Viikko äidillä, toinen isällä?–?”huono ratkaisu”

Meillä vuoroasuminen on mahdollistanut sen, ettei lasten ole tarvinnut koskaan olla esim. kunnallisessa päivähoidossa ja koulun jälkeen ei ole tarvinnut tulla tyhjään kotiin. Asuminen on tehty töiden mukaan, molemmat kun teemme vuorotyötä, on lapset aina sillä, jolla on vapaata. Tietysti ihanteellisinta olisi ollut, jos ei olisi koskaan tarvinnut erota, mutta meille tämä on se toiseksi paras ratkaisu. Ei siis ole viikko-viikko, vaan noin 4 päivää-4 päivää.

Elin 10 vuotta viikko-viikko meiningillä ja pidin. Molemmissa vanhemmissani on huonoja puolia, olisin tullut hulluksi jos olisi toisen luona pitänyt asua kokoajan. Säännöt ja käytännöt olivat vähän erilaiset eri kodeissa, mutta niihin tottui. 

En olisi suostunut muuhun käytäntöön, molemmat vanhemmat ovat minulle yhtä tärkeitä ja halusin olla molempien kanssa yhtä paljon.

Kyllä se niin on että kun vanhemmat ovat eronneet, lapsella on enää yksi vanhempi. Joko isä tai äiti. Jos lapsi äidillään ja käy vain jokatoinen vkl isällään on isä sama kuin mummo tai äidin kaveri joka kyläilee kerranviikkoon... ainoa missä molemmat voi olla vanhempia on tämä viikko ja viikko systeemi,  sekään ei ole hyvä lapselle... 

[quote author="Vierailija" time="08.03.2015 klo 09:49"]

Elin 10 vuotta viikko-viikko meiningillä ja pidin. Molemmissa vanhemmissani on huonoja puolia, olisin tullut hulluksi jos olisi toisen luona pitänyt asua kokoajan. Säännöt ja käytännöt olivat vähän erilaiset eri kodeissa, mutta niihin tottui. 

En olisi suostunut muuhun käytäntöön, molemmat vanhemmat ovat minulle yhtä tärkeitä ja halusin olla molempien kanssa yhtä paljon.

[/quote]

Lisään vielä, että vaihtotilanteet kävivät porukoitteni välillä sopuisasti ja he päivittivät toisilleen viikon tapahtumat, lääkärikäynnit, tulevat kokeet yms.

Olen samaa mieltä. Se äiti, joka haluaa 1 v vauvalle viikko-lapsielämän on itsekäs. Tai muuten mieleltään kiero/heikko.
En pystyisi, en ikinä.
Itselläni on ollut 2 vauvaa ja ikinä en olisi voinut antaa viikkohoitoon edes isälle!!!!!

Lapsi oli n 7 v kun erottiin tavallaan yhteisestä sopimuksesta. Minä olin päähuoltaja, yhteishuoltajuus. Ei tehty mitään sopimusta. Isänsä tapasi välillä pe -su tai la-su ja välillä viikolla. Kävi oikein hyvin mulle. Tämmöistä oli ehkä 2-3 v ja sitten vakiintui ja tapasi säännöllisesti viikonloppuisin  ja välillä joka toinen vl. Kesällä lapsi oli isällään vähintään kuukauden. Itse alkoi päättämään yläasteella milloin menee ja milloin tulee. Nyt jo täysi-ikäinen.

Voi toivottavasti ei tarvitsisi koskaan joutua tekemään tällaisia valintoja. Sydän riipaisee pelkkä ajatuskin, että lapset eivät näkisi molempia vanhempia päivittäin tai minä tai (ex-)mieheni joutuisi olemaan viikon kerrallaan erossa lapsista. Nostan hattua kaikille eronneille, jotka ovat pystyneet sopimaan asioista lasten parhaaksi asiallisissa väleissä!!

Mun kaverilla on vko/ vko systeemi exänsä kans ja toimii jos ajattelee sitä että vanhemmat saavat säännöllisesti omaa aikaa. Lasten kannalta totuus on toinen. Rakastavat isäänsä, mutta siellä eivät osaa olla kuten kotonaan, eivät osaa isälleen puhua ja säännöt totaalien eri kuin äidillä. Kaikki se minkä joutuvat pitämään sisällään purkautuu sitten äidin luona. Toinen oireilee aina vaihtopäivänä, oksentaa ja on usein sairas joten saa muutaman jatkopäivän äidillään.

Äiti purkaa näitä mulle ja miettii mitä tehdä. Mä olen suoraan sanonut että tuossa tilanteessa ottaisin lapset itselleni, ei tuollaisesta tilanteesta nauti kukaan. Helppoa ei olisi yksinhuoltajana, mutta minusta lapset ovat tärkeimmät. Hän valitettavasti näkee yksinhuoltajuudessa sen että isäpääsisi liian helpolla. Eliei pysty ajattelemaan asiaa lasten kannalta vaan sen kautta että toiselle kuuluu vastuuta tasan yhtä paljon kuin hänelle. Periaatteessa kyllä, mutta jos siitä lapset kärsii, silloin pitää ajatella lapsen kannalta eikä omalta.

Vuoroviikko systeemi toimii joillakin, ei kaikilla. Pitäisi katsoa tilanteen mukaan.