Kauheimmat treffit ikinä!!!

Up

Bojoing

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

tapasin miehen netissä ja teimme treffit torikahvilaan. päivää ennen treffejä minulta irtosi etuhammas syödessä ja ilmoitin miehelle asiasta, ettei säikähdä.

no, mies oli ihan mukava ja joimme siinä kahvit minkä jälkeen oli tarkoitus kävellä ja jutella. minulle tuli pissahätä ja kun olin vessassa mies laittoi tekstarin, joka oli kuin isku märällä rätillä naamaan " sori mutta en deittaile narkkareita"   tyrmistyin niin että kykenin laittamaan vain takaisin "mitä helvettiä?! " mutta ikinä en vastausta en saanut. enkä nähnyt treffikumppaniani enää!

lieneekö sitten olin narkkarin oloinen puuttuvan hampaani ja kaulatatuointini ( pieni ja siro, kaulan sivussa, ei edes näy jos hiukset auki) kanssa ? .(

Aika rohkeaa lähteä ensitreffeille ilman etuhammasta. Muuttaa ulkoistamolemusta niin paljon, että ensivaikutelma on jotain muuta kuin todellisuus. Itse olisin siirtänyt treffit hammaslääkärikäynnin jälkeiseen aikaan.

minusta taas kertoo ihmisestä ikävän paljon, jos saa viestin  "heh heh multa lähti sitten hammas syödessä, älä pelästy että mikä rölli sieltä tulee xD " ja silti suhtautuminen on noin nuivaa :(

se "hampaaton"

Miten huonossa kunnossa hampaan pitää olla että se irtoaa syödessä?!?

En ihmettele että luuli narkkariksi.

Tässä muutama omituinen treffikumppania vuosien varrelta, joita en muutama viikko sitten naapuriketjuun muistanut kirjoitella:

Asunnon kuntotarkastaja

Olin mukavantuntuisen ja kivannäköisen naisen kanssa treffeillä pariin otteeseen keskustassa nettideitin kautta. Kaikki sujui hyvin, juttu luisti eikä tullut vaaranmerkkejä esiin missään kohtaa. Kolmannella kerralla tavattiin mun luona syömisen, leffan jne. merkeissä. Ok, alku meni normaalisti, nainen tuli ajallaan ja olin saanut ruoat tehtyä ja leffakin oli haettu valmiiksi. Sitten hän kengät jalasta saatuaan alkoi välittömästi arvostella ja kommentoida negat. sävyyn asuntoni sisustusta, värimaailmaa, tapetteja, jalkalistoja, tauluja, sohvaa, pöytiä, tuoleja jne.

Hän mm. ennen leffankatselun alkua kumartui naputtelemaan jalkalistoja olohuoneessa ja arveli, että ne ovat väärällä tavalla kiinni. Samoin kylpyhuone oli kuulemma aivan väärän värinen ja väärällä lailla aseteltu laatat, valaisimet jne. jne. Maalaamani taulut olivat muuten hienoja, mutta niissä oli yksi vika, nimittäin se, ettei hän pidä sinisestä.

Muut keskustelunaiheet olivat lähinnä siitä, miten hänellä on niin ja niin kallis vesi, että miten se vesi voi maksaakin niin paljon. Hän myös kertoi, että miten oli monta kertaa valittanut isännöitsijälle vesilaskunsa suuresta ja siitä, miten kuumaa vettä kuluu aina enemmän kuin kylmää(?). Joku fetissi hänellä oli tähän vesilaskuunsa selvästi, ku siitä jaksoi jauhaa pitkään ja aina uudestaan palata aiheeseen.

Tosi outoa tässä kaikessa oli se, että syömisen ja leffan katsomisen ajan oli aivan hiljaa. Makuuhuoneeseen hän ei mennyt kertaakaan, mutta muut huoneet saivat armotonta kritiikkiä kylppärin kaakeleista olohuoneen jalkalistoja myöten. Ajattelin, että ok, mitähän tämä nyt on? Leffan loputtua halusin vaan eroon koko tyypistä mahd. nopeesti, koska ei kukaan ole sillä lailla nöyryyttänyt mua mun omassa kodissani täysin aiheetta. Hän kysyi, että olenko jostain nyt loukkaantunut, ku olen noin hiljaa? Sanoin, että kyllä olen; ole hyvä ja poistu asunnostani heti!

Seuraavana päivänä sanoin suorat sanat tälle emännälle ja annoin tulla paskaa niskaa täyslaidallisen siitä, että mitä mieltä olen hänestä ja hänen käytöksestään. Kyllä helpotti! Ei nähty enää.

Neitsyt-tyttö

Tutustuin jälleen nettideitin kautta mukavanoloiseen naiseen. Treffit menivät mukavasti ja pian nähtiin jo toistemme luona. Hänellä oli turvattu ja vakit., vastuullinen työ ja perhesuhteet kunnossa. Hyvä pohja siis! Nainen oli ujo ja hiljainen, ja ajattelin toiveikkaana, että ujous menee ohi viimeistään siinä kohtaa, kun mennään makuuhuoneeseen aikanaan. Vielä mitä! Nainen oli aina yhtä ujo ja hiljainen vielä useamman kuukauden tapailun jälkeen. Kävi ilmi, että hän on neitsyt ja tosi kokematon monissa makuuhuonejutuissa. Pussailu kyllä sujui mallikkaasti, mutta ilman vaatteita homma sitten löikin stopin, jos olisi pitänyt kunnon panemista tehdä. Yritin aikani lämmitellä valloitustani, mutta en päässyt eteenpäin hänen kanssaan. Suuseksin antaminen hänellä ja käsityö minulle alkoi pikkuhiljaa kyllästyttää.

Muita outouksia oli se, että hän kehui olevansa loistava kokki ja tekevänsä itse ruokansa. Jääkaappi hänellä kumminkin oli aina täynnä eineksiä tai vastaavia valmisruokia. Tosi ristiriitaista siis. Myöskään omia ruokiani hän ei koskaan syönyt tahi maistunut, hän väitti olevansa jo täynnä tai syöneensä aiemmin. Kun lähdettiin hänen luotaan vaikka kauppaan, niin hän repi jokaisen töpselin seinästä vainoharhaisesti. En tiedä, mitä kaikkea tässä oli taustalla, se ei selvinnyt. Myös tämä neitsyyshomma oli mahdoton puheenaihe. Kävi voimille toi pihtaaminen sekä se, että aina piti itse aloittaa keskustelu, kun toinen ei oma-aloitteisesti vain osannut/kyennyt keskustelemaan mistään. Mitään hän ei myöskään harrastanut vapaa-ajalla eikä hänellä ollut yhtään kaveria.

Niinpä jätin hänet eikä ole sen jälkeen onneksi tästä tapauksesta kuulunut mitään eikä ole tullut vastaan.

Kaverimiesnainen

Tutustuin nettideitin kautta mukavaan, puheliaaseen, älykkääseen, hauskaan ja koulutettuun ikäiseeni nuoreen naiseen. Oltiin molemmat opiskelijoita, elämäntilanteemme olivat mallillaan, joten lähtökohtaisesti asetelma uudelle tuttavuudelle ja suhteelle oli tosi hyvä. Opiskelimme eri aloilla korkeakoulussa, mutta juttu luisti tosi hyvin jo ekoista treffeistä lähtien ja oli tosi kivaa! Hän oli itseäni hieman pidempi, mutta asia ei minua haitannut sen kummemmin eikä minun lyhyyteni häntä. Lähinnä vitsailimme asiasta välillä, kun tutustuttiin paremmin.

Treffejä oli parit ja aina oli kivaa. Ennen pitkää oltiin toistemme luona myös yötä ja näin, ja olin myös tytön perheen luona syömässä jne. Seksiä, pussailua ja tämmöstä harrastettiin riittävästi ja se oli hyvää kaikin puolin, ei siis valittamista siitäkään.

Jotain oli kuitenkin hullusti n. 2-3kk:n tapailun päästä. Nainen nimittäin sai älyttömän raivokohtauksen aina, jos kysyin, että niin olenko nyt sun poikaystävä vai missä mennään meidän suhteessa? Kysymykseen en saanut koskaan vastausta, ku sit taas itse halusin tietää, että ollaanko suhteessa vai missä. Oisin halunnut suhteen enkä mitään välimallia tai kaverisuhdetta ja tämän tein selväksi.

Naisen luona kävi usein kaverimiehiä iltaa istumassa. Nämä olivat aina sinkkuja, kun sitten kysyin asiasta, että mikä homma tämä on, kun nainen tästä kertoi oma-aloitteisesti. Myös opiskelijabileissä nainen kävi aina arkisin ja tuli sitten kännissä mun luo nukkumaan. Ok, ihan hauskaa oli aluksi tuollainen, mutta rupes sitten pikkuhiljaa kyllästyttämään viinalta haiseva nainen siinä vieressä. Itse olin bileeni bilettänyt, ei napostellut enää mennä sellaisiin. Jätin tämän naisen sitten, en jaksanut tollasta, kun ei hänellä ollut ikinä vastausta siihen, että olenko kaverimies, peilinkiinnittäjämies vai mikä? Antaa olla. Harmi sillä lailla, että hän oli kivannäköinen, fiksu ja myös makuuhuoneessa ihan jees. Mutta elämä jatkui eteenpäin mun osaltani ilman häntä.

Vierailija kirjoitti:

Itse ainakin olisin ehdottanut.

Karmeimmat treffit itselläni? Mies vei kotiinsa, yhtäkkiä soi puhelin ja mies sanoi käyvänsä äkkiä äidillään 100 metrin päässä ja oli siellä tunnin...

Olin juuri tekemässä lähtöä, kun se tuli takas. Oli kuulemma käynyt vaan syömässä kotona.

Siis mitäh? :DD

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hahaha luin tätä ketjua eilen monta tuntia vedet silmissä :D huikea!

Mun "pahin" treffikokemus tapahtu viime vuoden lopulla. Oltiin tinderissä matchattu ja juteltu varmaan useampi viikko. Tää jätkä näytti kuvissa hyvännäköiseltä ja oli hauska ja juttua riitti joka päivä aamusta iltaan. No sitte sovittiin että nähdään ja meen hänen luo,tehdään ruokaa ja ostetaan jotain hyvää viiniä. Mä kävin kaupassa ostamassa ainekset ja menin tän miehen luo.

Pimpotin ovikelloa ja oven avas ihan hiiren näköinen mies,joka ei näyttänyt yhtään samalta mitä kuvissa. Hän puhu vielä todella junttimaisesti mikä kävi mun hermoille heti. No alettiin tekemään ruokaa siinä ja jotain samalla höpötettiin,mutta ei todellakaan juttu luistanut samalla tavalla kuin viesteissä. Alettiin syömään ja olin sen jälkeen jo ihan valmis lähtemään kotiin,mutta ajattelin että jos vielä hetken sinnittelisin.

Istuttiin sitten 2,5 h tän jätkän pöydän äärellä samalla kun hän selitti koko ajan jalkapallosta,seuramaksuista ja mistä lienee. Kun jalkapallo riitti hetkeksi nii siirtyi tämä puhumaan töistään eli siis koneista joita hän käyttää töissä ja siitä miten ne toimivat. Ja puhelin koko ajan kädessä,laittoi viestiä kun koko ajan piippasi puhelin ja näytti välillä heidän futisjoukkueen nettisivuja ja omaa profiiliaan :D kertaakaan sen parituntisen aikana ei kysynyt mitään multa. Tuli tutuksi miehen asunnon seinät kun niitä tuli moneen kertaan kateltua....

Onneksi pääsin lähtemään sen 2,5h jälkeen kun oli "niin paljon hommia ennen huomista". Jätkä ei tarjoutunut edes maksamaan puolia ruoka-aineksista tai viinistä,eikä luojan kiitos ehtinyt edes halaamaan kun äkkiä vedin kengät jalkaan ja lähdin menemään. Viestiä tuli hetkeä myöhemmin että "oli kiva nähdä,millon sulla olisi aikaa seuraavan kerran?" ja oli pakko vastata että ehkä meidän kemiat ei nyt ihan kohdanneet.. 

Näin miehenä en kyllä ihan ymmärrä miksi tämä tapaaminen on päätynyt tänne kauhutreffit-sivustolle. Mies ei ollut maailman komein ulkonäöltään,  puhetapa ei miellyttänyt sinua ja puhui paljon jalkapallosta? Onpa hirveää.

Sanoisin että hyvä että uskalsit sanoa nopeasti ettei tavata enää, ettei miehenkään tarvinnut haaskata aikaansa sinuun. Olisi mies varmaan huomannut aika pian ettet sinä ole puolestaan hänelle se oikea.

En minäkään tajua miten nuo ovat kauhutreffit. Treffailuun kuuluu se että kaikkien kanssa ei välttämättä synkkaa tai ole kauheasti puhuttavaa ja joidenkin kanssa sujuu kivemmin, sellaista se vaan on. 

Kauhutreffit on sitä jos treffikumppani on oikeasti törkeä tai asiaton.

t.nainen

Olen tän kertonut aiemminkin jossain toisessa vastaavassa ketjussa, mutta kerronpa uudestaan. Olin ekoilla treffeillä ihan siistin ja tavallisen oloisen miehen kanssa, mentiin kahville. Juteltiin niitä näitä, kunnes mies alkaa kurottelemaan kaulaansa ja tutkailee katseellaan mua päästä jalkoihin. Tokaisi sitten "mulla ei ala seisomaan sun näköisen naisen kanssa". Multa meinas lentää kahvit nenästä. Hörpin loput sumpit kitusiini, sanoin kiitos kovasti ja häippäsin.

Toinen vähän vastaava, mutta mies alkoi vasta parkkipaikalla ehdotella seksiä, kehui miten taitava on nuolemaan ja malliksi alkoi lipoa kieltään kuin käärme. Hyi v mä juoksin autolle, jäi varmaan mustat viivat asvalttiin kun kaahasin karkuun.

Päädyin treffeille miehen kanssa joka oli nettikeskusteluissa vaikuttanut ihan mukavalta. Menimme ensimmäiseksi syömään ravintolaan, jossa keskustelu ei edennyt ihan toivotunlaisesti; mies mm. kehui minua kauniiksi, mutta aloitti heti perään saarnan siitä miltä naisen pitäisi näyttää ja kuinka tiettyjä ulkoisia piirteitä omaavat naiset eivät ole naisia lainkaan, vaan aivan kuin miehiä. Tähän perään siirtyi puhumaan työelämästä ja siitä kuinka hänestä naiset eivät sovi johtajiksi. Kyllä siinä korvat punehtuivat kun totesin viileästi olevani parhaillaan johtajakoulutuksessa...

Mies vaatimalla vaati heti alussa että saisi maksaa myös minun ateriani, vaikka alunperin olin tarkoittanut maksaa itse omat ruokani. Ajattelin että turha tuosta on alkaa kinaamaan ja selasin listaa. Kun tilauksemme otettiin mies ihmetteli valintaani (olin tilannut pihvin). Kuulemma oli olettanut minun ottavan "jonkun salaatin". Olin aika pöllämystynyt ja kysyin miksi ihmeessä hän luuli että ottaisin pelkän salaatin, herran vastaus oli "luulin sinua vegetaristiksi, kun olet noin hoikkakin". Edelleenkään en tiedä luuliko oikeasti noin vai odottiko pääsevänsä "vähemmällä" kun oletti että naisena tilaisin halvemman salaatin, mutta päädyinkin pihviin (eikä sekään ollut edes kallis). Itse hän kuitenkin tilasi vielä kalliimman pihviaterian.

Ravintolakäynnin jälkeen oli tarkoitus mennä seuraamaan musiikkiesitystä teatteriin, enkä viitsinyt häipyä vielä tässä vaiheessa, kun kuitenkin pidin kyseisen tyyppisistä esityksistä. Eikä teatterin aikana voi/saa puhua, niin ajattelin välttyväni kiusallisilta puheenaiheilta.

No, vältyinkin, mutta esityksen alettua mies alkoi hivuttautua penkillään minun suuntaani ja heitti käsivartensa penkkini selkänojalle, josta siirsi sen olkapäälleni ja sitten ympärilleni. Itse en tykkää ensitreffeillä liian läheisestä kontaktista, varsinkaan kun et ole ehtinyt vielä tutustua toiseen niin hyvin. En siis todellakaan kokenut sitä miellyttäväksi että mies hipelöi ja hyväili käsivarttani jatkuvasti vaikka koitin jopa kiemurrella kauemmas. Väliajalla karkasin vessaan, mutta koska olin maksanut esityksestä suhteellisen paljon, en kehdannut lähteä siinä paikassa. Marssin siis takaisin paikalleni ja löin kohtuullisenkokoisen käsilaukkuni penkkiemme väliin ja siirryin mahdollisimman kauas miehestä oman penkkini toiselle reunalle, luullen että siinä olisi tarpeeksi viestiä siitä etten kaipaa koskettelua, vaan haluan keskittyä esitykseen. Vielä mitä, esityksen jatkuessa mies kurotti äärimmilleen ylettyäkseen laittamaan kätensä taas ympärilleni, ja siinä istuin lopun aikaa, kun en kehdannut ruveta kinastelemaan kesken show'n.

Lähtiessämme teatterilta eri suuntiin mies yllättäen loikkasi suutelemaan ilman mitään varoitusta, toivotti hyvät yöt ja liukeni paikalta. Myöhemmin hän lähetti viestiä että koskaan ei ole tuntenut samankaltaista yhteyttä mitä minun kanssani, ja että suudelmamme olisi alkua mahtavalle suhteelle. Lisänä alkoi puhua perhe-elämästä ja valitti kuinka oli pelännyt ettei koskaan tule saamaan vaimoa ja lapsia. Juttu loppui minun osaltani siihen.

Up

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

tapasin miehen netissä ja teimme treffit torikahvilaan. päivää ennen treffejä minulta irtosi etuhammas syödessä ja ilmoitin miehelle asiasta, ettei säikähdä.

no, mies oli ihan mukava ja joimme siinä kahvit minkä jälkeen oli tarkoitus kävellä ja jutella. minulle tuli pissahätä ja kun olin vessassa mies laittoi tekstarin, joka oli kuin isku märällä rätillä naamaan " sori mutta en deittaile narkkareita"   tyrmistyin niin että kykenin laittamaan vain takaisin "mitä helvettiä?! " mutta ikinä en vastausta en saanut. enkä nähnyt treffikumppaniani enää!

lieneekö sitten olin narkkarin oloinen puuttuvan hampaani ja kaulatatuointini ( pieni ja siro, kaulan sivussa, ei edes näy jos hiukset auki) kanssa ? .(

Aika rohkeaa lähteä ensitreffeille ilman etuhammasta. Muuttaa ulkoistamolemusta niin paljon, että ensivaikutelma on jotain muuta kuin todellisuus. Itse olisin siirtänyt treffit hammaslääkärikäynnin jälkeiseen aikaan.

tiedätkö paljon impalantti maksaa? tai että sitä ei laiteta kerralla paikoilleen? 

Suomessa on ylimalkainen, koko ajan supistuva terveydenhuolto,

mutta yksi asia on edelleen tänä päivänäkin varma: jos suomalaiselta irtoaa etuhammas,

hän saa samantien ajan hammaslääkärille,

kyllä, julkiselle puolelle,

ja hammas korjataan HETI.

Itsellä on irtoileva paikka toisessa yläetuhampaassa. Viimeksi kun se irtosi, sain ajan lääkärille 2 tunnin kuluessa. Hinta alle 100€.

Hammaslääkäri- ja muut laskut voi maksaa monessa erässä, myös kunnallisella puolella.

Kenenkään ei tarvitse kulkea ilman etuhammasta Suomessa.

Antaa epäsiistin ja typerän vaikutelman.

Vierailija kirjoitti:

Tuttu tilanne. Naisten saattaa olla vaikeaa uskoa, miten pohjattoman tylsää useimpien naisten kanssa on käydä treffeillä.

Vähintään 50% naisista on tosiaan noita viihdytettäviä lasinkantotelineitä, joilla ei ole mitään sanottavaa mistääm tai mihinkään, joille ei koskaan ole tapahtunut mitään, ja joille ei koskaan tule tapahtumaan mitään kiinnostavaa.

Tähän sitten jaksaa panostaa, jos naisessa on runkoa koeajolle. Jos ei ole, se on sayonara.

Minä olen hiljainen nainen, kunpa löytäisin miehen, joka ei stressaisi hiljaisuudesta, joka ei koko ajan kuvittele häneltä odotettavan viihdytystä, eikä odota itse viihdytystä.

Minun tarinat taitaa olla aika kesyjä mutta kerron kuitenkin.

1. Kahvilla jossain chatista löydetyn miehen kanssa jolle olin kertonut rehellisesti ulkonäöstäni (tavallinen perus-pirkko). Miehestä näki ettei ulkonäköni riittänyt hänenlaiselleen "komistukselle" mutta ajattelin että kai voidaan muuten vaan jutella kun tässä nyt ollaan... istuttiin kyllä samassa pöydässä mutta keskustelin yksinäni kupposen ajan. Taisi hän jotain vähän ynähtää.

2. Tein treffit toiseen kaupunkiin, sovittiin että käydään syömässä. Sinne päästyäni mies ilmoitti että syödäänkin hänen luonaan, sain puolet Saarioisten makaronilaatikosta. Eipä juuri mitenkään napannut tuulta alleen joten en odottanutkaan kuulevani tyypistä mitään  mutta joskus lähes vuoden päästä tuli viesti että on oikeudessa kotipaikkakunnallani ja tarvitsisi yöpaikan. En tiedä missä nukkui.

3. Treffit jolla mies koko ajan räpsi minusta kännykällä kuvia vaikka kielsin moneen kertaan. Ei jatkoon.

4. Kahvilla erään miehen kanssa, kertoi mm. käyvänsä joka päivä toisella paikkakunnalla asuvan äitinsä luona. En innostunut tapailemaan, missä välissä se minua edes olisi ehtinyt nähdä kun äidin luona joka päivä ramppasi?

En ikinä halua treffeillä katsomaan leffaa/videoo, en tiedä huonompaa tekemistä treffeille kuin tuijottaa pari tuntia leffaa kun pitäisi yrittää tutustua toiseen.

Sitten on näitä että kun kerran on onnistuneet treffit vaikkakin vielä ihan kaveri asteella mennään niin ne alkaa latelemaan että ehtisin tulla sun luokse ke, pe ja la kello yksi. Siis häh? Etsin elämänkumppania ihan kokopäiväiseksi enkä ala mihinkään vakitunti-pelleilyyn.

Nämä eivät olleet treffit, mutta lupauduin lähteen miespuolisen opiskelukaverin kanssa yksille. Oltiin samalla kurssilla ja juteltu jonkin verran Facebookissa. Itse olin jo tuolloin avoliitossa ja miehellä raskaana oleva avopuoliso. Ajattelin tuolloin että onpa kiva kun voidaan olla ihan rennosti kavereita kun kumpikin ymmärtää toisen olevan varattu.

Baarissa nähtiin ja juteltiin niitä näitä. Yhtäkkiä mies hiljenee ja sanoo haluavansa tunnustaa jotain. Siinä hieman nieleskelin, että onko se mennyt ihastumaan minuun. No eipä ollut kyse siitä. Mies tuijottaa minua maanisesti silmiin ja sanoo "Haluan nuolla sun p****a". Repeän nauruun ja vastaan, että ei kiitos. Tästä mies loukkaantuu ja lähtee tuohtuneena pois baarista. Jäin hölmistyneenä istumaan pöytäämme: oliko se tosissaan? Naapuripöydässä istuneesta miesseurueesta joku huikkasi, että lähtikö mun deitti meneen ja pyysi mua liittymään heidän seuraansa siksi aikaa kunnes pääsen kotiin. Ehdin istua pöydässä ehkä 5 minuuttia kun näin opiskelukaverini saapuvan takaisin baariin. Hyvä ettei hänellä silmät pullistuneet päästä ulos kun näki minun istuvan toisessa seurueessa enkä odottanutkaan häntä yksin tai lähtenyt hänen peräänsä. Kääntyi kannoillaan ja paukkasi ovesta ulos. Tuon jälkeen alkoi pommitus tekstareilla, ettei voi olla enää kaverini. Vastasin vain, että ok. Seuraavana päivänä kuitenkin pahoitteli käytöstään ja pyysi että oltaisiin yhä kavereita.

Ehdimme tuntea toisemme ehkä 4 kk. Tänä aikana hän laittoi välimme poikki 3-4 kertaa erinäisistä syistä (veti herneet nenään jostain). En tiedä mitä manipulointia hän tuollaisella käytöksellä yritti mutta ei onnistunut ja veikkaan sen harmittaneen häntä. Uskon noiden välien katkaisemisella olevan taustalla se, että toivoi mun ruikuttavan hänen peräänsä. Nopeassa ajassa hänestä ilmeni kaikenlaisia ikäviä puolia. Hän muun muassa petti avopuolisoaan, kohteli tätä huonosti ja haukkui muille, ja lapsen synnyttyä valitti, että lapsi muistuttaa liikaa äitiään (siis avopuolisoaan) eikä siksi pidä lapsesta.

En lopulta edes tykännyt koko ihmisestä, koska hän paljastui hyvin klassiseksi narsistiksi mutta mielenkiinnosta pidin hänet kuitenkin "kaverina" koska halusin seurata hänen ajatuksen juoksua. Lopulta hän laittoi välimme poikki lopullisesti. Pohdin tuolloin että olisin ottanut yhteyttä hänen avopuolisoonsa ja kertonut miehen toimista, mutta en onnistunut löytämään yhteystietoja eikä ollut Facebookissa.

Vierailija kirjoitti:

Olin pari kertaa tapaillut erittäin pihiä miestä, mutten ajatellut antaa ton piheyden olla este, koska mies oli muuten tosi kiva. Kerran mies pyysi minua luokseen syömään, hän laittaisi jotain hyvää ruokaa. Välihuomautus: oli sanonut olevansa koulutukseltaan kokki, tosin myöhemmin selvisi, että ne(kin) opinnot olivat jääneet kesken ja oli kokannut korkeintaan abc:llä. No ei siinä, idea oli mielestäni hyvä ja suostuin. Kaikki hyvin siihen asti, kunnes mies laittaa viestiä että voitaisiin sitten käydä yhdessä ennen kaupassa, jotta voin maksaa oman osuuteni aineksista...??!! Mun reaktio oli lähinnä että mitä helvettiä :D Mies ei tuntunut millään ymmärtävän, miksi mielestäni miehen olisi pitänyt yksin maksaa ainekset (jotka lopulta maksoivat jopa ainakin kympin, omg), kun kerran itse on kutsunut mut syömään. Mun logiikan mukaan on eri asia sopia, että "Hei, tehdäänkö mun luona yhdessä ruokaa" (jolloin se kauppalasku on ihan luonnollista puolittaa ja ylipäätään mennä yhdessä kauppaan) kuin "Hei, tuutko mun luo syömään, voisin kokata jotain hyvää" (jolloin oletan, että mies hankkii ainekset ja kokkaa, mä vain saavun paikalle) Voi olla, että oon yksin mielipiteeni kanssa, mutta... 

Mikä tuossa oli ihmeellistä? Siinähän mies sanoi juuri niin kuin halusit, että teette yhdessä ruokaa ja haette ainekset kaupasta. Se, että sait eri käsityksen aluksi ei muuta asiaa miksikään. Se sen sijaan olisi ollut törkeää jos olisi tehnyt sinulle ruuan ja lyönyt laskun pöytään jälkikäteen. 

UP!!

Kolmekymppinen hyvän koulutuksen ja työpaikan omaava yh-isä etsi ilmoituksensa perusteella tosissaan parisuhdetta ja lapsirakasta naista jakamaan arkeaan. Meillä oli paljon yhtäläisyyksiä ja puhelimessakin juttu luisti vaikka itse "duunarina" olin hieman ennakkoluuloinen reippaasti enemmän kouluttautuneesta miehestä, mutta sovittiin kahvit kaupungissa. Paikan päällä ei tullut pettymyksiä fyysisesti eikä henkisesti, mies kertoi lapsestaan ja erostaan avoimesti kaiken nippelitiedon ohella, kuunteli myös minua jne. ja oli kaikin puolin fiksun oloinen tapaus.

Seuraavat treffit sovittiin viikon päästä miehen luona, koska lapsi (7v.) oli lomalla koulusta eikä saanut häntä hoitoon mummolaan, mutta ihan yllättäen miehellä alkoikin siellä keittiön pöydän ääressä ihan tajuton pillun vonkuminen vaikka lapsikin oli olohuoneessa :D Yritin siinä asiallinen olla, että sullahan on tuo lapsikin tuossa ja jutella normaaleja asioita kahvin juomisen lomassa, mutta vonkuminen vai jatkui ja jatkui ja jatkui... hörppäsin sitten kahvit ja sanoin, että nyt on kyllä mentävä, niin mies tuli saattamaan autolle saakka ja edelleen koko ajan vonkui pillua ja koitti hiplailla. 

Koitti vielä perään viestitellä sekä asiallisena että vonkaajana vähän aikaa, mutta kun ei ymmärtänyt eitä, niin jätin lopulta kokonaan vastaamatta.

Oli kyllä koominen tapaus.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

tapasin miehen netissä ja teimme treffit torikahvilaan. päivää ennen treffejä minulta irtosi etuhammas syödessä ja ilmoitin miehelle asiasta, ettei säikähdä.

no, mies oli ihan mukava ja joimme siinä kahvit minkä jälkeen oli tarkoitus kävellä ja jutella. minulle tuli pissahätä ja kun olin vessassa mies laittoi tekstarin, joka oli kuin isku märällä rätillä naamaan " sori mutta en deittaile narkkareita"   tyrmistyin niin että kykenin laittamaan vain takaisin "mitä helvettiä?! " mutta ikinä en vastausta en saanut. enkä nähnyt treffikumppaniani enää!

lieneekö sitten olin narkkarin oloinen puuttuvan hampaani ja kaulatatuointini ( pieni ja siro, kaulan sivussa, ei edes näy jos hiukset auki) kanssa ? .(

Aika rohkeaa lähteä ensitreffeille ilman etuhammasta. Muuttaa ulkoistamolemusta niin paljon, että ensivaikutelma on jotain muuta kuin todellisuus. Itse olisin siirtänyt treffit hammaslääkärikäynnin jälkeiseen aikaan.

tiedätkö paljon impalantti maksaa? tai että sitä ei laiteta kerralla paikoilleen? 

Suomessa on ylimalkainen, koko ajan supistuva terveydenhuolto,

mutta yksi asia on edelleen tänä päivänäkin varma: jos suomalaiselta irtoaa etuhammas,

hän saa samantien ajan hammaslääkärille,

kyllä, julkiselle puolelle,

ja hammas korjataan HETI.

Itsellä on irtoileva paikka toisessa yläetuhampaassa. Viimeksi kun se irtosi, sain ajan lääkärille 2 tunnin kuluessa. Hinta alle 100€.

Hammaslääkäri- ja muut laskut voi maksaa monessa erässä, myös kunnallisella puolella.

Kenenkään ei tarvitse kulkea ilman etuhammasta Suomessa.

Antaa epäsiistin ja typerän vaikutelman.

Älä puhu kakkaa kun et mistään tiedä!!! Kunnallisella puolella ei TOD. Laiteta impalantteja , itselleni hammaslääkäri ehdotti suoraan että vedetään loputkin pois ja tilataan tekarit! Näin Etelä -Savossa. .

Minulla siis lääkitys vaikuttanut hampaisiin ja kolme poistettu ylhäältä edestä , kaksi alhaalta mutta onneksi takaa. Murenevat niin, ettei saa nastalla kasattua.

No ei ole aina helppoa miestenkään miellyttäminen. Muutamat treffit ihan ok miesten kanssa johtaneet siihen että kiimoissani ajauduin sänkyyn saakka ja jos naisia nimitellään lahnoiksi niin kyllä niitä lahoja löytyy miehissäkin. Hyvä suutelutaito ei tarkoita samaa intohimoa löytyvän lakanoissakin.

Yhdeltä harkitsin jo pulssin tarkistamista kun seisokki oli ainoa elonmerkki hyöriessäni hänen päällään. Oli vain niin jännittynyt ja keskitty ettei laukeais liian aikaisin. Arka ja hiljainen tapaus selvinpäin, kun juttu ei luistanut niin nusasin aina kun kyllästyin yksinpuheluun. Yks halus että sen munaa kehutaan panemisen aikana ja olihan se hyvin varustettu mutta höpinä aktin aikana ei mua napannut ja ainoa keino päästä pinteestä oli poskisooloilu josta se sitten oli tykännyt niin että naispuoliset yhteiset tuttavammekin asian tiesivät.