Olen pettynyt ja vihainenkin - unikoulu ei sopinutkaan meidän perheelle. :(
Pidimme vauvalle pari kuukautta sitten tassu-unikoulun, koska hän oli alkanut nukkua ainoastaan tissi suussa. Vauva oli tuolloin 8 kk.
Olin siihen asti hoitanut vauvaa hyvin pitkälti vaiston varassa, tuijottelematta liikaa oppikirjoja. Uniasian kanssa päädyin kuitenkin soittamaan paikalliselle unikouluohjaajalle ja kysymään neuvoja.
Ohjaaja olikin tiukka täti, joka antoi selkeät ja napakat ohjeet siitä, mitä kuuluu tehdä ja mitä ehdottomasti ei. Ehdottomia ei-kategorian asioita olivat mm. ei syliin, ei varsinkaan viereen, eikä imetystä koskaan sängyssä. Itse asiassa ohjaaja jopa ehdotti imetyksen lopettamista kokonaan (!!), mistä hieman pöyristyin jo silloin. Samoin särähti korvaan ehdotus siirtää vauva nukkumaan omaan huoneeseen.
Muutamassa yössä pahimmat huudot vähenivät merkittävästi, mutta ei öistä mitään ehjiä tullut. Vauvaa oli noustava tassuttamaan useita kertoja vielä viikkojenkin jälkeen. Vauva myös alkoi heräillä hirveän aikaisin, neljän ja kuuden välillä. Koska imetys ennen aamupuuroa (ja varsinkin sängyssä) oli ehdottomasti kiellettyä, nousin sitkeästi vauvan kanssa aamuyöstä puuroa syömään. Vauva huusi, hieroi silmiään ja söi vain muutaman lusikallisen. Hän oli joka aamu aivan rättiväsynyt, kunnes pääsi päiväunille.
Jossain vaiheessa aloin kyseenalaistaa aamuimetyskiellon, ja aloin imettää vauvaa sängyssä noin klo 5-6 aamulla. Sen voimalla vauva nukkui vielä tunnin, heräsi virkeänä, jaksoi syödä aamupuuron ja leikkiä iloisena päiväuniin asti.
Olisin mielelläni jatkanut tällä linjalla, mutta sitten vauva, minä ja mies kaikki sairastuimme kovaan flunssaan. Korkean kuumeen ja horkan keskellä luistin hienoista imettämättömyysperiaatteistani ja annoin vauvalle yölläkin rintaa aina kun hän pyysi sitä. Vesi ei kelvannut mukista eikä pullosta.
Nyt olemme parantuneet, ja kyllähän tuo käänne toisaalta harmittaa. Vauva kaipailee edelleen rintaa jossain vaiheessa yötä, eikä minulla ole voimia eikä sydäntä kieltää sitä häneltä. Olennaisinta tässä on se, että TÄMÄ TUNTUU OIKEALTA, toisin kuin unikoulu, joka olettaa vauvan olevan napin painalluksella toimiva robotti (eli: "kun noudatat ohjeitamme, vauvasi alkaa nukkua").
Oloni on ristiriitainen. Koen epäonnistuneeni unikoulussa, mutta toisaalta harmittaa, että siihen edes ryhdyimme. Harmittaa että olen toiminut "sääntöjen vastaisesti" kun aloin jälleen imettää yöllä. Toisaalta olen ihan vihainen unikouluohjaajalle hänen ehdottomuudestaan ja toimimattomien periaatteiden kylvämisestä väsyneisiin vanhempiin.
Kiitos jos joku jaksoi lukea tänne asti. Jatkaisitteko minuna luomumpaa linjaa ja yöimetyksiä tilanteen mukaan, vai yrittäisittekö unikoulua uudelleen? Oman jaksamiseni kannalta ei varmasti ole merkitystä, miten toimin. Jos imetän, joudun heräilemään, mutta jos en imetä, joudun silti heräilemään. Täydellistä ratkaisua ei meidän perheeseen taida olla olemassa??
Kommentit (209)
miten asia oikeasti on. Jonkun yksittäisen mamman MIES.
Onneks miehellä on vielä parempi auktoriteetti kun lapsella.
Mun mies ei liene samaa mieltä sun kanssas.
Jos kaikki nukkuvat perhepedissä paremmin? Eikö siis ole kertakaikkiaan aivan hirveän kauhean kamalaa?Onneksi saatiin taas kunnon auktoriteetti kertomaan miten asia oikeasti on. Jonkun yksittäisen mamman MIES.
muutama muukin yrittänyt sanoa omalta kohdaltaan, että perhepeti ei ole kaikille sopiva ratkaisu. Mutta taitaa olla väärä mielipide, koska tokihan perhepetiin hurahtanut mamma on oikeassa.
itse olen päättänyt että syötän vauvaani yöllä just niinkauan kun haluaa ja haluan.kun 10 v sain odottaa että tulin uudestaan raskaaksi niin nautin joka hetkestä!!!vaikka olen 38 v ja mies ulkomailla töissä en kärsi tilanteesta.pidän vieläkin omaa äitiäni lämpimänä kuin jääpala,hänen vieresssään kun ei saanut nukkua ikinä!rakastan lapsiani,meillä on ihanat välit.näitten kaikentietävien kommentoijien oma etu kirkuu HALUAN ITSE NUKKUA LAPSET HÄIRITSEVÄT MINUA HAHAAA!!!katotaanpa kun olet vanha,sinut työnnetään kylmästivanhainkotiinjaMUISTA!ÄLÄ PYYDÄ YÖPALVELUA:)
Vaikka hän ei imettänyt minua, koska sairastin niin paljon. Lisäksi hän ei antanut minun tissuttaa yökausia vieressä vaan nukutti kehtoon, koska hänellä oli kokemus isosiskostani, joka oli vielä 2 vuotiaana heräillyt öisin ja äitini oli ollut todella uupunut.
Hassua, että se äidin vieressä tissiä imenyt tyttö ei välitä äidistä pätkääkään. Minä olen äitini omaishoitaja ihan omasta tahdosta, vaikka en ole roikkunut vuosia äidin tissillä.
Suhde lapseen muodostetaan kaikella muulla kuin sillä, että vauva ja äiti ei saa nukkua vaan vauva hyppyyttää perhettään.
itse olen päättänyt että syötän vauvaani yöllä just niinkauan kun haluaa ja haluan.kun 10 v sain odottaa että tulin uudestaan raskaaksi niin nautin joka hetkestä!!!vaikka olen 38 v ja mies ulkomailla töissä en kärsi tilanteesta.pidän vieläkin omaa äitiäni lämpimänä kuin jääpala,hänen vieresssään kun ei saanut nukkua ikinä!rakastan lapsiani,meillä on ihanat välit.näitten kaikentietävien kommentoijien oma etu kirkuu HALUAN ITSE NUKKUA LAPSET HÄIRITSEVÄT MINUA HAHAAA!!!katotaanpa kun olet vanha,sinut työnnetään kylmästivanhainkotiinjaMUISTA!ÄLÄ PYYDÄ YÖPALVELUA:)
miten asia oikeasti on. Jonkun yksittäisen mamman MIES.
äiti että olen vienyt lapset ulkopuolisn tahon pitämään unikouluun. Siellä tapahtui ihme ja meillä nukutaan yöt. lapset oli siirrettävä omaan huoneeseen nukkumaan, mikä oli mulle aivan kamala paikka, tod näkösesti olisin ehkä lapsien kouluun mennessä aikanaan tehnyt sen :) tottakai heräilyjä on joka yö 0-jotain mutta aikaisempaan verrattuna... mä en edes muistanut miltä tuntuu mennä nukkumaan kun ei tarvi pelätä tulevaa yötä. AP, mulle sanottiin siellä että "fiksu" lapsi osaa kyllä vaatia palveluja, jos iltaisin alat laulamaan ja tanssimaan niin kohta jo itketään jos ei sama tapahdukkaan joka ilta. en uskonut tähän todellakaan, mulla oli kaikesta niin huono omatunto ja meinasin kuolla siihen syyllisyyden määrään, muttamutta..nyt olen kyllä jälkeenpäin huomannut, univeloista hiukan toipuneena että niinhän se on, siis ainakin meidän tapauksessa. hysteerisenä mä annoin tissiä joka inahdukseen nukutin viereen siirsin omaan sänkyyn ja taas herätessä sama. palvelut yöllä oli aivan huippuluokkaa. palveluihin tottunut vauva varmaan huutaa 1-14 yötä, temperamentista riippuen.mutta koska lapset on päivisin onnellisen oloisia ja niiden tarpeet täytetään ihan sata, on se mun mielestä hyvä merkki. niin se vaan on fakta että yö on nukkumista varten.
NYT mä ymmärrän, miksi suomalaiset äidit eivät kykene paria kolmea lasta hoitamaan yhtaikaa vaan ovat aivan loppu. Syynä on se, että eletään täysin lasten "rytmin" tai pikemminkin rytmittömyyden mukaan. Vauvat eivät saa nukkua rauhassa, vanhemmat eivät saa nukkua rauhassa, isommat lapset eivät saa nukkua rauhassa. Ihmekös sitten että tarvitaan virikehoitoa. Perhepetiläiset huutavat, että kaikkien on nukuttava samassa sängyssä ja että äitien on nukuttava rinta vauvan suussa ja imetettävä kymmenen kertaa yössä... kauheaa.
Perhepedissä hyväksytään lapsen tarve olla vanhempansa lähellä niin yöllä kuin päivälläkin. Yhdessä nukkuvat perheet eivät usein pidä esimerkiksi vauvan yöheräämisiä huonona tapana, josta on päästävä eroon, vaan kehitysvaiheena, joita tulee ja menee. Näissä perheissä perustan laskeminen turvallisuuden ja läheisyyden varaan nähdään tärkeämpänä kuin lapsen varhainen itsenäistyminen.
Perhepedin tiukin määritelmä on se, että lapsi tai lapset nukkuvat vanhempien vuoteessa. Väljemmin määriteltynä perhepediksi voidaan lukea myös sivuvaunu, jossa pinnasänky on kiinni vanhempien vuoteessa, laita alas laskettuna tai poistettuna. Myös omassa sängyssään samassa huoneessa vanhempien kanssa nukkuvan lapsen voi sanoa olevan perhepedissä.
"Varhaislapsuudessa maksimaalisesti vanhempiensa lähellä ollut lapsi on kolme-, neljävuotiaana erittäin kyvykäs suuntautumaan ulkomaailmaan", kertoo Jukka Mäkelä kiinnittymistutkimukseen viitaten. Hän kumoaa myös väitteen siitä, etteivät perhepedissä nukkuvat lapset koskaan oppisi nukkumaan yksin: "Lapset siirtyvät omaan sänkyyn ja omaan huoneeseen sitten, kun oman tunnemaailman hallinta on kunnossa. On lapsia, jotka tarvitsevat läheisyyttä pidempään, mutta hekin siirtyvät ajallaan". Kun lapset siirtyvät perhepedistä omiin huoneisiinsa, heillä on positiivinen ja luottavainen käsitys nukkumisesta. He eivät yhdistä nukkumista yksinjäämiseen.
Monet perhepedissä nukkuvat saavat kuulla kysymyksen vanhempien parisuhteen hoitamisesta, kun lapset nukkuvat vanhempien sängyssä. Samaan aikaan nuorille naisille suunnatut aikakauslehdet toitottavat, kuinka tärkeää on olla luova ja harrastaa seksiä mitä mielikuvituksellisemmissa paikoissa. Ei kai sänky ole ainoa paikka siihen tarkoitukseen sen jälkeen, kun miehestä ja naisesta on tullut isä ja äiti? Jukka Mäkelä muistuttaa: "Kautta ihmiskunnan historian on tuotettu uusia pentuja, vaikka lapset ovat lähellä. Edelleenkin tämä on vallitseva tilanne suuressa osassa maailmaa." Jonnan äiti Elli paljastaa: "Kun vanhemmat tarvitsevat hellittelyä, niin vauva on siirretty nukkumaan omaan pinnasänkyynsä tai vaunuihin".
Aikuisen läheisyys auttaa lapsen epäkypsää hermostoa itsesäätelyyn unen aikana. Se voi jopa vähentää kätkytkuoleman riskiä estämällä lasta vaipumasta liian syvään uneen Vanhemman hengitys myös rytmittää lapsen hengitystä.
Jotta vanhemmat voisivat säädellä lapsensa sisäistä tilaa, heidän on oltava fyysisesti läsnä, kosketusetäisyydellä. Pienen vauvan hermojärjestelmä ei vielä ole kehittynyt sille tasolle, että hän pystyisi keskellä yötä havahtuessaan vakuuttumaan itsenäisesti siitä, että kaikki on hyvin. Vasta noin puolitoistavuotias on tähän valmis, jotkut vasta paljon myöhemmin. Lastenpsykiatri Jukka Mäkelä toteaakin: "Perhepeti on ehdottomasti ihmisen psykobiologian kannalta perusmalli."
Toisinaan perhepetiä arvostellaan sillä, että sen sanotaan olevan pahaksi vanhempien seksielämälle. Lasta huonosta seksielämästä tuskin kannattaa syyttää ja nukkumajärjestelytkin ovat sivuseikka jos vain mielikuvitusta riittää. Elämä on täynnä valintoja ja vaihtoehtoja riittää.
Tässäkin kohden saattaa olla paikallaan tehdä kompromisseja ja rukata sitä tärkeysjärjestystä.
Vanhempien hyvä keskinäinen suhde on onnellisen perhe-elämän perusta mutta ei liene reilua asettaa vastakkain aikuisten hallittavissa olevia tunteita ja haluja lapsen vielä kehittymättömien tunteidenhallintakykyjen kanssa.
Kerta kaikkiaan kukaan ei pystynyt nukkumaan niin, että unen jälkeen olisi ollut virkeä olo. Minä nukuin toinen silmä auki pelätessäni, että lapset hautautuvat peittoihin ja tukehtuvat. Vähän isommat lapset puolestaan pyörivät, hyörivät, huitoivat, potkivat ja mätkivät niin, että siihen heräsi kymmenen kertaa yössä.
Aikojen saatossa on pelätty, että äidit saattavat kierähtää unissaan vauvojensa päälle. Perhepeti on jopa ollut kielletty useissa Euroopan kaupungeissa. On kuitenkin todisteita siitä, että ankarassa köyhyydessä eläneet epätoivoiset äidit ovat tukehduttaneet vauvojaan tahallaan pelätessään, etteivät voi elättää kaikkia lapsiaan.
Tähänastiset tutkimukset eivät todista, että perhepedissä nukkuminen olisi itsessään vaarallista. Perhepeti on turvallinen, jos vanhemmat eivät tupakoi tai käytä alkoholia tai lääkkeitä, patja on kiinteä eivätkä vuodevaatteet ole liian upottavat. Kannattaa tarkistaa, ettei mihinkään sänkyjen väliin tai seinän ja patjan väliin jää koloja, joihin vauva voi juuttua tai tukehtua.
Putoamisvaaraa voi minimoida asettamalla sängyn seinän viereen ja nukuttamalla vauvaa seinän puolella. Eikä perhepedissä tarvitse tyytyä normaalilevyiseen parisänkyyn, vaikka se yleensä kahdelle aikuiselle ja yhdelle lapselle riittääkin. Jatkoksi voi hankkia esimerkiksi vielä yhden runkopatjan. "Puutavaraliikkeestä saa vaneria ja Etolasta patjoja", toteaa lastenpsykiatri Mäkelä.
Kerta kaikkiaan kukaan ei pystynyt nukkumaan niin, että unen jälkeen olisi ollut virkeä olo. Minä nukuin toinen silmä auki pelätessäni, että lapset hautautuvat peittoihin ja tukehtuvat. Vähän isommat lapset puolestaan pyörivät, hyörivät, huitoivat, potkivat ja mätkivät niin, että siihen heräsi kymmenen kertaa yössä.
Ensimmäinen ajatus perhepedistä puhuttaessa on usein: "Entä jos kierähdän vauvan päälle?" Äiti on kuitenkin luonnostaan niin tietoinen vauvansa läsnäolosta, ettei tätä tapahdu. Eikä vauvakaan ole tilanteessa täysin puolustuskyvytön, vaan todennäköisesti herää itkemään, jos joku yrittää hänen päälleen kierähtää.
Vain silloin, jos äiti on alkoholin, huumeiden tai huumaavien lääkkeiden vaikutuksen alainen, yhdessä nukkumista tulisi välttää.
Turvallisuusnäkökohtia ei muutenkaan kannata ohittaa ilman paneutumista asiaan.
Vauva kannattaa sijoittaa äidin ja seinän tai laidan väliin, sillä isä ei ehkä ole yhtä tietoinen vauvasta kuin äiti eivätkä isään päde hormonien aiheuttamat unen muutokset. Yksilöllisiä eroja isien unen laadussa ja nukkumistavoissa tietysti on. Jos äiti epäilee itseäänkin, voi vauvan ympärille asetella esimerkiksi peiton ringiksi suojaamaan. Nukkumisalusta ei saisi olla liian pehmeä. Tarvittaessa voi vauvan laittaa vähän kovemmalle alustalle, esimerkiksi hoitoalustalle, jolloin hän myös on vähän korkeammalla kuin muu perhe. Vesisängyssä ei yhdessä nukkumista suositella.
Jos sänky on liian kapea koko perheelle, voi vauvan oman sängyn asettaa "sivuvaunuksi" laskemalla siitä laidan tai poistamalla sen kokonaan.
Myös tavallinen lisävuode sängyn vieressä lisää tilaa, siinä voi nukkua vaikkapa isä.
Tuolla on myös hyvä kirjoitus:
http://www.bebesinfo.fi/sivu.php?artikkeli_id=49
Yöheräämiset voi tehdä itselleen mahdollisimman helpoiksi.
Ensimmäiset 6 kuukautta vauvan tulisi aina nukkua vanhempiensa huoneessa. Amerikkalainen antropologi ja unitutkija James Mc Kenna muistuttaa, että vieressä nukkuminen vaikuttaa suotuisasti vauvan hengitysrytmiin, keskushermostoon ja verenkiertoon, joten alle 1-vuotiaan nukkuminen vanhempien vieressä suojelee vauvaa kätkytkuoleman riskiltä.
Koko perhe samassa sängyssä saattaa kuulostaa levottomalta järjestelyltä hyvän unen kannalta, mutta itseasiassa vanhemmat, jotka nukkuvat lastensa kanssa, heräävät usein aamulla hyvin levänneinä. Äitien ja lasten nukkumista tutkittaessa on todettu, että imettävä äiti tietää kaiken aikaa vauvan olevan vieressään. Hän jopa hoivaa lasta unissaan tietämättä sitä itse lainkaan
Unilaboratoriossa tehtyjen tutkimusten mukaan perhepedissä nukkuvat äidit imettivät vauvojaan useammin yön aikana, mutta eivät aamulla muistaneet paljonkaan yöllisistä heräilyistä. He myös raportoivat saaneensa enemmän unta nukkuessaan yhdessä vauvan kanssa, kuin silloin, jos vauva nukkui eri huoneessa.
Kun vauva on lähellä äiti havahtuu jo vauvan varhaisiin nälän merkkihin maiskutukseen, ähinään ja levottomuuteen. Näin vauva ei ehdi hätääntymään, ja vauvan rauhoittaminen on nopeampaa. Huomatessaan olevansa äidin turvallisessa kainalossa vauva saattaa rauhoittua uudestaan nukkumaan tai vanhempi lapsi voi ryömiä äidin rinnalle tämän koskaan heräämättä.
Erityisesti imettävän äidin ja vauvan unirytmit lähentyvät toisiaan ja silloin äiti ja vauva nauttivat usein syvästä unesta samaan aikaan. Vauvan ollessa kevyen unen vaiheessa (REM) äidin kevyen unen pituus vähitellen vastaa vauvan kevyen unen pituutta. vastaavasti äidin syvän unen(ALFA) pituus alkaa vastata vauvan syvän unen pituutta. Näin vauvan herätessä kevyestä unesta äitikin herää kevyestä unen vaiheesta ja on valmis vastaamaan vauvan viesteihin riittävän pian vauvan tarpeiden mukaan.
Myös isän unirytmi muokkautuu vauvan unirytmin kaltaiseksi perhepedissä nukuttaessa. Jos vanhemmat ovat huolissaan, että isä nukkuu liian sikeästi, eikä osaa varoa samassa sängyssä nukkuvaa vauvaa, vauva voi nukkua vaikkapa äidin ja seinän välissä. Myös vanhemmat lapset viihtyvät isän ja äidin turvallisessa läheisyydessä tai samassa sängyssä sisarusten kanssa.
Imetin lasta yölläkin, nukkui omalla patjallaan vieressäni, enkä kokenut raskaaksi. Lähempänä 2-vuotta aloin vieroittaa yöimetyksestä (olisi ehkä voinut yrittää jo aiemmin). Laitoin puolukkaa nänniin ja se riitti, lapsi ei siitä tykkännyt ja alkoi nukkua yönsä. Annoin silti aluksi joskus vielä yölläkin rintaa, esim. aamuyöstä, kunnes lapsi nukkui läpi yön. Sujui minusta aika helposti ja kesti ehkä muutaman viikon. Myöhemmin sitten päivällä sama juttu. oli niin tissiriippuvainen, että oli todella puuhattava saadakseen siitä irti ja mulla on 3-v. se raja, milloin lopetan imetyksen viimeistään. Näin kahden kanssa. En tiedä sitten toimisiko puolukka aiemminkin. Sinuna rauhoittaisin nyt tilanteen ja kokeilisin vieroittamista yöstä vähän tai paljon myöhemmin. Tällä tytölllä ei ole mitään reikiä hampaissa (on käytä hampilassa), vaikka sai yömaitoa.
Ihmetellään sitten taas erotilastoja, kun ei miehen mielipiteet paina
miten asia oikeasti on. Jonkun yksittäisen mamman MIES.
mutta ei kuitenkaan kenen tahansa av-mamman miehen mielipide, vaan minun aviomieheni ja lasteni isän, joka sattuu nukkumaan perhepedissä vallan mainiosti.
Ei kai täällä kukaan ole väittänyt, että kaikki ihmiset nukkuvat perhepedissä paremmin, vaan että on perheitä, jonka kaikki jäsenet nukkuvat paremmin perhepedissä. Ja sitten on niitä perheitä, joille perhepeti ei sovi.
5-vuotiaina. Mammat selittää, että heillä on vain haastavia lapsia.
Olen joskus miettinyt, että kuinka paljon esim. ADHD on sitä, että vauvojen ei ole annettu nukkua vaan niitä on passattu vuosikausia yöllä ja uni on ollut katkonaista ja aivot eivät ole päässeet normaalisti kehittymään.
äiti että olen vienyt lapset ulkopuolisn tahon pitämään unikouluun. Siellä tapahtui ihme ja meillä nukutaan yöt. lapset oli siirrettävä omaan huoneeseen nukkumaan, mikä oli mulle aivan kamala paikka, tod näkösesti olisin ehkä lapsien kouluun mennessä aikanaan tehnyt sen :) tottakai heräilyjä on joka yö 0-jotain mutta aikaisempaan verrattuna... mä en edes muistanut miltä tuntuu mennä nukkumaan kun ei tarvi pelätä tulevaa yötä. AP, mulle sanottiin siellä että "fiksu" lapsi osaa kyllä vaatia palveluja, jos iltaisin alat laulamaan ja tanssimaan niin kohta jo itketään jos ei sama tapahdukkaan joka ilta. en uskonut tähän todellakaan, mulla oli kaikesta niin huono omatunto ja meinasin kuolla siihen syyllisyyden määrään, muttamutta..nyt olen kyllä jälkeenpäin huomannut, univeloista hiukan toipuneena että niinhän se on, siis ainakin meidän tapauksessa. hysteerisenä mä annoin tissiä joka inahdukseen nukutin viereen siirsin omaan sänkyyn ja taas herätessä sama. palvelut yöllä oli aivan huippuluokkaa. palveluihin tottunut vauva varmaan huutaa 1-14 yötä, temperamentista riippuen.mutta koska lapset on päivisin onnellisen oloisia ja niiden tarpeet täytetään ihan sata, on se mun mielestä hyvä merkki. niin se vaan on fakta että yö on nukkumista varten.
mummolaan hoitoon pari kertaa vuodessa viikoksi, että saadaan hoitaa sitä parisuhdetta.
Justjoo...
Toisinaan perhepetiä arvostellaan sillä, että sen sanotaan olevan pahaksi vanhempien seksielämälle. Lasta huonosta seksielämästä tuskin kannattaa syyttää ja nukkumajärjestelytkin ovat sivuseikka jos vain mielikuvitusta riittää. Elämä on täynnä valintoja ja vaihtoehtoja riittää.
Tässäkin kohden saattaa olla paikallaan tehdä kompromisseja ja rukata sitä tärkeysjärjestystä.
Vanhempien hyvä keskinäinen suhde on onnellisen perhe-elämän perusta mutta ei liene reilua asettaa vastakkain aikuisten hallittavissa olevia tunteita ja haluja lapsen vielä kehittymättömien tunteidenhallintakykyjen kanssa.
5-vuotiaina. Mammat selittää, että heillä on vain haastavia lapsia. Olen joskus miettinyt, että kuinka paljon esim. ADHD on sitä, että vauvojen ei ole annettu nukkua vaan niitä on passattu vuosikausia yöllä ja uni on ollut katkonaista ja aivot eivät ole päässeet normaalisti kehittymään.
Suurimmassa osassa maailmaa lapset nukkuvat yhä äitiensä tai perheidensä kanssa. Länsimaissa alettiin lapsia nukuttaa erillään 1800-luvulla, aluksi ylemmissä sosiaaliluokissa. Kuten monet muutkin asiat, tapa alkoi levitä laajemminkin. Mäkelällä on selkeä mielipide: "Unihäiriöt liittyvät länsimaiseen tapaan jättää liian pienet lapset nukkumaan yksin".
Perhepedin tiukin määritelmä on se, että lapsi tai lapset nukkuvat vanhempien vuoteessa. Väljemmin määriteltynä perhepediksi voidaan lukea myös sivuvaunu, jossa pinnasänky on kiinni vanhempien vuoteessa, laita alas laskettuna tai poistettuna. Myös omassa sängyssään samassa huoneessa vanhempien kanssa nukkuvan lapsen voi sanoa olevan perhepedissä.
"Varhaislapsuudessa maksimaalisesti vanhempiensa lähellä ollut lapsi on kolme-, neljävuotiaana erittäin kyvykäs suuntautumaan ulkomaailmaan", kertoo Jukka Mäkelä kiinnittymistutkimukseen viitaten. Hän kumoaa myös väitteen siitä, etteivät perhepedissä nukkuvat lapset koskaan oppisi nukkumaan yksin: "Lapset siirtyvät omaan sänkyyn ja omaan huoneeseen sitten, kun oman tunnemaailman hallinta on kunnossa. On lapsia, jotka tarvitsevat läheisyyttä pidempään, mutta hekin siirtyvät ajallaan". Kun lapset siirtyvät perhepedistä omiin huoneisiinsa, heillä on positiivinen ja luottavainen käsitys nukkumisesta. He eivät yhdistä nukkumista yksinjäämiseen.
Ihmislapsen aivojen kehitys tapahtuu pääasiassa syntymän jälkeen. Tämä aivojen ja hermoston nopea kypsyminen vauvaiässä vaatii runsaasti energiaa. Suurimmalle osalle, jopa 90 %:lle maailman ihmisistä perhepeti on itsestään selvä osa vauvaperheen elämää. Perhepeti nähdään myös imetystä tukevana toimintamallina. Äidinmaito sulaa nopeasti ainutlaatuisen koostumuksensa takia. Siksi rintaruokitut vauvat tarvitsevat ruokaa usein, joten äidin on pysyttävä vauvan lähellä päivin ja öin. Yösyötöt saattavat olla yksi luonnon mekanismeista suojata vauvaa liian syvältä ja liian pitkältä unelta, josta vielä kehittymättömät säätelymekanismit eivät saa vauvaa hereille.
lähde: http://www.hernekeppi.fi/hernekeppi/hk3/perhepeti.shtml
Parisuhdetta voi hoitaa muuallakin kuin sängyssä. Meille se on ainakin sohva. Sängyssä meillä NUKUTAAN.
5-vuotiaina. Mammat selittää, että heillä on vain haastavia lapsia. Olen joskus miettinyt, että kuinka paljon esim. ADHD on sitä, että vauvojen ei ole annettu nukkua vaan niitä on passattu vuosikausia yöllä ja uni on ollut katkonaista ja aivot eivät ole päässeet normaalisti kehittymään.
äiti että olen vienyt lapset ulkopuolisn tahon pitämään unikouluun. Siellä tapahtui ihme ja meillä nukutaan yöt. lapset oli siirrettävä omaan huoneeseen nukkumaan, mikä oli mulle aivan kamala paikka, tod näkösesti olisin ehkä lapsien kouluun mennessä aikanaan tehnyt sen :) tottakai heräilyjä on joka yö 0-jotain mutta aikaisempaan verrattuna... mä en edes muistanut miltä tuntuu mennä nukkumaan kun ei tarvi pelätä tulevaa yötä. AP, mulle sanottiin siellä että "fiksu" lapsi osaa kyllä vaatia palveluja, jos iltaisin alat laulamaan ja tanssimaan niin kohta jo itketään jos ei sama tapahdukkaan joka ilta. en uskonut tähän todellakaan, mulla oli kaikesta niin huono omatunto ja meinasin kuolla siihen syyllisyyden määrään, muttamutta..nyt olen kyllä jälkeenpäin huomannut, univeloista hiukan toipuneena että niinhän se on, siis ainakin meidän tapauksessa. hysteerisenä mä annoin tissiä joka inahdukseen nukutin viereen siirsin omaan sänkyyn ja taas herätessä sama. palvelut yöllä oli aivan huippuluokkaa. palveluihin tottunut vauva varmaan huutaa 1-14 yötä, temperamentista riippuen.mutta koska lapset on päivisin onnellisen oloisia ja niiden tarpeet täytetään ihan sata, on se mun mielestä hyvä merkki. niin se vaan on fakta että yö on nukkumista varten.
Et näköjään tiedä, että on normaalia, että vauvat nukkuvat pätkissä?!?
On tärkeää, että lapsi oppii kokemaan nukahtamisen miellyttävänä asiana ja unen turvallisena olotilana.
Useimmat lapset käyvät läpi eri vaiheita nukkumisen kanssa. Yritä löytää nukkumisjärjestely, joka sopii juuri teidän perheellenne. Varaudu siihen, että keinot vaihtuvat ja pidä mieli avoimena uusille ratkaisuille. Kun vauva on vielä pieni, yöheräämiset ovat luonnollinen osa arkea ja heräilyä helpottaa niihin asennoituminen rennosti ja positiivisesti.
Amerikkalainen antropologi ja unitutkija James McKenna on tutkinut vauvojen nukkumista jo vuosia ja hänen mukaansa pitkät unijaksot eivät ole luonnollisia ihmisvauvoille. Pienet vauvat havahtuvat hereille unestaan useita kertoja yössä ja sillä näyttää olevan selkeä merkitys vauvan selviytymisen kannalta. Tuore tutkimus antaa osviittaa, että vauvat, jotka nukkuvat liian syvästi ja liian pitkään saattavat olla suuremmassa riskissä kätkytkuolemalle. Vauvan unijakson pidentäminen pidempien unijaksojen toivossa ei siis välttämättä ole vauvan edun mukaista. On normaalia, että 6 kk vauva herää vielä useita kertoja yössä ja kahteen ikävuoteen asti useimmat lapset heräilevät öisin. Vauvan katsotaan nukkuvan läpi yön, kun hän nukkuu yhtäjaksoisesti 5 tuntia yöllä. Ensimmäiset 6 kuukautta vauvan tulisi aina nukkua vanhempiensa huoneessa. Amerikkalainen antropologi ja unitutkija James Mc Kenna muistuttaa, että vieressä nukkuminen vaikuttaa suotuisasti vauvan hengitysrytmiin, keskushermostoon ja verenkiertoon, joten alle 1-vuotiaan nukkuminen vanhempien vieressä suojelee vauvaa kätkytkuoleman riskiltä.
Enemmän unta perhepedissä
Kun vauva on lähellä äiti havahtuu jo vauvan varhaisiin nälän merkkihin maiskutukseen, ähinään ja levottomuuteen. Näin vauva ei ehdi hätääntymään, ja vauvan rauhoittaminen on nopeampaa. Huomatessaan olevansa äidin turvallisessa kainalossa vauva saattaa rauhoittua uudestaan nukkumaan.
Erityisesti imettävän äidin ja vauvan unirytmit lähentyvät toisiaan ja silloin äiti ja vauva nauttivat usein syvästä unesta samaan aikaan. Vauvan ollessa kevyen unen vaiheessa (REM) äidin kevyen unen pituus vähitellen vastaa vauvan kevyen unen pituutta. vastaavasti äidin syvän unen(ALFA) pituus alkaa vastata vauvan syvän unen pituutta. Näin vauvan herätessä kevyestä unesta äitikin herää kevyestä unen vaiheesta ja on valmis vastaamaan vauvan viesteihin riittävän pian vauvan tarpeiden mukaan.
Nukkuessaan perhepedissä vauvat heräilevät useammin, kuin yksin nukkuessaan, mutta sekä vauva, että äiti saavat silti enemmän unta. Vauvat myös itkevät huomattavasti vähemmän, minkä johdosta enemmän energiaa säästyy kasvuun ja elintoimintojen ylläpitoon.
Unikoulu ei ole hyväksi lapselle
Unikoululla (controlled crying) tarkoitetaan sitä, että lapsi jätetään yksin huoneeseen ja annetaan itkeä vähitellen pidempieä ja pidempiä aikoja, ennenkuin häntä mennään rauhoittelemaan. Tämän tarkoituksena on opettaa vauva nukahtamaan yksin. Jotkut asiantuntijat ovat huolissaan, että tällä saatetaan aiheuttaa vahinkoa lapsen kehitykselle. Lapsi itkee aikansa ja odottaa, että joku vastaa hänen huutoonsa. Hän on yksin, avuton ja peloissaan. Hän on stressitilassa, hänen verenpaineensa nouseeja hänen lihaksensa ovat jännittyneet. Jos kukaan ei tule hän lopulta luovuttaa. Näin lapsi oppii, että hänen tarpeensa eivät ole tärkeitä ja lakkaa kommunikoimasta hätäänsä. Huudatusunikoulun sijaan lasta voidaan totuttaa nukkumaan lempeämmin ns. tassu-hoidolla.
Lapsen totuttaminen nukkumaan yksin voi olla molemmille osapuolille raskasta ja apu saattaa olla vain lyhytaikainen. Eri kehitysvaiheet näkyvät öisenä levottomuutena, jolloin lapsi tarvitsee vanhemman läheisyyttä.
i] Ehkäpä minun lapseni ei sitten nuku hyvin, koska olen alusta asti kertonut hänelle, että maailmanloppu on tulossa, ei saa nukkua. Ja koko ajan olen käynyt herättelemässä, ettei vaan nukkuisi liian hyvin. Minusta kun on niin kivaa valvoa. Et taida olla ihan laatikon terävin veitsi?
[/quote]
miten asia oikeasti on. Jonkun yksittäisen mamman MIES.