Sain joululahjaksi parisuhdelomamatkan mutta en haluaisi lähteä.

Veikkaan, että useimmiten niissä perheissä, joissa äiti on "ominut" lapset, on isä sellainen, joka tekee töitä lähes vuorkauden ympäriinsä ja vapaa-ajallaan harrastaa, tapaa kavereitaan tai muuten vaan keskittyy omiin juttuihinsa. Ja sitten, kun vaimolla on hetken hengähdystauko lapsista ja kodinhoidosta, on mies mankumassa huomiota itselleen. Jos moes ei pistä tikkua ristiin lasten ja kodinhoidon osalta, niin eipä sitä vaimoa voisi vähempää kiinnostaa miehen tarpeiden tyydyttäminen. Aika pienillä teoilla mies saisi aikaan iloisenja tyytyväisen vaimon, ei siihen tarvitse viikon parisuhdelomia hankkia. Riittää ihan jo se, että mies vaikka silloin tällöin patistaa vaimon esim. lenkille ja jää itse lasten kanssa kotiin, tai ottaa lapset mukaansa ja antaa vaimolle parin tunnin rauhan kotona oloon. Myös apu kotihommissa esim. astianpesukoneen täyttö/tyhjennys silloin tällöin on suurempi ele kuin se salaa hankittu loma. Ihan osallistuminen perheen arkeen tasavahvana kumppanina riittää siihen, että parisuhdekin voi paremmin. Ja joskus voi jopa kysyä siltä rakkaalta vaimolta, että miten hän voi, mitä hänelle kuuluu. Ei siihen sen ihmeempiä tarvita. Pienet teot ja välittäminen on parisuhteen peruspilareita.

Juuri näin asia on ainakin minun tuntemissani perheissä. Lapset eivät ole äitiriippuvaisia siksi, että mammalandiaan hukkunut muumimamma ei heitä hetkeksikään malttaisi jättää, vaan siksi että mies laittaa toistuvasti työn, omat harrastukset, poikien illat ja lätkämatsit oman perheensä edelle ja naisen on PAKKO olla se osapuoli joka on lasten kanssa 24/7. Katsos, kun niitä lapsia ei yksinkään voi jättää vaikka se varmaan olisi tämän mieskirjoittajan mielestä ihan ok että "saisi vähän omaakin elämää".

Jos siis mies, joka on kaiket päivät töissä, harrastuksissa tai muuten vaan pois perheen luota, haluaisi ensisijaisesti käyttää vähäiset lomapäivänsä ilman lapsia, KYLLÄ, se olisi minusta huonon isän merkki. Eri asia, jos hän olisi läsnä arjessa, mikä ei varmaan ap:n tapauksessa pidä paikkaansa jos isä ei saa kolmevuotiasta viihtymään kanssaan edes paria tuntia.

Eiköhän se suurimman osan viesti ole, että sen perheen isän pitää antaa myös sille perheen äidille mahdollisuus näihin! Onhan itsestään selvää, että lasten synnyttyä molempien pitää joustaa omasta ajasta.

miten lapset kuuluvat muka pelkästään äidille? Ja miksi äidit ovat niin itsekkäitä, että pilaavat parisuhdeloman ottamalla omaa aikaa, eikä nauttimalla yhdessäolosta? Miksi seksiä pitää pihdata? Onko niin, että miehellä ei ole enää mitään arvoa naisen elämässä sen jälkeen kun nainen on lapset saanut mieheltä kinuttua? Mies heitetään nurkkaan kuin rukkanen ja sitä kohdellaan kuin koiraa.

Ei kannata. Tuolla aikaisemmin on tullut niin moneen kertaan "todistettua" että

- työnteko

- muu elämä kuin perhe kuten esimerkiksi harrastukset tai perheen ulkopuoliset ihmissuhteet

- kiinnostus vaimosta vaimona eikä lasten äitinä ja perheen arkielämän suorittajana eli halu/tarve parisuhteeseen

on naisen näkövinkkelistä epänormaalia ja tahallista loukkaavaa ja naista vähättelevää toimintaa.

Kuvastaa kyllä miehen osallistumista lastensa hoitoon se, ettei äiti ole ollut muutamaa tuntia pidempään erossa lapsistaan kolmen vuoden aikana. Miksei? Vaikka isä tekisi paljon töitä (niinhän ne kaikki), kai hän on välillä kotonakin. Eikö äiti olisi voinut lähteä vaikka viikonloppuna yöksi jonnekin muualle tai viikonloppulomalle joskus? Tällaiset asiat kannattaisi ehkä varata kalenteriin jo hyvissä ajoin tyyliin "huhtikuun toisena viikonloppuna olen sitten poissa". Lisäksi viikoittain jotain omaa menoa. Näin lapsi oppii turvallisesti, että ei haittaa, vaikka äiti on välillä poissa. Isällekin on todella avartavaa olla yksin kokonaan vastuussa lapsista. Huomaan aina pidempien poissaolojeni jälkeen, miten mies kiinnittää enemmän huomiota lapsiin, ottaa itsenäisesti vastuuta pienistää asioista ja saa asiat pyörimään yksinkin. Ja äidille tekee hyvää rentoutua välillä erossa perheestään. Viikon parisuhdeloma kerran kolmessa vuodessa tai harvemmin ei todellakaan korvaa eikä korjaa monen vuoden väsymistä ja venymistä. Ja toisaalta, kyllä koko perheen lomatkin voivat olla rentouttavia, etenkin aurinkolomat.



Itsekin olin ensin sitä mieltä, että kyllähän viikon matkalle voi lähteä, mutta se, että lapset joutuvat usean eri hoitajan hoiviin, on jo aika hankalaa. Eri asia, jos olisi sama henkilö, esim. isovanhempi paikalla koko ajan.



Itse olen työni puolesta joutunut matkustamaan muutaman kerran 3-5 päivää miehen hoitaessa lapsia ja hyvin on mennyt. Lisäksi olemme mieheni kanssa olleet matkalla pari viikonloppua ja yhden puolentoista viikon matkan (lapset noin 2,4,6). Pidin matkaa jo liian pitkänä, mutta kaikki meni hyvin, soittelimme Skypellä päivittäin. Tiettyjen operaattorien kautta voi myös soittaa edullisia puheluita ympäri maailmaa.



Toinen asia: ap kertoi, ettei kuukautisten aikana voi kivun vuoksi juuri kävellä. Ei kenenkään tarvitse tällaisesta kärsiä! Hoitoa on olemassa, hanki sitä välittömästi!

Miten meni reissu ap?

tiedän kyllä tunteesi

Harmi kun mies ei ymmärrä huoltani. Ihan kauheaa aiheuttaa lapselle ahdistusta tietoisesti :(. Mies sanoo että hyvin se menee (joka tarkoittaa että kyllä lapset pysyvät hengissä).

ap

En tosin millään voi ymmärtää sitä, että 3-vuotias ei ole ollut erossa äidistään muutamaa tuntia kauempaa ja ikävöi jo kauppareissujenkin aikana äitiä. Ei kuulosta ihan normaalilta symbioosilta. Olisin kovasti huolissani. Aika raju irtiottohan tuo viikko sitten olisi. Outoa, että jotkut ottavat sellaisen kannan, että parisuhdelomalla vain puhutaan. Totta ihmeessä sitäkin, mutta eikö teidän mielestä sitten seksin harrastaminen rauhassa kuulu parisuhteeseeen? Ikävää, jos jotkut ovat uponneet niin syvälle äitiyteen, että unohtavat olevansa puolisoita.

niin kannattaa muistaa, että parisuhde on muutakin kuin seksiä. Seksi on se helpoin osa, joten viikon irtiotosta kannattaa helpot asiat jättää pois ja keskittyä puhumiseen. Miehille se on ongelma, mutta kun ollaan kaukana lapsista, voi mieskin uhrata aikaansa vaimolle ja keskittyä muihinkin asioihin kuin niihin, jotka itselle on kivoja.

Seksin harrastamisesta voi saada lisää lapsia. jos ne aikaisemmatkin ovat taakka ja vastus, pidättäytyy fiksu vaimo seksistä parisuhdelomalla kokonaan. Kannattaa miettiä sitä, mitä lisälapsi suhteelle tekisi.

En voi välttyä ajatukselta että kun olisin mieheni kanssa lomalla ja alkaisin puhumaan parisuhteesta niin mies varmasti sanoisi ettei jaksa nyt jutella tuollaisia kun on lomalla. Ei kyllä jaksa jutella arjessakaan.

niin kannattaa muistaa, että parisuhde on muutakin kuin seksiä. Seksi on se helpoin osa, joten viikon irtiotosta kannattaa helpot asiat jättää pois ja keskittyä puhumiseen. Miehille se on ongelma, mutta kun ollaan kaukana lapsista, voi mieskin uhrata aikaansa vaimolle ja keskittyä muihinkin asioihin kuin niihin, jotka itselle on kivoja.

Seksin harrastamisesta voi saada lisää lapsia. jos ne aikaisemmatkin ovat taakka ja vastus, pidättäytyy fiksu vaimo seksistä parisuhdelomalla kokonaan. Kannattaa miettiä sitä, mitä lisälapsi suhteelle tekisi.

rankaisisitte miestä siitä, että tämä on ajatellut järjestävänsä yhteistä aikaa ilman lapsia? Mä en ainakaan itsekään jaksaisi puhua "parisuhteen kipupisteistä ja kompastuskivistä" viikkoa, vaan todellakin nauttisin myös seksistä silloin kun mieli tekee eikä vain silloin, jos molemmat vielä jaksavat sen jälkeen, kun lapset on saatu nukkumaan.

Ymmärrän kyllä ap:n huolen äkkinäisestä irtiotosta. Niitä en ymmärrä, jotka neuvovat kostamaan miehelle.

Miehen kirjoitus oli niin nappiin osuva. Lukekaa se, naiset, ja ymmärtäkää, että olette miehillenne tärkeitä ja rakkaita. Siksi ne miehet haluavat aikaa kahden teidän kanssanne - rakkaudesta, ei itsekkyydestä tai lapsivihasta.

Miehenne näkevät - tai haluaisivat nähdä - teissä edelleen sen naisen, johon aikanaan rakastuivat. Kotona he näkevät useimmiten ryytyneen äidin, jos sitäkään (jotkut näkevät toisiaan ohimennen ovella). Miehet saattavat itsekin olla ryytyneitä perheen ja työelämän vaatimuksiin ja haluta olla vaimolleen enemmän läsnä.

Oletteko koskaan huomanneet, että miehetkin saattavat väsyä ja kaivata lomaa? Aika ihanaa, että mies ehdottaa yhteistä parisuhdelomaa, ei omaa kalareissua poikien kanssa.

Olisi aikamoinen isku miehen vyön alle tyrmätä ehdotus tuollaisesta lomasta tai vaatia lapsia mukaan. Mutta ymmärrän kyllä, että tuntuu kauhealta jättää lapsi viikoksi, jos aikaisemmin on elänyt täydessä symbioosissa. Mutta lapsi kestää sen kyllä, ja niin kestät sinäkin. Kolmivuotiaalle voi jo selittää paljon asioita, ja jos vielä sisarus on samassa hoitopaikassa, niin sekin tuo turvaa.

niin kannattaa muistaa, että parisuhde on muutakin kuin seksiä. Seksi on se helpoin osa, joten viikon irtiotosta kannattaa helpot asiat jättää pois ja keskittyä puhumiseen. Miehille se on ongelma, mutta kun ollaan kaukana lapsista, voi mieskin uhrata aikaansa vaimolle ja keskittyä muihinkin asioihin kuin niihin, jotka itselle on kivoja. Seksin harrastamisesta voi saada lisää lapsia. jos ne aikaisemmatkin ovat taakka ja vastus, pidättäytyy fiksu vaimo seksistä parisuhdelomalla kokonaan. Kannattaa miettiä sitä, mitä lisälapsi suhteelle tekisi.

rankaisisitte miestä siitä, että tämä on ajatellut järjestävänsä yhteistä aikaa ilman lapsia? Mä en ainakaan itsekään jaksaisi puhua "parisuhteen kipupisteistä ja kompastuskivistä" viikkoa, vaan todellakin nauttisin myös seksistä silloin kun mieli tekee eikä vain silloin, jos molemmat vielä jaksavat sen jälkeen, kun lapset on saatu nukkumaan. Ymmärrän kyllä ap:n huolen äkkinäisestä irtiotosta. Niitä en ymmärrä, jotka neuvovat kostamaan miehelle. Miehen kirjoitus oli niin nappiin osuva. Lukekaa se, naiset, ja ymmärtäkää, että olette miehillenne tärkeitä ja rakkaita. Siksi ne miehet haluavat aikaa kahden teidän kanssanne - rakkaudesta, ei itsekkyydestä tai lapsivihasta. Miehenne näkevät - tai haluaisivat nähdä - teissä edelleen sen naisen, johon aikanaan rakastuivat. Kotona he näkevät useimmiten ryytyneen äidin, jos sitäkään (jotkut näkevät toisiaan ohimennen ovella). Miehet saattavat itsekin olla ryytyneitä perheen ja työelämän vaatimuksiin ja haluta olla vaimolleen enemmän läsnä. Oletteko koskaan huomanneet, että miehetkin saattavat väsyä ja kaivata lomaa? Aika ihanaa, että mies ehdottaa yhteistä parisuhdelomaa, ei omaa kalareissua poikien kanssa. Olisi aikamoinen isku miehen vyön alle tyrmätä ehdotus tuollaisesta lomasta tai vaatia lapsia mukaan. Mutta ymmärrän kyllä, että tuntuu kauhealta jättää lapsi viikoksi, jos aikaisemmin on elänyt täydessä symbioosissa. Mutta lapsi kestää sen kyllä, ja niin kestät sinäkin. Kolmivuotiaalle voi jo selittää paljon asioita, ja jos vielä sisarus on samassa hoitopaikassa, niin sekin tuo turvaa.

Hienoa, mies varaa matkan saadakseen seksiä niin paljon kuin tahtoo, ja sen vuoksi pienen lapsen on pärjättävä viikko ilman vanhempiaan? Minusta tuo vaikuttaa naisen hyväksikäytöltä eikä suinkaan parisuhteeseen panostamiselta.

Jos mies oikeasti haluaa hoitaa parisuhdetta, hän unohtaa seksin ja keskittyy siihen suhteeseen. Toivoisi, että nainen on miehelle rakas muutenkin kuin petipuuhissa.

Minusta ap:n mies näkee naisensa vääristyneesti, vain itselleen tarkoitettuna leluna, jolla ei ole mitään tunteita ja joka vuoden muut viikot saa luvan toimia kodinhoitajana.

Siksi parisuhdeloma omassa suhteessani onkin kumpaakin. Ei pelkkää puhumista rangaistuksena miehelle (ja itselle!!!) eikä pelkkää seksiä. Minulle lapset eivät ole taakka ja vastus, joten seksin harrastamisen tuloksena uusi lapsi ei ole ollut painajainen. Viikon aikana ehtii puhua vakavia ja tavallisia asioita hyvinkin. Itse asiassa viikko on tosi pitkä aika.

En tosin millään voi ymmärtää sitä, että 3-vuotias ei ole ollut erossa äidistään muutamaa tuntia kauempaa ja ikävöi jo kauppareissujenkin aikana äitiä. Ei kuulosta ihan normaalilta symbioosilta. Olisin kovasti huolissani. Aika raju irtiottohan tuo viikko sitten olisi. Outoa, että jotkut ottavat sellaisen kannan, että parisuhdelomalla vain puhutaan. Totta ihmeessä sitäkin, mutta eikö teidän mielestä sitten seksin harrastaminen rauhassa kuulu parisuhteeseeen? Ikävää, jos jotkut ovat uponneet niin syvälle äitiyteen, että unohtavat olevansa puolisoita.

niin kannattaa muistaa, että parisuhde on muutakin kuin seksiä. Seksi on se helpoin osa, joten viikon irtiotosta kannattaa helpot asiat jättää pois ja keskittyä puhumiseen. Miehille se on ongelma, mutta kun ollaan kaukana lapsista, voi mieskin uhrata aikaansa vaimolle ja keskittyä muihinkin asioihin kuin niihin, jotka itselle on kivoja.

Seksin harrastamisesta voi saada lisää lapsia. jos ne aikaisemmatkin ovat taakka ja vastus, pidättäytyy fiksu vaimo seksistä parisuhdelomalla kokonaan. Kannattaa miettiä sitä, mitä lisälapsi suhteelle tekisi.

Jos ei osaa olla kanssani arjessa niin menkööt lomille yksinään.

Jos ei osaa olla kanssani arjessa niin menkööt lomille yksinään.

kun äidit on niihin niin ripustautuneet? Oli se entisaikaan varmaan äidillekin parempi, että oli muutakin kuin neljä seinää ja lapset.

Jos ei osaa olla kanssani arjessa niin menkööt lomille yksinään.

kun äidit on niihin niin ripustautuneet? Oli se entisaikaan varmaan äidillekin parempi, että oli muutakin kuin neljä seinää ja lapset.

Onhan se jo moneen kertaan todettu: äidit ei välitä lapsistaan vaan miehensä tarpeista. Mies on perheen isoin lapsi, jolle äidin on annettava eniten aikaa. Aikuisen puute ne lapset pilaa.

Lukekaa se, naiset, ja ymmärtäkää, että olette miehillenne tärkeitä ja rakkaita. Siksi ne miehet haluavat aikaa kahden teidän kanssanne - rakkaudesta, ei itsekkyydestä tai lapsivihasta. Miehenne näkevät - tai haluaisivat nähdä - teissä edelleen sen naisen, johon aikanaan rakastuivat. Kotona he näkevät useimmiten ryytyneen äidin, jos sitäkään (jotkut näkevät toisiaan ohimennen ovella). Miehet saattavat itsekin olla ryytyneitä perheen ja työelämän vaatimuksiin ja haluta olla vaimolleen enemmän läsnä. Oletteko koskaan huomanneet, että miehetkin saattavat väsyä ja kaivata lomaa? Aika ihanaa, että mies ehdottaa yhteistä parisuhdelomaa, ei omaa kalareissua poikien kanssa. Olisi aikamoinen isku miehen vyön alle tyrmätä ehdotus tuollaisesta lomasta tai vaatia lapsia mukaan. Mutta ymmärrän kyllä, että tuntuu kauhealta jättää lapsi viikoksi, jos aikaisemmin on elänyt täydessä symbioosissa. Mutta lapsi kestää sen kyllä, ja niin kestät sinäkin. Kolmivuotiaalle voi jo selittää paljon asioita, ja jos vielä sisarus on samassa hoitopaikassa, niin sekin tuo turvaa.

Aika outoa, että 3v:n pitäisi kestää viikko ilman vanhempiaan vain siksi, että mies ei kotona kykene näkemään naistaan naisena. Kyllä ainakin minulla hälytyskellot soisivat, jos en olisi miehelle mitään omana itsenäni vaan hän haluaisi minut vain kuvitelmiensa kaltaisena. On naiselle isku vasten kasvoja huomata olevansa miehelle olemassa vain silloin, kun mies niin päättää.

Mies kestää kyllä sen, että perheessä on pieniä lapsia, jotka tarvitsevat äitiä enemmän kuin hän. Ja jos mies ei sitä tajua, palatkoon oman äitinsä luokse aikuistumaan. Vanhempana oleminen kun on sen hyväksymistä, että joku pieni tarvitsee puolisoasi enemmän kuin sinä.

Minusta ap:n mies näkee naisensa vääristyneesti, vain itselleen tarkoitettuna leluna, jolla ei ole mitään tunteita ja joka vuoden muut viikot saa luvan toimia kodinhoitajana.

Minusta sinä näet ap:n miehestä nyt ehkä asioita, joita itse haluat nähdä. Ap:n miehestä tai ap:n ja hänen parisuhteestaan emme loppujen lopuksi paljon tiedä, vaikka ketju onkin pitkä. Ap:sta tiedämme, ettei hän ole irrottautunut lapsestaan kuin pariksi tunniksi (olkoonkin, että tähän oli ymmärtääkseni jokin ihan hyvä syykin).

Minusta myös tuntuu, että ajatuksesi parisuhteesta ylipäätään on vääristynyt. Ei kahdenkeskisessä ajassa ole kyse hyväksikäytöstä. Ei myöskään seksin pitäisi parisuhteessa olla asia, jota mies mouruten vonkaa ja nainen vastahakoisesti antaa jos antaa. (Sitä paitsi ap ei muistaakseni ole puhunut seksistä paljon mitään, palstamammat vain ovat alkaneet tehdä päätelmiään...)

Minusta ap:n mies näkee naisensa vääristyneesti, vain itselleen tarkoitettuna leluna, jolla ei ole mitään tunteita ja joka vuoden muut viikot saa luvan toimia kodinhoitajana.

Minusta sinä näet ap:n miehestä nyt ehkä asioita, joita itse haluat nähdä. Ap:n miehestä tai ap:n ja hänen parisuhteestaan emme loppujen lopuksi paljon tiedä, vaikka ketju onkin pitkä. Ap:sta tiedämme, ettei hän ole irrottautunut lapsestaan kuin pariksi tunniksi (olkoonkin, että tähän oli ymmärtääkseni jokin ihan hyvä syykin). Minusta myös tuntuu, että ajatuksesi parisuhteesta ylipäätään on vääristynyt. Ei kahdenkeskisessä ajassa ole kyse hyväksikäytöstä. Ei myöskään seksin pitäisi parisuhteessa olla asia, jota mies mouruten vonkaa ja nainen vastahakoisesti antaa jos antaa. (Sitä paitsi ap ei muistaakseni ole puhunut seksistä paljon mitään, palstamammat vain ovat alkaneet tehdä päätelmiään...)

eli selkeästi vaimon mielipiteellä ei ole mitään merkitystä, eikä sillä, että 3v joutuu olemaan viikon erossa molemmista vanhemmista.

Eiköhän jokainen tasa-arvoisessa parisuhteessa elävä mies tajua keskustella noinkin isosta asiasta etukäteen puolisonsa kanssa? Jos ei keskustele, voi päätöstään pitää pelkästään itsekkäänä ja painostavana!

käydä kurkkaamassa miten tämä ketju voi. Mä olen aivan ällistynyt siitä miten tällainen aloitus kerää näin paljon vastauksia molemmista äärilaidoista. En ole koskaan tajunnut että tässä asiassa on näin paljon mielipide-eroja. Ketju olisi tosiaan hyvä kaikkien perhettä perustavien lukea, sillä ilmeisesti ei itsekään voi ennakoida mitä mieltä asiasta tulee olemaan.

ilman äitiä yllättäen noin pitkän ajan. Etenkin, jos lapsella ei ole olemassa läheistä kontaktia siihen hoitajaan jonka kanssa viikoksi on jäämässä.

Kuinka olette noin etäällä toisistanne, että hänelle tulee mieleen edes hankkia tuollainen matka teidän tilanteessanne.

33 kirjoitti asiaa.