Mitä te sanotte jos naapurinlapsi sanoo teillä ollessaan:

Täällä oppii kaikkea yllättävää, kuten että joku voisi siitä suuttua.

tulevat kylään JOKA PÄIVÄ, kutsumatta. Jos lapseni on kutsunut kaverin tänne niin tottakai silloin kaveri kutsutaan myös syömään.

Mutta kun tuo tilanne menee näin ainakin 5 kertaa viikossa:

Naapurin lapset (1-3 kpl) ovat tulleet meille ja olleet parikin tuntia ja loppua vierailulle ei tunnu näkyvän. Aletaan olla kovin kyllästyneitä jokapäiväisiin vieraisiin. Ei millään viitsi joka päivä naapurin lapsia ruokkia.

Heillä on ruoka-aika aina myöhemmin kuin meillä, joten jäävät usein odottamaan että omat lapseni ovat syöneet. Jos alkaisin tarjoamaan heillekin ruoan joka kerta, eipä tarvitsisi heillä ruokaa enää kenenkään laittaa. Viikonloppuisin ovat meillä toisen päivän aina koko päivän ja toisenakin päivän vierailevat, joskus silloinkin koko päivän.

Ai niin ja karjalaiset juuret minullakin, mutta RAJANSA KAIKELLA.

Meillä on kolme poikaa, 10, 12 ja 14, ja varsinkin loma-aikoina kavereita näkyy päivittäin. Ja nälkäisiä ovat. Toki kysyn, maistuuko heille välipala tai ruoka, jos omilleni tarjoan.

Näin syksy- ja talviaikaan kavereita pyörii vähemmän täällä, kun on harrastukset ja muut.

Mutta ei tulisi mieleenkään olla tarjoamatta.

lapsia teillä on? Ja kuinka usein teillä on lapsivieraita? Ihmetyttää vaan...

että haluaako myös ruokaa? Meillä lapsivieraita pari kolme kertaa viikossa ja aina kysyn niiltä haluaako syödä välipalaa, ruokaa ym. Lapseni on myös aina saanut syötävää kavereillaan.

Sanoisin niin, jos ruokaa olisi ylimääräisellekin syöjälle.

ilman että asiasta on minun kanssani etukäteen sovittu. Ja syykin on selvä, lapsella on keliakia. En yksinkertaisesti luota kavereiden vanhempiin että osaisivat olla riittävän huolellisia ruuanlaitossa ja pystyisivät takaamaan lapselleni gluteenittoman aterian. Asiaan perehtymätön ei usein ymmärrä sitä tarkkuutta, mitä gluteenittoman ruuan valmistaminen vaatii ettei tule vahingossa kontaminaatiota (eli vahingossa ruokaan tulee vähäisiä määriä gluteenia). En myöskään edellytä, että kavereiden perheisiin hankittaisiin vartavasten kalliita erikoisruoka-aineita minun lastani varten.



Lapsi osaa onneksi itse jo sanoa ettei voi syödä tarjottuja ruokia ilman lupaa. Mutta en silti pidä siitä, että karjalaisemännät sitä ruokaa lähtisivät tuputtamaan.

kysyisinkin varmaan automaattisesti ottaako.

lapsia, ja yhteinen sopimus on että lapsi tai aikuinen soittaa ja kysyy käykö- koska on aika kurjaa jos lapsen kotona tehdään ruokaa ja sitten hän syökin naapurissa. Jos lapsi on syönyt kotonaan, ilman kysymistä voidaan tarjota jälkiruokaa. Ja välipalan saa kyllä aina. Ei ole yhtään perhettä jossa lapselle ei haluattaisi tarjota- ja monesti lapset syövätkin eri naapureissa. Olemme usein myös sopineet että jos jollakin on kiirettä tms erikoista, joku ruokkii naapurinkin lapset.

Mua ainakin ottaisi päähän jos oon tekemässä kotona perheen yhteistä ruokahetkeä ja vaikka jotain parempaa ja sitten lapsi on syönyt itsensä täyteen naapurissa- eikä siis osallistu. On kohteliasta kysyä lapsen perheeltä lupa.

kaverit jotka eivät lähde kotiin?? Lapsille kuuluu sanoa että nyt on aika lähteä. Säälittävää jos aikuinen ei pysty vetämään rajoja omassa kodissaan. Meillä kaverit käännytetään ovelta tai sanotaan että nyt on aika lähteä jo ihan siksikin että lapset saavat läksynsä tehtyä ja hetken rauhaa- ettei koko päivä ole kavereiden kanssa mehkaamista. Tyypillistä suomalaista- ei ole itsellä kanttia mihinkään ja selän takana puhutaan pahaa ja vihataan. Vaikka on ihan oman nössöyden syy.

ruokaa tekemään, niin kysyn myös kaverilta että onko sulla nälkä, ja syötkö sinäkin. Meillä on myös omat lapset saaneet kavereilla ruokaa jos ovat siellä olleet ruoka-aikana. Tosin olin heille siitä vihainen, kun menevät vieraissa syömään.

Ja sitten jos ei ole ihan heti menossa kotiinsa, niin antaisin ruokaa. Muut söisi vaikka sitten hieman vähemmän ruokaa ja enemmän leipää.

Pojan (3v4kk)eniten meil vierailevan kaverin (muutama kuukaus poikaa vanhempi tyttö) vanhehemmilt ei tarvi kysyy, vaan saadaan antaa ruokaa tai olla antamatta. Tarjoon tietysti aina, ja yleensä tyttö haluu syödä. Kukaan vanhemmist, ei oo kieltäny syömästä. Oon ihmetelly ku puhutaan, ettei lapset syö kasvisruokaa. Ainaki meil käyvät syö...

Mutta ensimmäinen kokemus lapsen kaverista kylässä oli sitten tälläinen. Aivan vieras lapsi, ekaa kertaa meillä käymässä, tulee keittiöön ja kysyy oisko teillä mitään syömistä. No sillä oli tunnin päästä kotiin meno aika juuri siksi että heillä olisi ruoka. Sanoin että teillä on tunnin päästä ruoka-aika joten en kyllä nyt viitsi antaa mitään.

Mutta en silti pidä siitä, että karjalaisemännät sitä ruokaa lähtisivät tuputtamaan.

Minä olen niin hämäläinen, kun voi olla, enkä jätä vierasta ilman sapuskaa!

Mikään ei ole niin ärsyttävää, kun kiireessä tehdä nälkäiselle lapselle ruokaa töiden päälle ja juuri kun se on valmista lapsi tulee ja ilmoittaa, söin juuri kaverilla, grrr.



Naapurin perhe taas taisi olla ikionnellisia, kun aloin ruokkimaan heidänkin poikaansa. Koskaan ei kukaan soittanut perään tai tullut ovelle hakemaan kotiin syömään. Koskaan ei tullut etääksi jääneen naapuriäidin kanssa asiasta puhetta, mutta nyt en enää uudestaan ryhtyisi moiseen.

oma lapsesi syö kaverin kotona? Mä pyydän tuossa tilanteessa kaveria vaikka soittaan kotiin ja kysyyn saako syödä, samaa olen omalleni sanonut, että soittaa jos joku tarjoaa ruokaa. Tietty jotain pientä välipalaa saa syödä ilman kysymättä, mutta ruokaa ei. meillä ainakin on toiminut.

...vai onko teillä ihan justiinsa kotona ruoka?)



Jos joku tietty lapsi alkaa säännöllisesti tekemään moista, neuvotellaan aiheesta hänen vanhempiensa kanssa. meillä on aina yllärivieraillekin ruokaa.

b) Ja kyllä, lapsi ei tietenkään syö ilman lupaa kylässä, aina pitää soittaa ja kysyä lupa. Olen olettanut, että kaikki tekee niin automaattisesti? En itsekään ilman lupaa tarjoa kenellekään ruokaa, tietenkään. Kyllä vanhemmalla on oikeus -ja velvollisuus- tietää mitä oma lapsi tekee. Älkää siis antako vieraille lapsile ruokaa ilman vanhempien lupaa.

tarjotaan kaikille paikallaoleville. (paitsi, että tämä mamma saattaa syödä karkkia lapsilta salaa). Olen tottunut lapsuudenkodissani äitini karjalaista perua olevaan vieraanvaraisuuteen ja halua jatkaa samaa perinnettä.

Mistäköhän muista asioista pitää soittaa kylässä olevan lapsen vahemmille, joiden pitää tietää mitä lapsi tekee? Pitääkö kysyä mitä saa leikkiä, saako lapsen kanssa lähteä ulos jne?

Itse tarjoan mielelläni ruokaa lasten kavereille, vaikka he asuisivat ihan naapurissa. Mieheni on niin pihi, että ei haluaisi ruokkia muiden lapsia. Aika monet haukut olen saanut niskaani tämän takia.

Yleensä tarjoaisin naapurinlapsellekin, mutta eräs lapsista on sellainen hyvin röyhkeä luonteeltaan ja hänelle varmaan sanoisin, että nyt sinun on aika lähteä kotiin syömään.

juuri kun katat pöytää että omat lapsesi saavat sapuskaa, naapurinlapsi on teillä leikkimässä ja hän kysyy: "Saanko minäkin syödä?"

Mitä sanot?