Eikö sinua koskaan vituta Suomessa asuminen hintatason, palkan tai verotuksen takia?
Minua vitutti varsin paljon, ennen kuin muutin ulkomaille vuonna 2004, mm. seuraavat asiat:
1) Huonot nettopalkat. Suomalaisilla on EU keskiarvon mukaiset bruttopalkat, mutta paljonkin EU:n keskiarvon alle menevät nettopalkat ja samalla huonohko ostovoima kaliiden hintojen takia. Minusta on väärin, että vaikkapa korkeasti koulutettu yliopistossa maisterintutkinnon suorittanut (usein jopa tohtori) saa 3000 euron bruttopalkkaa, josta jää 2000 käteen, josta menee helposti toinen tonni vuokraan + asumiseen (pk-seudulla pääosin vuokraan) ja käteen jää asumispaikasta ja vuokrasta riippuuen usein vain muutama satanen kuussa (korkeintaan tonni) ruokaan harrasteisiin, vapaa-aikaan, lainojen maksuun jne.
2) Korkea hintataso. Ruoka on saatanan kallista, kuten ovat palvelut, vuokrat ja ylipäänsä kaikki muu, paitsi hyvä koulutus ja sosiaalipalvelut. Sitäpaitsi eivät suomalaiset asunnot ole parempilaatuisia, kuten monen uskoma legenda väittää.
3) Verotus on huippukorkealla tasolla globaalisti
4) Lyhyt kesä verrattuna etelän maihin ja kaupan päälle usein viimainen kylmä talvi.
Tottakai joku voi ajatella, että "mitä vittua siinä valitat, Suomi on maailman paras maa koulutuksen ja sosiaaliturvan suhteen", mutta itse en vertaile maita muuten kuin sen suhteen, miten omassa elämässäni menee. Voitte toki väittää itsekkääksi, mutta evvk.
Suomessa asuessani minulla oli 65m2 vuokrakämppä saunalla Helsingissä. Kiva kämppä, mutta uskomaton 900 euron vuokra. Työnantajani mukaan minulla oli "aivan valtava 3200 euron kuukausipalkka" (johtavassa tehtävässä yksityisellä firmalla 15 vuoden työkokemuksella ja kolmella yliopistotutkinnolla). Yritin elättää kolmihenkistä perhettä omalla palkallani, mutta velkaannuin parissa vuodessa useita tuhansia.
Nyt tienaan nettona paljon enemmän kuin Suomessa bruttona, asun 200 neliön kämpässä suurkaupungin keskusta-alueella, olen velaton ja säästän paljon rahaa joka kuukausi, syön ulkona joka toinen päivä, ostelen vaatteita ja muuta tavaraa kun haluan ja ruokaa on jääkaappi pullolaan. Teen 5-6 ulkomaanmatkaa vuodessa. Sääolosuhteetkin hellivät.
En tiedä teistä, mutta minusta tuollainen on ihan ansaittua jokaiselle meistä, jotka ovat opiskelleet keskiasteen jälkeen 6-10 vuotta (itse 10 vuotta), tyskennelleet monessa eri työpaikassa ja ovat omalla alallaan arvostettuja työnsä suhteen. Hieman minua surettaa, että Suomessa työntekijää ei arvosteta samalla tavalla, palkat ovat alhaisemmat ja menot kovemmat. Miksi suomalaisten pitäisi siihen tyytyä? Isoisien sotaponnistelujen takia? Vitut, sanon minä.
Mitä mieltä olette muut?
Kommentit (211)
Siivouspalvelut tms tuli hieman edullisemmaksi nyt kun on tuo kotitalousvähennys mutta siihen se jääkin. Pesulapalveluiden hinnat on 3-5x kalliimmat kuin esim Ruotsissa tai Saksassa, ulkona syödään omalla rahalla max kerran vuodessa - muualla viikottain. Julkinen liikenne maksaa 2-3x enemmän kuin muualla - mikä voi olla selitys tähän? ei ne suuret palkat ja pitkät lomat koska niitä meillä ei ole, sosiaalikulutkin on vain keskitasoa eurooppalaisiin verrattuna. Jos joku pystyy perustelemaan miksi kannattaa kituuttaa täällä niin otan tiedot mielellään vastaan
Meillä vaakakupissa Suomen eduksi painaa:
- Arjen helppous: lyhyet työmatkat (sekä matkana että ajallisesti), hoitopaikat ja laadukas koulu lähellä, tukiverkosto
- työelämässä lyhyet työpäivät, rento ja epämuodollinen työyhteisö
- harrastukset (remontointi, mökkeily, puutarha). Osan voisi tietysti toteuttaa ulkomaillakin, mutta varsinkin muutaman vuoden reissuilla ei voi oikein panostaa)
- Suhteellisen edullinen asuminen, emme asu pk-seudulla.
- Yhteiskunta: infra toimii kohtuullisenhyvin, samoin mm. työttömyysturva ja terveyspalvelut. Turvallisuus on ehdoton plussa.
Kokemusta on asumisesta Britaniassa ja USA:ssa, molemmissa vuosia, Britanniassa oli jo lapsiakin mukana.
olen itse asunut USAn itärannikolla, ja vaikka verot ovat siellä jonkin verran vähäisempiä kuin Suomessa, se että koulutuksen joutuu maksamaan itse, kompensoi melko paljon. Hyvien koulupiirien alueella asunnot maksavat paljon ja huonojen koulupiirien alueella hyvät koulut maksavat paljon. Palvelut ja tavarat ovat paljon edullisempia, autot ja polttoaine. Sähkö on arvokasta, varsinkin jäähdytysaikaan sitä kuluu. Puoli vuotta vuodesta oli vähän liian kuuma ja pimeä tuli aina klo 21-21:30. Mutta kunhan viimeinenkin lapsi on saanut koulunsa loppuun, me todennäköisesti lähdetään uudestaan.
Kyllä mua eniten ihmetyttää se, miten Suomen isot verot tuntuvat katoavan johonkin. Nytkin viimeksi kun lapsi olisi tarvinnut lääkäriä, julkiselta puolelta olisi saanut ajan 4 viikon päähän. Yksityiselle pääsi heti.
Tosin on meillä jotkut asiat ihan hyvin. Mieheni on ulkomaalainen (toinen EU-maa) ja tunnen sen maan aika hyvin. Siihen verrattuna meillä on paremmat, viihtyisämmät koulut, parempi terveydenhuolto (varsinkin sairaalat), parempi julkinen liikenne ja paremmmat liikenneväylät.
Siellä ollessa mua ahdistaa jokamiehen oikeuksien puute, kävelemisen ja pyöräilyn hankaluus. Luonto on liki, mutta rajoitetusti tarjolla. Päivähoito on kallista, se pitää järjestää itse ja työpäivät ovat pitkät.
Asunnot ovat parempia miehen kotimaassa ja palkkataso on ollut parempi. Yhteisöllisyys on suurempaa, ja asuinympäristöstä pidetään parempi huoli. Ei hoitamattomia joutomaita tai roskia teitten varrella, asukkaat itse huolehtivat siisteydestä.
Meillä olisi mahdollisuus asua myös mieheni kotimaassa, tosin itse en saisi kokemustani vastaava työtä olleskaan. Etuja ja haittoja pohdittuamme olemme jääneet Suomeen.
Verorahat nyt kuitenkin käytetään yhteiseen hyvinvointiin.
Tämän sään takia minä haluaisin muuttaa täältä etelä-Eurooppaan. Ja happamien ja huonostikäyttäytyvien jurottajasuomaisten takia.
Ja kun lukee miten kansa raivoaa näistä torkkupeitteistä (ihan ansaitusti tosin), kuinka kauan Suomi on turvallinen maa asua..? Johan täällä pahoinpidellään naisia enemmän kuin muualla ja perhemurhiakin on näkynyt viime vuosina lähes viikottain!
Missään muuallahan ei olekaan väkivaltaa, alkoholismia ja huumeidenkäyttäjiä kuin Suomessa. Kouluampumistapauksetkin on ihan uniikki suomalaisilmiö.
Jestas sentään näitä kommentteja.
Mutta koska olen sitä mieltä että (keskimäärin) länismaiset ihmiset kuluttavat aivan liikaa luonnonvaroja, en näe mitään pahaa siinä että palkka ei mahdollista sitä että hankkisi kaiken mitä mieleen pälkähtää ja matkailisi ulkomaille monta kertaa vuodessa.
Kannatan myös maksutonta koulutusta (stipendejä ei riitä kaikille vähävaraisille joilla olisi lahjoja) ja edes suunnilleen tasalaatuisia kouluja (vrt. erot esim. USAn parhaiden yksityiskoulujen ja julkisten koulujen välillä). En halua asua maassa jossa laittomia siirtolaisia käytetään todella röyhkeästi hyväksi ja jossa terveydenhuolto on köyhille käytännössä olematon jos ei ole varaa vakuutukseen. En halua asua maassa jossa lapsia pitää vahtia 24/7 kunnes ovat 20 ettei heitä kaapata tms.
Ja onhan se myös ihan tutkittu juttu, että mitä isommat tuloerot, sitä epävakaampi yhteiskunta.
vieraiden hyökkäyksiltä verrattuna useimpiin länsimaihin. Perheväkivaltaa ja muuta tuttujen tekemää taas tapahtuu paljon. Tapoista suurin osa tehdään juoppoporukoissa, siis puukottelevat toisiaan.
Kouluampumuset ovat järkyttäviä, mutta tilastoissa ne eivät juuri näy.
korkeasti koulutettu yliopistossa maisterintutkinnon suorittanut (usein jopa tohtori) saa 3000 euron bruttopalkkaa.
Suomi on pullollaan maistereita. Pitäisikö jokaisen maisterin alasta/ opintomenestyksestä/ työpaikasta/ työnkuvasta/ omasta kunnianhimostaan huolimatta tienata hyvin, ihan vain sen vuoksi, että on maisteri? Itse ajattelen, että ei sen pelkän paperin ja koulutuksen pidä mitään taata.
Kuulostat jotenkin aika katkeralta. Ja oikeasti, itsesihän voit syyttää jos olet suostunut tekemään työtä liian pienellä palkalla! Jos haluaa jotain saavuttaa, sen eteen pitää ponnistella.
Oma mieheni on käynyt ammattikoulun, on duunari siistissä sisätyössä ja palkka bruttona 3500€.
jokamiehenoikeuksia, sitä että lapset voivat turvallisesti ulkoilla kavereiden kanssa ja mennä kouluun itsekseen, rannat ovat virkistyskäytössä, kansa on luonnonläheinen ja jalat maassa, ei korruptiota, ei pahoja luokkarajoja. Meillä on toimiva koulujärjestelmä, terveydenhuolto, infrastrukstuuri, kukaan ei kuole nälkään, ihmisoikeudet ovat kunnossa jne.
se näivettää koko yhteiskunnan. Mitään ei tapahdu ilman julkista tukea, jonka me sitten maksamme. Jos emme suoraan niin EU:n kautta. Silti meidän perhe asuu mieluummin Suomessa kuin Englannissa, jossa aiemmin asuimme. Viihdyimme kyllä sielläkin, mutta työmatkat ja työpäivät ovat siellä tosi pitkiä, ja asunnot ehkä vielä kalliimpia kuin Suomessa. Toki palkatkin ovat paremmat.
Koulunkäynti on kuitenkin Suomessa helpompaa, vaikkei tulokset välttämättä yhtä hyvät olisikaan kuin esim. Englannissa hyvässä koulussa. Mutta halvempaa se on, ja suht tasalaatuista.
En ole maisteri vaan diplomi-insinööri. Hyvin paperein valmistunut, loistavasti työssä pärjännyt ja edennyt ison firman sisällä sukupuolesta, nuoresta iästä ja kolmesta äitiyslomasta huolimatta. Kyllä se on ihan joka tasolla tiedossa, että olen jokapäiväisessä työssä koko osaston aikaansaavin ja "paras" tyyppi. En epäile ollenkaan, koska palaute on aina yhtä loistavaa. Ja kyllä, esimieheni ja esimieheni esimies ovat kovasti työntämässä minua manager-putkeen. Eli ei ole kiinni mistään yrittämisestä tai nysväilystä...
Pointti on nyt vaan siinä, että samasta työstä, SAMASSA TTIIMISSÄ työskentelevät saksalaiset saavat 2-3 x enemmän palkkaa. Ja ihan siitä huolimatta, että tahkoan enemmän ja parempaa tulosta täällä Suomessa.
Kyse on nyt todellakin siitä, että Suomessa korkeakoulutettujen PÄTEVIEN, OSAAVIEN ja YRITTÄVIEN ihmisten palkkataso on vuosien saatossa jäänyt todella paljon jälkeen eurooppalaisista kollegoista JA ERITYISESTI suomalaisista toimihenkilöistä ja duunareista. Sen näkee helposti tarkastelemalla vuosin kuluessa neuvoteltujen palkankorotusten suuruuksia.
Pitäisikö jokaisen maisterin alasta/ opintomenestyksestä/ työpaikasta/ työnkuvasta/ omasta kunnianhimostaan huolimatta tienata hyvin, ihan vain sen vuoksi, että on maisteri?
Ainoa ero on, että ruuan hinta ei nypi. Suomessa elintarvikkeiden tuotanto on kallista, koska ruuan puhtaus- ja laatuvaatimukset ja myös eläinten kohtelu ja olot ovat hyvin tiukasti (maailman mittakaavassa) määriteltyjä.
Mieheni on duunari, itse olen opiskellut yliopistossa nyt kuudetta vuotta ja siinä sivussa työskennellyt kaupassa, saanut jopa lapsenkin. Maksamme omaa asuntoamme jo neljättä vuotta, on auto, netti, puhelimet jne. En koskaan joudu miettimään ruokakaupassa mitä ostan.
Silti minulla riittää rahaa kaikkeen, mihin ei mielestäni edes tarvisi riittää. Kauppareissuilta tarttuu mukaan lapselle vaatteita ihan liikaa, jopa sellaiseen typeryyteen kuin tupakointiin meillä riittää rahaa. Ja uhkapeleihin. Ja herkkuihin, ja lomamatkoihin, ja harrastuksiin, jaja...
Ja kun valmistuttuani toivottavasti pääsen oman alan töihin ja käteen jäävät tuloni jopa kolminkertaistuvat. Toivottavasti pysyy järki kädessä siinä vaiheessa, enkä ala haikailemaan mitään tuliterää kallista autoa, 200 neliön kämppää, moottorikelkkoja, ulkomaanmatkoja monta kerta vuodessa jne. Koska ei ihminen sellaisia tarvitse.
Ja vielä huomautuksena. Esim. USA:ssa vastavalmistuneilla on usein satojatuhansia dollareita opintovelkaa. Ettekö todella näe, että on vähän eri asia lähteä täältä ilmaiseksi hankitut paperit taskussa maailmalle, kuin maksaa vuosikymmeniä niitä opintoja?!
Mutta koska olen sitä mieltä että (keskimäärin) länismaiset ihmiset kuluttavat aivan liikaa luonnonvaroja, en näe mitään pahaa siinä että palkka ei mahdollista sitä että hankkisi kaiken mitä mieleen pälkähtää ja matkailisi ulkomaille monta kertaa vuodessa.
Kannatan myös maksutonta koulutusta (stipendejä ei riitä kaikille vähävaraisille joilla olisi lahjoja) ja edes suunnilleen tasalaatuisia kouluja (vrt. erot esim. USAn parhaiden yksityiskoulujen ja julkisten koulujen välillä). En halua asua maassa jossa laittomia siirtolaisia käytetään todella röyhkeästi hyväksi ja jossa terveydenhuolto on köyhille käytännössä olematon jos ei ole varaa vakuutukseen. En halua asua maassa jossa lapsia pitää vahtia 24/7 kunnes ovat 20 ettei heitä kaapata tms.
Ja onhan se myös ihan tutkittu juttu, että mitä isommat tuloerot, sitä epävakaampi yhteiskunta.
Ap on ihan oikeassa väittämiensä kanssa. Erityisesti itseäni ottaa päähän ruoan kalleus ja se ettei korkea verotus kunnolla näy palveluissa, paitsi koulutuksessa, joka on hyvää.
Ruoka:
HS:ssa oli taannoin juttu, että Suomessa 14 henkilöä päättää ruoan hinnat, ja sen kyllä huomaa. Ruoka on kallista ja valikoima, vaikka laaja onkin, on jotenkin homogeeninen. Lisäksi esim. hedelmät ovat luokattoman kehnoja. Edullinen ruoka olisi tasa-arvoinen asia, sillä siitä nauttisivat sekä köyhät että rikkaat. Köyhät hyötyisivät vähän enemmän, koska heillä menee niin iso osa tuloista ruokaan.
Verotus:
Joku mainitsi, että korkea verotus ei haittaa, kun tietää, että se tulee kansalaisten hyödyksi. Saanen epäillä! Mieltäni vaivaa kovasti, että (iso) osa veroista menee pelkästään byrokratian pyörittämiseen. Onhan sillä työllistävä vaikutus, mutta ei kansakuntaa hyödytä, jos osa tekee tarpeettomia töitä ja muut maksavat siitä. Nämä ihmiset eivät edes nauti töistään!
Me asumme nyt väliaikaisesti Sveitsissä ja käteen jää aivan _käsittämättömän_ paljon enemmän. Sveitsi on toki poikkeus maiden joukossa. Sveitsi on kallis maa, etenkin jos vertaa Saksaan, mutta järkyttävää kyllä, Suomi on yhtä kallis!!!
Olemme tulossa takaisin Suomeen, en voisi kuvitella lähteväni Suomesta iäksi pois. Raha ei myöskään merkitse minulle kaikkea maailmassa.
Se vain ärsyttää, että Suomessa joku vetää välistä, muuten en voi ymmärtää noita veroja enkä hintoja.
Ulkomammat, sanokaa, missä asutte. Miksi se on salaisuus, tyyliin "asun eräässä EU-maassa." Sanokaa suoraan, missä! Olisi kiinnostavaa kuulla millaissa missäkin maassa on.
Rikkaana on kiva olla missä maassa vaan, mutta kun jäät työttömäksi, sairastat tai sulla on vammainen lapsi, niin sitten alkaa eroja tulla.
Ap sen sijaan tuntuu odottavan, että kaikkien maistereiden pitäisi tienata hyvin vain koska on korkeasti koulutettu maisteri.
En ole maisteri vaan diplomi-insinööri. Hyvin paperein valmistunut, loistavasti työssä pärjännyt ja edennyt ison firman sisällä sukupuolesta, nuoresta iästä ja kolmesta äitiyslomasta huolimatta. Kyllä se on ihan joka tasolla tiedossa, että olen jokapäiväisessä työssä koko osaston aikaansaavin ja "paras" tyyppi. En epäile ollenkaan, koska palaute on aina yhtä loistavaa. Ja kyllä, esimieheni ja esimieheni esimies ovat kovasti työntämässä minua manager-putkeen. Eli ei ole kiinni mistään yrittämisestä tai nysväilystä...
Pointti on nyt vaan siinä, että samasta työstä, SAMASSA TTIIMISSÄ työskentelevät saksalaiset saavat 2-3 x enemmän palkkaa. Ja ihan siitä huolimatta, että tahkoan enemmän ja parempaa tulosta täällä Suomessa.
Kyse on nyt todellakin siitä, että Suomessa korkeakoulutettujen PÄTEVIEN, OSAAVIEN ja YRITTÄVIEN ihmisten palkkataso on vuosien saatossa jäänyt todella paljon jälkeen eurooppalaisista kollegoista JA ERITYISESTI suomalaisista toimihenkilöistä ja duunareista. Sen näkee helposti tarkastelemalla vuosin kuluessa neuvoteltujen palkankorotusten suuruuksia.
Pitäisikö jokaisen maisterin alasta/ opintomenestyksestä/ työpaikasta/ työnkuvasta/ omasta kunnianhimostaan huolimatta tienata hyvin, ihan vain sen vuoksi, että on maisteri?
Ei ollut mitaan opintotukia ja avustuksia silloin kun mina opiskelin, ihan omasta pussista se maksettiin.
Eika tietaakseni kukaan joudu allekirjoittamaan sopimusta missa suostuu Suomeen jaaman jos saa tukia.
USAssa on systeemeja milla saa ilmaisen opiskelun mutta pitaa sitoutua maaravuosiksi menemaan laakariksi tai opettajaksi jonnekin jumalan selan taakse.
On ihan paattajien vika etta ilmaista rahaa annetaan opiskelijoille, tyosta kieltaytyjille ja maahanmuuttajille. Ei ole tyhma se joka ottaa vaan se joka niin auliisti antaa.
Kukahan eläkeläinen se siellä kehuu työpaikkaansa ja ulkona syömisiään? Nimittäin opintotuki on ollut käytössä jo 1970-luvulta lähtien. Tai ehkä olet vain ajatellut, että sinun kuuluu ilman muuta saada ilmaiseksi rahaa tilillesi?
syistä. Mutta ei tarpeeksi. Ikinä täältä en lähde. Olen suomalainen, rakastan suomalaisia, juureni ovat syvällä tässä routaisessa maassa. En koskaan voisi viihtyä missään small talk-ylipirteä-paskantärkeä-kulttuurissa. Suomi, Suomen toimiva yhteiskunta melko vähäisine korrputio-ongelmineen, "ilmaisine" kouluineen ja kouluruokineen ja terveydenhoitoineen on niin ihanan junttia ja turvallista! Junttius rulettaa! Maksan veroni laulellen. Jos ei laulata, menen metsään murjottamaan, ja saan olla siellä yksin.
ja olin ikionnellinen Suomeen tultuani. Lähinnä kahdesta syystä
1. lyhyet työpäivät. Todella rasittavaa olla töissä aina klo 18-19 asti.
2. halpa ja huono päiväkoti. Vaikka palkka oli parempi, oli rasittavaa maksaa päivähoidosta 700 e /kk etenkin, kun yhdellä aikuisella oli 7 lasta vastuullaan.
Ei ole olemassa täydellistä maata.
Mutta ei niinkään tuloverot (koska suomalaisia verotetaan keskimäärin saman verran kuin esim. ranskalaisia vuodessa ja vähemmän kuin esim. saksalaisia) vaan eniten:
- SURKEA PALKKATASO tai paremminkin siis se, että korkeasti koulutettujen palkkataso ei ole lähelläkään muita Euroopan maita (suhteutettuna keskimääräiseen palkkatasoon): Esim. omasta työstäni maksettaisiin Saksassa 2-3 x enemmän kuin täällä. Nyt palkkani on 3700e/kk, Saksassa se olisi (ja saksalaisilla kollegoillani onkin) 7000-10000e/kk.
- SIKAKALLIIT HINNAT johtuen esim. verotuksesta. Esim. uusien autojen hinnat ovat Suomessa aivan päättömät! Samoin palveluiden ja ruoan hinta.
Olemme kyllä useinkin miettineet muuttoa jonnekin muualle, mutta minne...