Anoppi-asiaa: onko mulla oikeus loukkaantua?

muuta kuin viilata pilkkua...(yhteiskunta määrittelee mikä on sitoutunut parisuhde ja muuta paskaa plaaplaa plaa)

Miksi ap miehineen on salannut avioitumisensa muulta suvulta?

Suhteen virallistaminen tuli ajankohtaiseksi miehen äkillisen ulkomaan työkomennuksen vuoksi. Tällöin avioliitossa olevien perheenjäsenten työnantajalta saamat edut ovat paremmat kuin avoliitossa olevien. Muutoin emme edes olisi avioituneet.

Kyse ei ole siis niinkään salaamisesta: asuimme vain toisella paikkakunnalla kuin lapsuudenperheemme emmekä kokeneet tarpelliseksi mainita koruttomasta muutaman minuutin tilaisuudesta muille. Eikä tuo toimenpide muuttanut meidän välistä suhdettamme tai lisännyt rakastumista tai sitoutumista meidän välillämme näin yksityisessä mielessä missään määrin. Yhtä sitoutuneita olemme aina olleet: sääli jos anoppi ei ole sitä pystynyt näkemään tai päättelemään.

Kuten sanottu, mieheni sanoi ottavansa asian puheeksi anoppini kanssa vielä tämän illan aikana. Paljon olisi myös muuta kysyttävää ja esiin nostettavaa vuosien aikana kertyneenä. Toivottavasti ei mene välit ihan kokonaan, mieheni vuoksi. Itse voin kyllä varsin hyvin elää ilman tuon naisen seuraa vaikka koko loppuelämäni.

Oma ns. "anoppini" voisi tehdä jotakin aivan vastaavaa, tunnen siis suurta myötätuntoa puolestasi! Toivottavasti miehesi saa asian selvitettyä!



nimimerkillä: "onnellisena avoliitossa jo 15 vuotta"

Anoppisi käyttäytyitörkeästi (piste) ja aivan sama oletteko avopari/aviopari lapsia tai ilman.

IHan syystä loukkaannuit. Itse olisin anopin kuullen huomauttanut päivänsankarille, että minäkin olen ihan samalla tavalla osallistunut tuohon lahjaan vaikka anoppi unohti nimeni kortista ja ehkä vielä lisännyt nimeni korttiin.

Oikeastaan huvittavaa huomata, miten vanhakantaisia ajatusmalleja vielä nykyaikana joku toteuttaa. Onkohan vaimolla jotenkin erilainen asema perheessä jos on avioliitossa, jossa on lapsia kuin avioliitossa, johon ei ole pystynyt/halunnut tehdä jälkeläisiä?

Ei pelkkä yhdessä asuminen vielä mitään erityistä merkitse.

Siis häh?

avovaimon paikan. Jotenkin tuntuu siltä, ettet ole aivan tervetullut perheeseen. Ikävää. Jos olisin avokki ilman lapsia tai edes kihloja tuon anopin pojan kanssa, en lotkauttaisi korvaakaan - eihän silloin ole virallista asemaa perheessä, niin että turha suuttua. Ajattelisin asian niin, että mies on osallistunut lahjaan ja siinä se. Mutta eri asia, jos olette kihloissa ja/tai teillä on yhteiset lapset, silloin olisi ehkä ollut asiallista mainita myös sinut kortissa.

Siis oletko tosissasi sitä mieltä ettei 10 vuotta pariskuntana elänyt avopari ole perhettä, mutta jos sormuksia on joskus vaihdettu niin sitten ollaan? Et voi olla tosissasi. t. ei ap

juhlapaikalla?

Siis kysymyshän oli nyt syntymäpäiväkortista, josta anoppi jätti miniänsä nimen tahallisesti pois. Onko oikeasti olemassa joitakin seikkoja, jotka oikeuttavat toisen dissaamisen?

avioitumisensa muulta suvulta?

Mitä väliä tällä asialla on? Siis kysymyshän oli nyt syntymäpäiväkortista, josta anoppi jätti miniänsä nimen tahallisesti pois. Onko oikeasti olemassa joitakin seikkoja, jotka oikeuttavat toisen dissaamisen?

avioitumisensa muulta suvulta?

Järkyttävän naiivia sakkia täällä

jotka eivät osaamuuta kuin viilata pilkkua...(yhteiskunta määrittelee mikä on sitoutunut parisuhde ja muuta paskaa plaaplaa plaa)

kun ei ymmärrä mitä tarkoittaa juridinen sopimus.

Ihan sama mitä mieltä olet avioliitosta ja avoliitosta, vain avioliitto on juridisesti merkitsevä sopimus.

Testamentit tai ei (suurimmalla osalla edes tämä ei kuunnossa) niin avoliitossa, ei saa samoja oikeuksia kuin Avioliitossa. Nopeasti mainittuna mm. perintöverotus, leskeneläke, ero tilanteessa omaisuuden ositus jne.

Niin ja ei siis avioliittoon tarvita mitään pappeja tai isoja juhlia.

Sulla todellakin on oikeus ja myös ihan kunnon syy loukkaantua. Tuo oli todella sun olemassaoloa mitätöivä teko! Mistä kummasta näitä moukkamaisia anoppeja oikein sikiää? :(

Miksei ap lisännyt korttiin nimeään juhlapaikalla?

En tiedä johtuuko vain minusta, mutta eikö se nyt olisi ollut aika teatraalista alkaa siinä juhlapaikalla, kortin ilmeisesti jo oltuna avattuna lahjapöydällä, kaivella kynää esiin ja raapustaa nimeään siihen jälkikäteen. Tuohan nyt oli ihan selvä epäluottamuslause anopilta: antoiko hän muuten teoillaan tai sanoillaan ymmärtää, ettet sinä ole toivottu vieras heidän joukossaan?

Oma anoppini harrastaa ihan samaa. Esim. yhteisvalokuvia otettaessa hän iloisesti kutsuu kaikki "perheenjäsenet" ja perheeseen kuuluvat yhteiskuvaan tyyliin: "otetaas taas yhteinen perhekuva, tulehan X sieltä ja tulehan sinäkin Y" ja sitten taas hymyillään. Minä en koskaan ole noissa kuvissa vaan kuikuilen ihan lähietäisyydellä vieressä osattomana ja ilman kutsua jääneenä, en siis kuulu perheeseen. Se, että tunkisin itseni kuvaan oma-aloitteisesti ei vain sovi siihen tilanteeseen - En tuppaa kun ei ilmiselvästi tykätä.

Ihan ok että ottavat kuvia perheestään ja esim. yhdessä aikuisten lapsiensa kanssa, mutta olisiko se tosiaan niin kauheaa, että edes yhdessä kuvassa olisin minäkin, poikansa kanssa 13 vuotta yhdessä ollut puoliso? Että minustakin jäisi edes yksi valokuva muistoksi? Ilmeisesti kyllä. Ja pahalta tuntuu. Joka kerta.

Nämä anopit on just niitä, jotka myös näin jouluna vaativat kovaan ääneen, että koko perheen on oltava yhdessä isovanhempien luona. Joulua järjestellessä ei tosiaankaan kysytä mistä perinteistä tai ruuista miniä pitäisi. Kaikki on tehtävä juuri niin kuin anoppi haluaa. Jos pojalla on sisko / siskoja heidän lapset asetetaan ylempään asemaan. Tuolloin pojan perheen lapsille ostetaan selvästi huonompia ja halvempia lahjoja.



Lahjaa ei miniälle tule tai jos se tulee se on yleensä tyyliin tukisukkahousut anopin kokoa (mutta ei sen väriset joista olisi itse pitänyt), arpajaisista anopin voittama heijastin (joka on kuulemma niin kummallinen, että ei itse sitä viitsi pitää). Lahjan antamisen jälkeen vielä kovaan ääneen kerrotaan tarina miksi miniä sai juuri tämän lahjaksi (ei sopinut minulle, sain lehden tilaajalahjaksi mutta oli niin hirveä ym).



Ihan turhaa kaunistella, etteikö tälaisia vittumaisia ihmisiä olisi olemassa. Ap otan osaa!

Katkeroituneelta ja ihan tietoiselta loukkaamiselta kuulostaa AP:n anopin käytös. Kostaisikohan hän jotakin sinulle? Onko koskaan kohdellut mukavasti tai huomioon ottavasti? Saisi kyllä miehesikin mennä vähän itseensä, aikuismaista olis ollut ottaa tuo äitinsä kanssa heti puheeksi. Mutta harvemminhan ne miehet mitään huomaavat. Ja olihan se miehesi nimi kuitenkin siinä kortissa, pitikö hän omituisena sitä, että sinä puutuit?



Minä myös otan syvästi osaa. Tällaisilla hetkillä kannattaa herkutella karman ajatuksella ja sillä, että eiköhän se anoppikin saa joskus kaiken aiheuttamansa mielipahan samalla mitalla takaisin.

osallisena yhteislahjassa, lahjan antajat kokoontuvat ennen lahjan luovutusta tsekkaamaan että kaikkien osallisten nimet on kortissa.

Tietty hyvä veto ap:n anopilta (joka ei edes tiedä olevansa oikea anoppi :) ), jos hän on hoidellut itsensä, apen, muun suvun ja lahjan synttärisankarille ennen kuin poika piilo-miniöineen ehtii juhlapaikalle.

Kauniit ja rohkeat in action...

Miksei ap lisännyt korttiin nimeään juhlapaikalla?

En tiedä johtuuko vain minusta, mutta eikö se nyt olisi ollut aika teatraalista alkaa siinä juhlapaikalla, kortin ilmeisesti jo oltuna avattuna lahjapöydällä, kaivella kynää esiin ja raapustaa nimeään siihen jälkikäteen. Tuohan nyt oli ihan selvä epäluottamuslause anopilta: antoiko hän muuten teoillaan tai sanoillaan ymmärtää, ettet sinä ole toivottu vieras heidän joukossaan?

Oma anoppini harrastaa ihan samaa. Esim. yhteisvalokuvia otettaessa hän iloisesti kutsuu kaikki "perheenjäsenet" ja perheeseen kuuluvat yhteiskuvaan tyyliin: "otetaas taas yhteinen perhekuva, tulehan X sieltä ja tulehan sinäkin Y" ja sitten taas hymyillään. Minä en koskaan ole noissa kuvissa vaan kuikuilen ihan lähietäisyydellä vieressä osattomana ja ilman kutsua jääneenä, en siis kuulu perheeseen. Se, että tunkisin itseni kuvaan oma-aloitteisesti ei vain sovi siihen tilanteeseen - En tuppaa kun ei ilmiselvästi tykätä.

Ihan ok että ottavat kuvia perheestään ja esim. yhdessä aikuisten lapsiensa kanssa, mutta olisiko se tosiaan niin kauheaa, että edes yhdessä kuvassa olisin minäkin, poikansa kanssa 13 vuotta yhdessä ollut puoliso? Että minustakin jäisi edes yksi valokuva muistoksi? Ilmeisesti kyllä. Ja pahalta tuntuu. Joka kerta.

sukulaisiaan teennäisten virallistamisten mukaan. Esim hänen miniänsä on miniä ollut jo useamman vuoden ajan vaikka ei virallista avioliitoa vielä olekaan. Minä (aviossa) ja tämä toinen miniä (avoliitossa) ollaan ihan samalla viivalla ja tuntuis ihan uskomattomalta että hän jättäis tämän toisen nimen kortista pois...ei ikinä toimisi niin. Enkä kyllä usko että kukaan muukaan normaali ihminen niin toimisi.

Vaikka joku naapuri? tai bussikuski?

sukulaisiaan teennäisten virallistamisten mukaan. Esim hänen miniänsä on miniä ollut jo useamman vuoden ajan vaikka ei virallista avioliitoa vielä olekaan. Minä (aviossa) ja tämä toinen miniä (avoliitossa) ollaan ihan samalla viivalla ja tuntuis ihan uskomattomalta että hän jättäis tämän toisen nimen kortista pois...ei ikinä toimisi niin. Enkä kyllä usko että kukaan muukaan normaali ihminen niin toimisi.

Vaikka joku naapuri? tai bussikuski?

Onko naapuri ja bussikuski sama kuin puoliso? Olipa sitten avo tai aviopuoliso? Tälle linjalle kun mennään niin muistapa sinäkin, että sinäkään mitään sukua ole miehesi suvulle. Sukua on vain mahdolliset lapsesi.

entistä poikaystäävä eikä apen nuoruudenaikaista kihlattuakaan, vaikka molemmat ovat vahvasti kuuluneet perheeseen. Miksi siellä olisi yhden pojan vakipano, jos ei ole tyttären poikaystävänkään nimeä?



Miksi avovaimo olisi mitään sukua miehen vanhemmille tai miksi nämä ostaisivat tämän puolesta lahjan? Yksinkertaisesti en ymmärrä! Jos ei itse katso anopin kuuluvan perheeseen (ei esim. ole kertonut, että olemme käyneet vihillä) niin miksi miehen äidin oletetaan "käyttäytyvän sivistyneesti" ja paapovan aikuista poikaansa ja tämän vaimoketta?

sukulaisiaan teennäisten virallistamisten mukaan. Esim hänen miniänsä on miniä ollut jo useamman vuoden ajan vaikka ei virallista avioliitoa vielä olekaan. Minä (aviossa) ja tämä toinen miniä (avoliitossa) ollaan ihan samalla viivalla ja tuntuis ihan uskomattomalta että hän jättäis tämän toisen nimen kortista pois...ei ikinä toimisi niin. Enkä kyllä usko että kukaan muukaan normaali ihminen niin toimisi.

Vaikka joku naapuri? tai bussikuski?

Onko naapuri ja bussikuski sama kuin puoliso? Olipa sitten avo tai aviopuoliso? Tälle linjalle kun mennään niin muistapa sinäkin, että sinäkään mitään sukua ole miehesi suvulle. Sukua on vain mahdolliset lapsesi.

Eli miksi pojan kanssa asuva nainen olisi yhtään sen enemmän sukua kuin postinkantaja?

MInä olen sukua mieheni suvulle, osalle jopa enemmän kuin mies itse :-)

koska et mitenkään osallistunut lahjan hankintaan tai edes maksanut siitä osaa. Yleensä kutsutut vieraat sopivat keskenään lahjasta eivätkä oleta, että kyllä joku iäkäs sukulainen jotain ostaa, laitetaan sitten sen korttiin meidänkin nimet.



En ikinä kehtaisi mennä juhlimaan ilman, että veisin korttia, kukkia tai lahjaa. Taidat olla joku sivistymätön moukka?

Teetimme anopille hienon ja kalliin perhepotretin ja kehystimme, siis kuvassa mies, minä ja lapsemme.



Eipä ole anopilla esillä, vaikka kaikenmaailman väljähtyneet nettiotokset roikkuvat seinillä.



Olen joskus meinannut kysyä asiasta, mutta olen sitten antanut olla. Anopit ovat mitä ovat, täytyy vaan toivoa, että itse 20-30 vuoden päästä olen parempi anoppi.

Anoppisi vittuilee, näitä vaan on. Paras ratkaisu on katkaista välit kokonaan.