Anoppi-asiaa: onko mulla oikeus loukkaantua?
Jälleen sain pahan mielen anopin vuoksi. Tiedä sitten olenko vain liian herkkänahkainen ja helposti loukkaantuva, mutta minusta hän jälleen kerran mitätöi olemassaoloni täydellisesti. Olemme mieheni kanssa olleet yhdessä jo reilusti yli 10 vuotta, josta asuneetkin yhdessä yli 8 vuotta.
Kyse on niinkin olemattomasta asiasta kuin syntymäpäiväkortista. Mieheni lähisukulainen, jonka kanssa myös itse olen paljon tekemisissä, täytti pyöreitä vuosia. Menimme juhliin koko porukka (minä, mies, vanhempansa ja miehen sisarukset) yhtenä perheenä. Anoppi oli appeni kanssa hommannut jonkinlaisen lahjan ja juhlavan kortin, johon oli kirjannut kaikkien muiden nimet, paitsi minun. Onnittelijoiksi oli siis etunimillä merkitty anoppi, appi ja heidän kaikki aikuiset lapsensa (mieheni on sisaruksistaan ainoa, joka tällä hetkellä on parisuhteessa). Ainoastaan siis minä puutuin joukosta, vaikka kuitenkin samassa porukassa tulin juhlapaikkaan. Tuntui samanaikaisesti tosi nololta ja pahalta, mulle tuli uskomattoman ulkopuolinen olo, varmaan täytyy nyt hankkia tälle päivänsankarille oma lahja ja kortti jälkikäteen, ettei hän vain ihmettele, miksei nimeni ollut kortissa ja miksen ole lahjoin onnitellut häntä. :( Ihan kuin mieheni olisi äitinsä mielestä yhtä sinkku ja yksinäinen kuin sisaruksensakin ovat, eli mua ei edes olisi olemassa vaikka jo yli 10 vuotta olen kuulunut kuvioon.
Kommentit (206)
tuli hankittua asuntolainat ja eka lapsikin avoliitossa eli ei tätä nyt ihan viritelmäski voinut kutsua :D toisin kuin monen tuttavan avioliittoa joissa vaan petettiin kilpaa ja erottiin viimeistään 10v liiton jälkeen...niitä avioliittoatekelitä voikin kutsua aika viritelmiksi...
tuli hankittua asuntolainat ja eka lapsikin avoliitossa eli ei tätä nyt ihan viritelmäski voinut kutsua :D toisin kuin monen tuttavan avioliittoa joissa vaan petettiin kilpaa ja erottiin viimeistään 10v liiton jälkeen...niitä avioliittoatekelitä voikin kutsua aika viritelmiksi...
kuin vihkiminen?
kuin saman verran kestänyt avioliitto...tällaisen tutkimuksen olen lukenut mutta valitettavasti en enää muista mistä sen löytäisi. Aviliitosta on kyllä nykyään todella helppo lähteä ei se kerro enää mistään. Ennen vanhaankin se kertoi vaan siitä että pysyttiin pakolla liitossa kun erot olivat halveksittuja. Parisuhteen laadusta sekään ei koskaan ole kertonut mitään.
papin aamen. Siitä lainasta kun ei pääse eroon netin lomakketa näpyttämällä :)
pelkkä avioliitto. Nykyään on älyttömän helppoa erota...
kun niin moni tuttavistakin sen tehneet ihan kamat pakkaamalla. Lusikat jakoon ja netissä täytetty lomake ja that´s it :D no meillä onneksi avoliitto kukoistanut jo 15v...takana 17v yhteistä historiaa.
jonka kanssa en haluaisi olla missään tekemisissä jos olisin sun kengissäsi. Eikö ukkos osaa sanoa äidilleen mitään?
erottelee sukulaisuhteet sen mukaan ollaanko 8v aviossa vai avoliitossa? APUA onko tällaisia ihmisiä vielä nykyaikana?
Ap:n anoppi on todella v-mäinen ihminen. Tuo matkoilta lähetettyjen postikorttien juttu kertoo kaiken oleellisen. Ihan tarkoituksellahan hän ap:n nimen jättää siitäkin pois, ei tahdo edes terveisiä toivottaa. Ilmeisesti hän ei ole hyväksynyt ap:ta perheeseen?
Jätä moinen mummovaivainen idiootti omaan arvoonsa ja pyrkikää miehesi kanssa elämään omaa elämäänne. Tarvitseeko teidän osallistua sukujuhliin appivanhempien seurassa? Ihmettelen myös miehesi toimintaa, eikö hän ole koskaan ottanut asiaa esille vanhempiensa kansa?
Surullisinta kaikessa on se, että ap on ollut ihan "virallinen" miniä jo monta vuotta. Mahtaa anoppia kaduttaa kun totuus joskus hänelle paljastuu. Harmi että on ehtinyt jo pilata suhteen miniäänsä monta kertaa ennen sitä.
Apn anoppi on karmea ihminen eikä kyse varmastikaan ole mistään lapsellisesta "suhteen virallistamisesta" vaan ihan muusta...
avioliitto on juridinen sopimus, joka järjestää tietyt asiat kuntoon, kuten lesken oikeudet puolison kuollessa tai sen, että perheeseen syntyviä lapsia ei tarvitse erikseen tunnustaa. Avoliitto ei tee samaa.
Ainakin minulle avioliitto on sitovampi. Olen tuomarin ja todistajien paikalla ollessa ääneen sanonut tahtovani rakastaa myötä- ja vastoinkäymisissä miestäni ja hän minua. Me ollaan julkisesti ilmaistu haluavamme olla yhdessä ja tehneet siitä juridisen sitoumuksen. Se pistää yrittämään vielä enemmän kuin se, että ollaan yhdessä vain siksi, koska siltä tuntuu. Meillä ei esimerkiksi koskaan ole käytetty eroamista riitelyssä lyömäaseena.
Meillä on takana 28 yhteistä vuotta, niistä 20 naimisissa, 3 lasta.
Nykyään kyllä eroaminen on niin helppoa ettei se virallisuus merkkaa enää mitään. Riittää kun täyttää lomakkeen netissä ja pakkaa kamansa :D t.aviossa oleva
ei kerro mitään siitä että miten muut sitoutuvat toisiinsa. Avioliitto ei ole virallisesti mitenkään sitova siitä kun on niin helppoa ottaa ero :) aito sitoumus tulee ihan muista seikoista kuin virallistamisesta...useimmat elävät avioliitossa eivätkä ole yhtään aidosti sitoutuneita toisiinsa kunhan vaan ovat yhdessä kunnes tulee parempi tilalle.On myös heitä joille avoliitto on suuri sitoumus ja suurin sitoumus on se rakkaus johon ei papin aamenta tarvita. Monille myös esim se yhteinen talolaina on suurempi sitoumuksen osoitus kuin papin aamen. Jokainen voi määritellä vain oman suhteensa tason ei muiden!
17v takana yhteistä historiaa ja esim se yhteinen talolaina ja 3 lastamme ovat paljon suurempi merkki aidosta sitoutumisesta kuin mitkään papin aamenet. Sitä paitsi miten se virallistaminen voisi edes merkitä mitään suurempaa kun se on niin helppoa lopettaa? ei tarvita mitään muuta kuin virallinen ilmoitus netin kautta maistraattiin!
Parisuhteessa on aina yksityinen puolensa: se, miten onnellisia ollaan ja miten sitoutuneiksi puolisot itsensä tuntevat.
Tällä yksityisen piiriin kuuluvalla auvolla ei kuitenkaan ole mitään merkitystä yhteiskunnallisella tasolla. Avioliitossa oleva pariskunta on yhteiskunnan tason pienin yksikkö.
Tämän yhteiskunnan rakenteen kannalta on ihan sama, miten monta vuotta olette olleet yhdessä, miten monta lasta teillä on ja mitä olette yksityisesti keskenänne sopineet. Ja kerrassaan yhdentekevää, miltä teistä TUNTUU. Yhteiskunnan kannalta vain avioliitto kertoo sitoutumisesta.
Avioliitto ei ole lainkaan tunneasia. Se on juridinen ja taloudellinen sopimus, jonka tämä yhteiskunta tunnistaa ja tunnustaa.
Ette te voi yksin tykönänne päättää, että se miltä teistä TUNTUU on ainoa todellisuus.
sukulaisiaan teennäisten virallistamisten mukaan. Esim hänen miniänsä on miniä ollut jo useamman vuoden ajan vaikka ei virallista avioliitoa vielä olekaan. Minä (aviossa) ja tämä toinen miniä (avoliitossa) ollaan ihan samalla viivalla ja tuntuis ihan uskomattomalta että hän jättäis tämän toisen nimen kortista pois...ei ikinä toimisi niin. Enkä kyllä usko että kukaan muukaan normaali ihminen niin toimisi.
että useimmat elävät avioliitossa olematta aidosti sitoutuneita ja että avoliittolaiset puolestaan jotenkin olisivat vastaavasti sitoutuneempia. Pelkät tilastot osoittavat, että avoliitosta on paljon helpompi eroa - ja erotaan - kuin avioliitoista. Asuntolainoja on varmasti molemmilla porukoilla ihan yhtäläisesti. Ja edelleenkään naimisiin menoon ei tarvita papin aamenta. Avioliitto on juridinen sitoumus, jolla saa kätevästi perheen perusasiat järjestykseen. Avoliitto ei ole vastaava.
ei kerro mitään siitä että miten muut sitoutuvat toisiinsa. Avioliitto ei ole virallisesti mitenkään sitova siitä kun on niin helppoa ottaa ero :) aito sitoumus tulee ihan muista seikoista kuin virallistamisesta...useimmat elävät avioliitossa eivätkä ole yhtään aidosti sitoutuneita toisiinsa kunhan vaan ovat yhdessä kunnes tulee parempi tilalle.On myös heitä joille avoliitto on suuri sitoumus ja suurin sitoumus on se rakkaus johon ei papin aamenta tarvita. Monille myös esim se yhteinen talolaina on suurempi sitoumuksen osoitus kuin papin aamen. Jokainen voi määritellä vain oman suhteensa tason ei muiden!
sitä miten sitoutuneita ollaan toisiinsa perheissä? Saman logiikan mukaan siis 6kk seurustelun jälkeen avioitunut pari on sitoutuneempi kuin 10v avoliitossa elänyt pari. Jokainen järkevä ihminen tajuaa ettei asia niin mene :D siksipä jokainen normaali ihminen ei määrittele sukulaistensa sitoutumista sen mukaan ollaanko aviossa vai ei. Ihan kai yksi lysti mitä yhteiskunnan viralliset tahot sanovat? Olkaa nyt järkeviä hyvät ihmiset.
Kun nykyään voi erota avioliitosta vain nappia painamalla :D vai onko se napin painaminen kovinkin raskasta?
17v takana yhteistä historiaa ja esim se yhteinen talolaina ja 3 lastamme ovat paljon suurempi merkki aidosta sitoutumisesta kuin mitkään papin aamenet. Sitä paitsi miten se virallistaminen voisi edes merkitä mitään suurempaa kun se on niin helppoa lopettaa? ei tarvita mitään muuta kuin virallinen ilmoitus netin kautta maistraattiin!
Isäsi kanssa jo 15 vuotta yhdessä asunut naisystävä todella on isäsi VAIMO. Avovaimo! Ja mistä sinä sitä paitsi edes tietäisit, jos he olisivat menneet maistraatissa naimisiin?