Olen miettinyt, että onkohan 18-20-vuotiailla nuorilla paljonkin rahaa säästössä
kun aloittelevat omaa elämäänsä? Tämä siis nykyään? Kun meidän nuorelle oli kerätty jo lapsesta saakka pientä pesämunaa ja omat kesätyöansiot usealta kesältä mukaan lukien, niin sillä oli noin 10.000 euron pesämuna kun muutti opiskelemaan. Onko nuoremme poikkeus, mitä mieltä?
Kommentit (53)
Olen keskiluokkaisesta perheestä. Vanhemmat käyttivät lapsilisäni elämiseen. Teininä sain sitten itsekin päättää sen käytöstä ja sain pankkikirjan (joo siitä on kauan). Rahalahjoja ei siihen aikaan annettu, vaan tavaroita.
Lukiossa saatiin opintoraha eli ns votkaraha (VOTK), sen määrä riippui perheen varallisuudesta. Itse sain vähän alle 100 markkaa, olisiko ollut jotain 80 kuussa. Käytin sen miten halusin. Vanhemmat ostivat kirjat (ne oli muuten kalliita) ja vaatteet, meikit yms. Ja maksoivat harrastukset. Sekä bensat, ajokortin ja antoivat biletysrahaakin :)
Yliopistossa hain opintorahaa ja lainaa ja käytin niitä. Ostelin kaikkea kivaa mitä tarvitsin.
Ei ole pesämunaa, ei. Mutta ensi vuonna on ne opintolainat maksettu pois, kun olen koko ajan tienannut rahaa.
Mitä sillä rahalla tekee haudassa?
-80-90-luvuillakaan saaneet, vaan täytyi olla reilusti alle tuon keskiluokan. Me olimme keskiluokkaa, isä insinööri ja äiti opettaja ja he säästivät meille n.7000mk pesämunat ja samoin yritän säästää omille lapsilleni.
t.34
niin meillä olikin äiti koko ajan kotirouvana, meni sitten vasta myöhemmin töihin.
talletuksina, ikää kohta 10v. Ei tosin itse niistä tiedä, eikä tarviikkaan. Sen lisäksi vaarinsa on hankkinut osakesalkun, en tiedä arvoa.
Vois laulaa vaikka orpopojan valssin.
että lapsella voisi olla osakesalkku... :D
Tuntuu todella kaukaiselta asialta tuollainen, kun lähinnä miettii miten seuraavan vuokran maksaa :)
että lapsella voisi olla osakesalkku... :D
Tuntuu todella kaukaiselta asialta tuollainen, kun lähinnä miettii miten seuraavan vuokran maksaa :)
on aloitettu omaisuuden siirto jälkipolville heti syntymän jälkeen. Parikuukautisille on tallettu kymmeniä tuhansia ja kolmen vuoden jälkeen taas lisää.
Rahoilla ostettu sitten osakkeita ja rahastoja ym.
Alle kouluikäiset tienaavat vuodessa jo viisinumeroisia summia... (tietämättä sitä itse)
-80-90-luvuillakaan saaneet, vaan täytyi olla reilusti alle tuon keskiluokan. Me olimme keskiluokkaa, isä insinööri ja äiti opettaja ja he säästivät meille n.7000mk pesämunat ja samoin yritän säästää omille lapsilleni. t.34
eli sai halpakorkoista lainaa, joka kannatti samantien laittaa tuottamaan ja opintotukikin oli ostovoimaltaan ihan toista luokkaa kuin nykyinen. Minä säästin asuntoa niillä rahoilla
sen sijaan jokaisella on noin 40 000 e:n arvoiset osakesalkut, joista vuosittain tehtävä maitraatille selvitys.
teillä koskaan ollut mitään ongelmia maistraatin kanssa? Heidän mielestään liian riskialttiita sijoituksia tms?
omat rahat on sitten asia erikseen. Tehdään selkeä sijoitussuunnitelma ja laitetaan se liitteeksi virallisiin papereihin.
sen sijaan jokaisella on noin 40 000 e:n arvoiset osakesalkut, joista vuosittain tehtävä maitraatille selvitys.
teillä koskaan ollut mitään ongelmia maistraatin kanssa? Heidän mielestään liian riskialttiita sijoituksia tms?
omat rahat on sitten asia erikseen. Tehdään selkeä sijoitussuunnitelma ja laitetaan se liitteeksi virallisiin papereihin.
on hiukka ollut vaan ongelmia maistraatin kanssa. Virkaintoinen virkamies vs. "huolehtikaa omista asioistanne" -tyyppinen vanhempi...
kun aloittelevat omaa elämäänsä? Tämä siis nykyään? Kun meidän nuorelle oli kerätty jo lapsesta saakka pientä pesämunaa ja omat kesätyöansiot usealta kesältä mukaan lukien, niin sillä oli noin 10.000 euron pesämuna kun muutti opiskelemaan. Onko nuoremme poikkeus, mitä mieltä?
Aloitimme lapsille säästämisen kun olivat pieniä, olin silloin vielä itse työttömänä. Asuntolainasta johtuen alussa summat oli tosi pieniä, töihin päästyäni laitoin vähän enemmän säästöön. On me kuitenkin matkusteltu ulkomailla eikä mistään ole ollut puutetta. Lapset eivät kuitenkaan ole halunneet mitään kalliita harrastuksia.
Vanhempi lapsista lähti syksyllä opiskelemaan. Ja mikäs on opiskellessa, kun lainaa ei tarvi ottaa. Meille on ollut ja on tärkeää, että lapset koulutetaan mihin haluavat; sen jälkeen saavat itse vastata elämästään. Apua toki aina saa.
Kumpikin lapsista on aina ollut järkevä rahankäyttäjä, joten sen suhteen ei ole huolta.
Itse ainakin maksoin 90-luvun lamavuosina opintolainasta yli 10 prosentin korkoa. Ei mulla ollut opiskeluaikana mahdollisuutta laittaa lainaa tuottamaan, kun sillä piti elää.
Meidän lukiolainen saa opintorahaa n. 10 euroa kuuss. Itse olen pienituloinen, mies keskituloinen.
Onko järkeä säästää lapsen omalle tilille? Vaikuttaako säästöt opintotukeen? Ja jos joutuu toimeentulotukea hakemaan jossain elämänvaiheessa, ne kupataan ja hyöty on + miinus nolla.
teillä koskaan ollut mitään ongelmia maistraatin kanssa? Heidän mielestään liian riskialttiita sijoituksia tms?