Lue keskustelun säännöt.
Miksi jotkut syövät masennuslääkkeitä vaikka eivät ole ns. virallisesti sairaita?
03.01.2011 |
Mulla on useampi tuttu syönyt masareita vaikkei ei ne ole ollut edes terapiassa tai sairaalassa. Kyseiset tyypit siis käy töissä ja hoitaa kotinsa ja ilmeisesti sitten esittää tervettä. Minä ja mun mielarikaverit on kaikki menny pitkän kaavan mukaan ja se näkyy. Nyt olen alkanut katkoa välejä noiden masareita syövien teeskentelijöiden kanssa. Olen saanut kuulla niiden popsimisesta muilta kuin ko. henkilöiltä itseltään. Mun mielarikaverit onneksi on ollu avoimia.
Kommentit (223)
Ei masennuslääkkeitä voi ostaa käymättä lääkärissä jolloin todetaan tarve niille. On totta että lääkkeet on yksinään kehno hoito, mutta kyllä ne mahdollistaa monelle työssäkäynnin ja imuroinnin.
Joo ja se tarve todetaan siten että menet lääkäriin harmittelemaan asioitasi. Juuri kukaan ei jää ilman masennuslääkeitä jos niitä haluaa vaikka kokeilla. Eikös se jo kerro kaiken jos Suomessa on 750 000 masennuslääkkeiden syöjää.
Kyllä niitä myös syödään ihan muuten vaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
että niiden hyödyttömien lääkkeiden käyttäjien määrä kasvaa kasvamistaan. Ja tiedätkö ettei se jättiyritys välitä, jos sulle käy huonosti, kukaan ei välitä. Lääkärit toimii suositusten mukaan ei he joudu vastuuseen.
salaliittoteorioissanne on vain se, että masennuslääkkeet ei vaikuta mitenkään, jos niille ei ole todellista tarvetta, joten vaikka täysin terve ihminen alkaisi niitä syömään, niin pian hän huomaa, ettei tilanne muutu miksikään ja lopettaa lääkkeet. Kukaan ei niitä vuosikymmeniä, edes viikkoja syö, jos ne eivät tehoa, ja sen kyllä kukin huomaa itsessään, että tehoaako vai ei. Useimmat suhtautuu mielialalääkkeisiin epäluuloisesti eikä suinkaan niitä mielellään syö.
Sen nyt tajuaa, että joku käyttää väärin rauhoittavia tai voimakkaita särkylääkkeitä saadakseen päänsä sekaisin. Mutta masennuslääkkeillä ei sellaistakaan saa aikaan. Jos ei ole mitään sairautta tai oiretta, jota niillä olisi tarkoitus lievitää, ne eivät vaikuta mitenkään.
sivuvaikutukset, mitä joku luetteli, tulevat ilmi yleensä hoidon alussa pari viikkoa jonka jälkeen ne loppuvat, masennuslääkkeiden käyttäjät eivät suinkaan ole mitään vapisevia ja kuolaavia zombeja. Itselleni ei ole koskaan tullut mitään sivuvaikutuksia vaikka olisin lopettanut lääkkeen kuin seinään, jollekin tulee paljon sivuvaikutuksia ja jollekin vähän, ja jos niitä tulee paljon niin yleensä käyttäjä sitten lopettaa lääkityksen, eikä siinä sen kummempaa. Eihän ne nyt kuitenkaan täysin uusia juttuja ole vaan mielialalääkkeitä on ollut olemassa useita vuosikymmeniä. Yhtä vähän tiedetään, miten matkapuhelimen käyttö vaikuttaa aivoihin usean vuosikymmenen aikana ja silti kukaan ei vauhkoa siitä, miten monilla ihmisillä on matkapuhelin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
syövät vaikka ei suurempaa hyötyä ole havaittukaan. Se on vain yksi lääke muiden mukana eikä sitä ilmankaan oikein enää osata olla. Isäni ei voi olla ainut johon tuo em. kuvaus sopii.
Toiset kököttävät kotona masentuneina ja saavat lääkityksen ja sitten kököttävät ihan samalla tavalla edelleen. Toiset myös haluavat olla "masentuneita" ja deppaavat ihan arkipäivän asioita jotka eivät oikein tahdo mennä putkeen.
Tälläkin palstalla ihmisiä masentaa (oma)
rumuus tai lihavuus ja pienet tissitkin ovat jonkun elämän tuhonneet jne. Näihin sitten haetaan lääkitystä kun ei oikein ole onnistuttu elämän geenilotossa.
Synnäinen sydänvika johon tarvitaan lääkitystä koska muuten sydän pysähtyy ei ole sama asia kuin alakulo josta ihminen selviää ilman lääkitystä. Se ei ole sairaus vaikka monet tekevät siitä sairauden nimeltään masennus. Tohtorille kerrotaan kauhutarinoita ja sieltä lähdetään resepti ja väärä diagnoosi kädessä. Se on aivan turhaa. Ei elämä ole pelkkää hyvää oloa.
vuoksi psykiatriseen sairaalaan joutunutta? Sori vaan, mutta kyllä se pysäyttää aika lailla ihmisen, pahimmassa tapauksessa lapsen asemaan uudestaan. t. sh
Nuori nainen halusi kokeilla viinaa ja yliannostella rauhoittavia. Pienet lapset kotona ja sitten puhelimen luuriinn kiinni ja apua soittamaan. Eikä ollut ensimmäistä kertaa samalla asialla. Siinä ei enää päähän taputtelut tai sääli auta. Nainen huutaa kuin pieni lapsi "minulle ei sitten sitä ja tätä tehdä yyyyyyhhhhh. antakaa nukutusainetta" Riehutaan potkitaan syljetään päin kasvoja, kun lääkettä ei saa lisää.
Kyllä kyynisyys meinaa iskeä kun katsoo lääkelistaa. Pää halutaan sekaisin. Kaikki alkaa miedoista lääkkeistä joita käytetään mielipahaan. Lääkkeet voivat olla myös tuhon alku. Onneksi on poliisit jotka vievät tapaukset pakkohoitoon. Potilaat turtuvat käsittelyyn, mutta kyllä se lääkäreitä ja hoitajiakin turhauttaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mutta koko aikaa ei myöskään saa tuntua pahalta. Jos aivojen kemia ei toimi normaalisti, siihen täytyy puuttua. Ei diabeteskaan tahdonvoimalla parane.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ja viinan coctaili hyvin maistuvassa muodossa. No aivot siinä pehmenee mutta minkäs voit.
ei kyseistä sairautta ole tai anneta verenpainetta alentavia lääkkeitä ihmiselle jolla ei ole korkeaa verenpainetta.
2-tyypin diabetes diagnoosista voi moni päästä eroon jos on tahdonvoimaa pudottaa painoa liikkua ja syödä terveellisesti.
Jos menet lääkärille ja sanot, että on aivojen kemiat vähän sekaisin ja tarvitset lääkettä kemioiden tasapainottamiseen, niin vastuuton on se lääkäri joka niitä suoraltakädeltä sinulle kirjoittaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ei kyseistä sairautta ole tai anneta verenpainetta alentavia lääkkeitä ihmiselle jolla ei ole korkeaa verenpainetta.
2-tyypin diabetes diagnoosista voi moni päästä eroon jos on tahdonvoimaa pudottaa painoa liikkua ja syödä terveellisesti.
Jos menet lääkärille ja sanot, että on aivojen kemiat vähän sekaisin ja tarvitset lääkettä kemioiden tasapainottamiseen, niin vastuuton on se lääkäri joka niitä suoraltakädeltä sinulle kirjoittaa.
Hyvin monella lääkärillä ei ole edes riittävästi koulutusta/tietoa psyykkisistä sairauksista.
Kuinka monta kertaa saa kuulla; ei tämä ole vaarallista, hyvin mietoa, aloitetaan pienillä annoksilla ja lisätään tarpeen mukaan. Siitä se alkaa monen ihmisen alamäki. Siellä joukossa on niitä jotka ei todellakaan tarvitse masennuslääkitystä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
jotain potilastapauksia täällä netissä? Epäammatillista ja suinkaan kaikilla masennuslääkkeitä käyttävillä ei todellakaan ole rauhoittavia käytössään, eikä halua tai tarkoitusta vetää päätään sekaisin, -päinvastoin.
Kyllä virallisiin hoitosuosituksiin kuuluu terapia, mutta ymmärrättekö hyvät ihmiset, ettei sitä voi eikä saa aloittaa ennen kuin pahin vaihe on ohitse! Eli lääkkeillä saadaan ensiksi aivojen kemiat kuntoon, jonka jälkeen vasta terapiaan miettimään, mistä tilanne syntyi yms. Toki lääkäreiden olisi pitänyt tämä kertoa.
Hyvin monella lääkärillä ei ole edes riittävästi koulutusta/tietoa psyykkisistä sairauksista.
Kuinka monta kertaa saa kuulla; ei tämä ole vaarallista, hyvin mietoa, aloitetaan pienillä annoksilla ja lisätään tarpeen mukaan. Siitä se alkaa monen ihmisen alamäki. Siellä joukossa on niitä jotka ei todellakaan tarvitse masennuslääkitystä.
että te sitten ilman lääketieteellistä koulutusta, työkokemusta, farmakologisia opintoja tai edes riittävää yleissivistystä omaavina ihmisinä olisitte parempia arvioimaan, kenelle niitä lääkkeitä määrätään ja kenelle ei. Masennuslääkkeet eivät todellakaan vie ketään alamäkeen vaan nostavat alamäestä parhaimmassa tapauksessa. Kiinnostaisi tietää, mistä olet saanut tällaisen käsityksen?
harvoin tarvitaan rauhoittavia lääkkeitä tosiasiassa.
Masennus eli depressio on yleinen sairaus, mutta vähemmistö hakee siihen apua. Lievähköstä masennuskaudesta voi selviytyä lyhyellä psykoterapialla. Joskus tarvitaan sekä lääkitystä että terapiaa ja vuosia kestävä hoitosuhde.
Vuosittain viisi suomalaista sadasta kärsii masennuksesta. Masennustilat alkavat yleistyä murrosiässä ja vaivaavat sen jälkeen tasaisesti kaikenikäisiä. Naisilla depressio on liki kaksi kertaa yleisempää kuin miehillä. Toistuvien ja vaikeiden masennustilojen taustalla on usein sekä perinnöllinen alttius että laukaiseva ulkoinen tekijä, kuten kuormittava elämänmuutos, pitkäaikainen psykososiaalisen stressi tai läheisen ihmissuhteen puute. Persoonallisuuden häiriöt, tunne-elämän epävakaisuus, itsetuntovaikeudet, vähäinen koulutus ja matala tulotaso, säännöllinen tupakointi, humalajuominen, krooniset elimelliset sairaudet ja erilaiset mielenterveyden häiriöt liittyvät nekin masennustilojen esiintymiseen.
Kaikki masennus ei ole depressiota. Lähiomaisen kuolema ja muut suuret menetykset masentavat, mutta tavallisesti ihminen selviytyy pahimman yli muutamassa kuukaudessa. Normaali surureaktio ei kestä vaikeana yli kahta kuukautta ja johda esimerkiksi itsetuhosuunnitelmiin.
Enemmistö depressiivisistä henkilöistä kärsii muuta väestöä useammin jostakin muusta psyykkisestä oireyhtymästä, kuten ahdistuneisuus-, persoonallisuus- ja päihdehäiriöistä. Tällöin hänellä voi ilmetä paniikkihäiriötä, sosiaalisten tilanteiden pelkoa, muita pelkotiloja, yleistynyttä ahdistuneisuushäiriötä tai päihdeongelmia. On tavallista, että psyykkinen oirehdinta alkaa ahdistushäiriöllä, ja depressio kehittyy vasta tämän jälkeen. Miehillä päihdehäiriö edeltää depressiota useammin kuin naisilla.
Psykoterapian tavoitteena on auttaa potilasta toipumaan masennuksesta ja parantaa hänen toimintakykyä.
Hoitoa antavat psykoterapiakoulutuksen saaneet henkilöt, joiden pätevyyttä valvoo Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira. Lääninhallitus valvoo psykoterapeuttien toimintaa. Kansaneläkelaitos pitää yllä luetteloa psykoterapeuteista, joiden antama hoito voidaan korvata lääkinnällisenä kuntoutuksena.
Masentunut potilas tarvitsee akuuttivaiheessa säännöllistä seurantaa 1–3 viikon välein, tarvittaessa useamminkin. Sen aikana arvioidaan, miten lääkitys on vaikuttanut. Noin kaksi kolmasosaa säännöllisesti lääkettä käyttäneistä hyötyy siitä selvästi. Puolella potilaista oireet katoavat jokseenkin kokonaan 6–8 viikossa. Toipuminen jatkuu usein tämän jälkeenkin. Tulokset riippuvat paljolti siitä, kuinka potilas jaksaa noudattaa ohjeita.
Masennuslääkehoitoa on syytä jatkaa pitkäaikaisena estohoitona silloin, kun potilas on elämänsä aikana kärsinyt vähintään kolme kertaa keskivaikeasta tai sitä vaikeammasta masennustilasta. Ylläpitohoitoa suositellaan joskus myös jo toisen, vakavan masennusjakson jälkeen. Ylläpitohoito edellyttää potilaan tilan seuraamista vähintään puolen vuoden väliajoin, vaikkei oireita olisikaan.
-käypä hoitosuositukset, masennus-
Lääkkeet ovat masennuksen hoidossa keskeisessä asemassa. Niiden merkitys korostuu varsinkin vakavien masennustilojen hoidossa. Vanhimmat masennuksen hoidossa käytetyt lääkkeet ovat olleet käytössä jo noin 50 vuoden ajan. Lääkehoitojen avulla voidaan helpottaa yhä useamman masennuksesta kärsivän elämää, ja arvioiden mukaan noin kaksi kolmesta masennukseen sairastuneesta hyötyy lääkkeistä tavalla tai toisella.
Uusien masennuslääkkeiden käyttö perustuu niiden helppokäyttöisyyteen sekä nopeaan vaikutukseen. Masennuksen hoidossa käytettävät lääkkeet vaikuttavat yleensä yhteen tai useampaan hermosolujen välisen tiedonkulun mekanismiin. Parantumisen kannalta tärkeimpiä välittäjäaineita ovat serotoniini, noradrenaliini ja dopamiini. Masennuksen lääkehoito vaatii kärsivällisyyttä, sillä oireet lievittyvät vähitellen. Lisäksi oireiden poistuttua lääkitystä on hyvä jatkaa riittävän pitkään toipumisen jälkeen masennuksen uusiutumisvaaran vuoksi.
Masennuksen hoitoon on käytettävissä rakenteeltaan, haittavaikutuksiltaan ja teholtaan toisistaan poikkeavia masennuslääkkeitä. Lääkkeen valinta ja käytettävä lääkeannos määräytyvät aina yksilöllisesti.
Tällä hetkellä laajimmin käytetyt masennuslääkkeet ovat vaikutusmekanismiltaan selektiivisiä serotoniinin takaisinoton estäjiä (selective serotonin reuptake inhibitors, SSRI-masennuslääkkeet). Ne kohottavat potilaan masentunutta mielialaa vaikuttamalla aivojen serotoniinivälittäjäaineeseen. Selektiivisiä serotoniinin takaisinoton estäjiä on käytetty masennustilojen hoidossa noin 15 vuotta. SSRI-lääkeryhmään kuuluu kuusi lääkettä: essitalopraami, fluoksetiini, fluvoksamiini, paroksetiini, sertraliini ja sitalopraami. Suomessa ne ovat yleisimmin käytetty lääkeryhmä.
Depression lääkehoito
Masennuslääkkeiden hoidolliset vaikutukset ilmenevät hitaasti, 2-6 viikon kuluttua. Vähintään kaksi kolmesta masennustilaa sairastavasta hyötyy masennuslääkkeistä. Lievemmissä, kroonisemmissa masennustiloissa lääkehoidon tehokkuus heikkenee ja sen tarve vähenee. Akuutin vaiheen jälkeen jatkolääkityksen tulisi kestää noin puolen vuoden ajan. Toistuvissa tapauksissa on pitkäaikainen ylläpitohoito paikallaan, koska se vähentää selvästi masennussairauden uusimisen vaaraa. Ylläpitolääkityksen annos depression hoidossa on pääsääntöisesti sama kuin akuuttivaiheen hoidossa.
PS. Älkää hyvät ihmiset uskoko mitä täällä kirjoitellaan totena.
ja tämä on yhtä HELVETTIÄ. Elämää maan päällisessä helvetissä. Ja joo, ensimmäisen masennuskauden jälkeen minäkin kuvittelin tyhmänä,että omalla asenteella, terapialla,lääkityksellä, itsehoidolla ( säännöölinen elämä,ulkoilua jnejne) tämä masennus oli nyt tässä mutta kaudet ovat uusineet, paniikkihäiriö on muuttunut helvetilliseksi ja mä olen aivan rikki. Täysin hajalla. Välillä valmis kävelemään junan alle koska on niin saatanan paha olla. Jos kärsii paniikkikohtauksista jotka alkaa ja loppuu hetken päästä niin onnittelen! Minulla paniikki on sitä että se on koko ajan päällä,välillä enemmän ja välillä vähemmän. Elämä on kokoaikaista sinnittely, hetki kerrallaan jaksamista. Ilman mielialalääkitystä ja rauhoittavia olisin jo kuollut. Totta kai mietin mitä lääkkeet tekee esim. maksalle mutta nyt vain tilanne on tämä ja jos joku sanoo selvinneensä tällaisesta tilanteesta ilman lääkkeitä niin en suoraan sanottuna usko. Olen ollut hoidossa psykiatrisella osastollakin pariin kertaan, ei ne huvikseen sielläkään lääkkeitä sekopäiselle syötä.