin seksiin ja vapaaseen kuherteluun. Kateus siellä ydinperhemammoja hiertää, kun ei koskaan ole omaa aikaa.

[quote author="Vierailija" time="02.03.2015 klo 08:16"]

Vanhemmat voivat tehdö niin että lapsi/lapset asuvat pysyvässä kodissa ja vanhemmat vaihtavat vuoroviikoin osoitetta siihen? Kuulostaisiko kivalle? Kauanko jaksaisit?

[/quote]

Kyllä. Minulla on 3 kotia. Ei mitään ongelmaa. Jaksan, kunnes kyllästyn. Ja kyllästyn usein, mutta koska on kolme kotia, on se kyllästyminen viivästynyt jo mukavasti. Minulla ei kylläkään ole alaikäisiä lapsia.

Minulla, aikuisella on kaksi kotia. Eli asun omassa kotonani joka toisen viikon (kun teini-ikäiset lapseni ovat minulla) ja joka toisen viikon miehen luona.

Olen tehnyt tätä pari vuotta, eikä tässä mitään ongelmaa ole. Omat asiat on molemmissa kodeissa. Minulle on aivan sama, kumpaan kotiin lähden töistä ajamaan.

Eli perin huono perustelu on tuo, että aikuinen ei koskaan suostuisi viikko-viikko-systeemiin....

Minun teini-ikäiset lapseni ovat itse valinneet viikko-viikko-systeemin. Heidän mielestään se on ainoa reilu tapa elää. (Tosin olivat kymmenen ikävuoden tienoilla eron aikana, eivät siis ihan pieniä).

Itse muistan kun äitini kysyi minulta riitaisan eron päätteeksi että kummalla haluaisin asua,isällä vai äidillä. Päätös pn täysin minun.
Tuntui ihan selvältä asialta että äidin luota en lähde mihinkään. Olin n.10-vuotias.

Laitat pantiksi lapsen hyvinvoinnin ja kiintymyssuhteen perustan, jotta voi viikon olla "rennosti". Siksikö niitä lapsia tehdään! Entäs kun löytää sen uuden miehen ja sen kanssa tekee lapsia, minne ne biologiset lapset sitten menee että pääsee rilluttelemaan? Lastenkotiinko? Miten äiti jaksaa uuden suhteen lapsia kun ei jaksanut entisen suhteen lapsia? Huonolta näyttää, mutta omapa on asianne!
Tai sitten käy niin että tää viikkolasten äiti eroaa uudestakin miehestä ja rytmittää lapset sopivasti lapset aina ISEILLEEN kun tarvii omaa aikaa. Hyvä systeemi. White trash vaan lisääntyy tässä maailmassa kun ajatellaan vaan omaa bebaa. Hyi!!!!!!!!

[quote author="Vierailija" time="02.03.2015 klo 08:26"]Olette vain kateellisia. Kun saa viikon itselleen jaksaa olla täysillä äiti taaperolleen sen oman viikon. Vapaaviikolla saa aikaa harrastuksiin ja voi rakkaansa kanssa viettää aikaa kahden kesken. Koskas teillä on aikaa villiin seksiin ja vapaaseen kuherteluun. Kateus siellä ydinperhemammoja hiertää, kun ei koskaan ole omaa aikaa.
[/quote]
Onpa sulla voimavarat vähissä... Meillä 3 lasta, ydinperhe. Jaksetaan ihan joka viikko olla lasten kanssa "täysillä", kas kun tässä kotosalla on 2 vastuullista aikuista. Voin käydä jumpassa tai kahvilla ihan joka viikko iltaisin, kun mies on lasten kanssa. Ei tarvi jättää joka toiseen viikkoon. Seksi on hyvää ja sitä saa aina kun haluaa. Taisi tulla tehtyä oikea parivalinta, kun ei tarvinnut erota voidakseen olla hyvä äiti ja kumppani...