Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Miten paljon "omaa aikaa" pienten lasten kotiäiti tarvitsee/ansaitsee??

Vierailija
03.11.2010 |

Meillä on miehen kanssa jatkuva riitä päällä siitä, että minä koen saavani jatkuvasti liian vähän omaa aikaa (=aikaa poissa lasten luota, eli aikaa jolloin ei tarvitse olla joka sekunti "hälytysvalmiudessa").



Miehellä on vaativa työ johon kuuluu paljon matkustamista, pahimmillaan joudun olemaan lähes kaksi viikkoa putkeen yksin lasten kanssa (lapset 1,5 v ja 3,5 v.).



Minulla ei ole mitään mahdollisuutta omiin harrastuksiin. Mies tekee pitkiä työpäiviä, tai siis tulee töistä myöhään (menee töihin useimmiten klo 10 aikaan). Työpäivän jälkeen mies on ymmärrettävästi väsynyt, ja haluaa levätä. Lasten kanssa kyllä tykkää olla. Mies on kotona niin myöhään että oikein mihinkään jumppaan en ehdi, lenkille silloin tällöin, mutta useimmiten teen illalla niitä kotihommia jotka päivällä ovat jääneet rästiin.



Mies nukkuu aamuisin pitkään (klo 09 asti), joten hoidan lasten aamupuuhat yksin. Kahtena iltana viikossa miehellä on oma harrastus, tosin sekin on viime aikoina jäänyt vähemmälle työmatkojen takia. Minulla ei säännöllisiä harrastuksia ole lasten syntymän jälkeen ollut.



Olen pitänyt kirjaa "omasta ajasta", tässä esimerkki viime viikolta:



-Maanantai: koko päivä yksin lasten kanssa, mies matkalla

- Tiistai: Mies edelleen matkoilla

- Keskiviikko: mies kotiin matkoilta illalla myöhään

- Torstai: 1 tunti omaa aikaa perhekerhossa jossa lapset viereisessä huoneessa hoitajien kanssa

- Perjantai: 1 tunti omaa aikaa kun mies leikki lasten kanssa illalla olohuoneessa ja minä silitin vaatteita kodinhoitohuoneessa + kävin YKSIN suihkussa (siihen on mahdollisuus ehkä kerran kahdessa viikossa)

- Lauantai: 1 tunti omaa aikaa ruokakaupassa.

- Sunnuntai: ei omaa aikaa, mutta oltiin koko päivä yhdessä perheen kanssa.



Samalla viikolla mies kävi 2 kertaa tunnin juoksulenkillä, hänelläkään ei ollut muuta "omaa aikaa" jos (ja kun) työssä oloa ei lasketa.



Lapset nukkuvat päiväunta yhtäaikaa n. tunnin päivässä, ja se on miehen mielestä minun omaa aikaa kun saan vaan vetelehtiä tietokoneella jne. Useimmiten se aika menee ruuanlaittoon, pyykkihommiin, leivontaan yms.



Ja lisään vielä että mies ei tee mitään kotihommia, korkeintaan siivoaa omat jälkensä.



Ne jotka jaksoivat lukea pitkän valitukseni loppuun asti, onko tämä TEIDÄN mielestänne ihan oikeudenmukaista? Miten paljon teillä on omaa aikaa?



Onko tämä ikuisuuskysymys että kenen työ on raskaampaa, sen joka on kotona vai sen joka on töissä? Kummalla on oikeus levähtää illalla päivän päätteeksi? Tietenkin molemmilla pitäisi olla siihen mahdollisuus, mutta meillä se ei vaan millään järjesty. Miehen matkat tulevat lyhyellä varoitusajalla, jos tänään päätän että menen tiistaina jumppaan niin maanantaina saatan kuulla ettei se onnistukaan.



T. eräs pian pimahtava kotiäiti



ps. terveisiä tutuille jotka tästä tunnistivat, he tosin ovat jo valituksiani ennenkin kuulleet! :)

Kommentit (78)

Vierailija
61/78 |
04.11.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

mutta joskus siitä tulee riitaa ja mua häiritsee tosi paljon mun miehen asenne (suuttuneena) muhun. Sillon kun ei ole riitaa, asiat sujuu ja saisin paljonkin omaa aikaa. Jos siitä tulee riitaa, niin sitten mies alkaa pitään itseensä erityisen tärkeenä ja ylimielisenä mua kohtaan, suorastaan sovinistina.

Vierailija
62/78 |
04.11.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Se on lapsen ja miehenkin etu. Äidin pitää päästä kampaajalle, hierojalle ja vaikka kosmetologillekin, jos tällaiseen kokee tarvetta. Äidin pitää päästä myös kuntoilemaan edes muutaman kerran viikossa. Tämähän ei ole edes suositusten mukainen määrä terveyttä ylläpitävää liikuntaa.



Äidin pitää päästä joskus teatteriin tai konserttiin, jos hän sellaisesta tykkää. Tai vaikka baariin kavereiden kanssa.



Jokaisen äidin pitää saada rentoutua haluamallaan tavalla. j Se ei ole lapsilta tai mieheltä pois vaan päinvastoin.



Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
63/78 |
04.11.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

miksi et vaan painu kaupungille shoppailemaan ja kahvittelemaan silloin, kun miehesi ON kotona? Silloinhan hänen on pakko ottaa vastuuta kodista ja perheestä, tuskin hän sentään mikään tunteeton psykopaatti on...



Ja te naiset, jotka valitatte kaiken vapaa-ajan kuluvan kotitöissä, mitä ihmettä te teette? Putsaatte hammasharjalla joka nurkan kiiltäväksi joka ilta?? Meillä menee kotitöihin päivittäin ehkä noin puoli tuntia, viikonloppuisin enemmän, kun siivotaan perusteellisemmin. Kuitenkin molemmille jää vähintään pari tuntia omaa aikaa jokaikinen päivä, vaikka käymme töissä täysipäiväisesti.

Vierailija
64/78 |
04.11.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

erotuksella, että mä puskin sinne viikkoon ne omat harrastusajat. Joko aamulla, illalla tai jossain välissä kun mies on kotona. Onneksi meillä mies on yhtä urheiluhullu, joten ymmärtää hyvin, että niin krpppani kuin pääni tarvitsee treeniä :) Ja jos viikolla ei ehdi niin viikonloppuna pitäisi kyllä ehtiä.



Ja lohdutukse sana; oma aikasi tulee kasvamaan koko ajan kun muksut kasvaa. Minä pääsen miehen työreissujen aikanakin nykyään salille, koska muksut ovat jo 7v ja 8v :)



Ja lopeta se kämpän puunaus, ei aina tarvi olla jotain kotityötä tekemässä!! Ei ne miehetkään olisi, jos kotona olisivat.

Vierailija
65/78 |
04.11.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset


Ensinnäkin meitä ihmisiä ja perheitä on niin monenlaisia että ei ole yhtä oikeaa määrää "omaa aikaa". Minulla ainakin on ollut eri vaiheissa perhe-elämää hyvin erilaiset tunteet siitä kuinka rankkaa on ja mikä on omaa aikaa jne.



Esikoinen nukkui 4kk iästä reilun vuoden joka yö 11 tuntia kunhan heräämättä. Silloin sain mielestäni hyvin omaa aikaa myös iltaisin kun vauva oli nukkumassa. Toinen vauva taas ei nukkunut juuri koskaan tuntia pidempään jos en ollut vieressä silittelemässä heti kun vähän havahtui. Pahimmillaan en kerennyt hampaita pestä itseltäni missään välissä lapsen nukutuksen jälkeen kun heräili niin tiheään ja joutui kantamaan jne. kunnes jossain vaiheessa yötä nukahdin vauvan kanssa yhdessä sänkyyn. Eli kakkosen aikana ei ollut sellaista käsitettä kuin oma aika lapsen nukkuessa. Jos joskus harvoin lapsi nukkuikin hyvin niin kuitenkin itse odotti jatkuvasti milloin herätys tulee eli oli valmiudessa. Kakkoselta löytyikin myöhemmin laajat allergiat, refluksi, astma jne.



Se että vaatii omaa aikaa on mielestäni reilua myös lapsia kohtaan jos omaa aikaa kaipaa. Marttyyriäiti joka selviää valittamatta tai valittaen taitaa olla lapselle tosi huono vaihtoehto. Silloin koko perhe kärsii ja lapset saa todella huonon perhemallin.



AP:n tilanne ei kuulosta todellakaan reilulta. Voisiko AP kysyä mitä mieltä mies olisi siitä että hänkin lähtisi töihin ja siinä tapauksessa kotityöt jne jaettaisiin tasan. Jos miehelle ei tämä sovi niin ehkä hän voisi sitten taipua paremmin siihen että maksaa lapsille hoitajan esim. neljäksi tunniksi joka viikko. Ja kannattaisi selittää miehelle että hoitajan maksuista ei sitten valiteta koska se pilaa siitä saatavan hyödyn.



Vielä parempi ratkaisu olisi varmaankin lähteä jollekkin parisuhdeleirille tai parisuhdeterapiaan. Siellähän mies voisi kysyä ihan ammattilaiselta onko tilanne heidän mielestä reilu.



Ja Ap:n kannattaa itse tehdä omaksi hyväksi mahdollisimman paljon. Lasten päiväuni aikaan ei kannata tehdä kotitöitä vaan rentoutua mahdollisuuksien mukaan. Ehkä silloin kannattaisi käydä suihkussa ja juoda rauhassa kahvi (toki lapset saattaa toisinaan herätä kesken kaiken mutta ainakin joskus voisi saada nauttia rauhallisesta suihkusta, kahvihetkestä jne).





Tsemppiä ja jaksamista.



Vierailija
66/78 |
04.11.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Joka päivä omaa aikaa 3 h kun lapset preschoolissa. Iltaisin mies katsoo lapsia/laittaa lapset nukkumaan ja joskus viikonloppuisin miehen äiti/lastenvahti, niin päästään kahdestaan miehen kanssa johonkin.



En koe, että olisi raskasta. Mutta täällä ulkomailla äitiys onkin helpompaa, ei tarvitse kokea huonoa omaatuntoa siitä, että saa apua lastenhoidon kanssa, vaan päinvastoin siihen kannustetaan.



Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
67/78 |
04.11.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Hei!



Miehesi työ kuulostaa sellaiselta, josta maksetaan hyvää palkkaa. Olisiko teillä varaa palkata lastenhoitaja vaikka pari kertaa viikossa, niin että pääsisit jumppaan etkä olisi riippuvainen miehen työmatkoista ja kotiintulosta?



Tai voisitko sopia vuorottelusta jonkun tutun äidin kanssa? Eli hoitaisitte vuorotellen toistenne lapsia, niin että toinen pääsisi jumppaan?



Kuulostaa siltä, että miehesi työ vie niin paljon aikaa, ettei hänellä ole enempää resursseja lastenhoitoon. Mutta jos siitä saa vastaavasti paljon rahaa, niin sittenhän mies voi hoitaa omaa "lastenhoito-osuuttaan" palkkaamalla lastenhoitajan.

Vierailija
68/78 |
04.11.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Älytön ajatus pikkkulapsivaiheessa, että rahat ovat vain miehen, jos ne ovat miehen palkkaa. Kotona pieniä lapsia hoitava äiti tekee oman osuutensa perheyrityksessä hoitamalla yhteisiä lapsia ja suuren osan kotitöistä - ja ansaitsee siten osuutensa myös yhteisistä rahoista. Jos mies on sitä mieltä, ettei ansaitse, niin kasvu on pahasti kesken. Ulkopuolisen hoitajan ja kotityön tekijän palkkaaminen sopii vertauskohdaksi. Mikäs se minimipalkka olikaan Suomessa?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
69/78 |
04.11.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Oman ajan tarve on yksilöllistä ja joku pärjää vähemmällä ja joku tarvitsee enemmän, joku ei melkein ollenkaan.



Teillä tuo tilanne ei ole myöskään reilu.



Miehen työ on vaativaa ja paljon matkoja, tarkoittanee sitä että hänen on pakko latautua vapaa-ajalla jaksaakseen töissä. Samalla tuo tarkoittanee sitä että mies on hyvätuloinen.



Tuolla yhtälöllä miehen kyllä reiluuden ja perheen yhteisen hyvinvoinnin nimissä tulisi kustantaa sinulle tarvitsemasi määrä lastenhoitajan palvelusta, että pääset harrastamaan, viettämään omaa aikaa, näkemään ystäviä jne. jne.



Toimisiko au pairin ottaminen, olisiko yksi huone hänen käyttöönsä jne?



Meillä miehellä normi 8-16-työ ja syömme yhdessä ruuan, jonka hyvin usein valmistan minä, mutten iana, eikä se ole sääntö. Sen jälkeen minä olen vapaa. Eli ruuan jälkeen mies siistii keittiön ja vastaa lasten iltapuuhista unille menoon asti. Tietysti niinä iltoina sitten näin ei ole kun miehellä on joku meno, mitä tapahtuu ehkä parina-kolmena iltana viikossa. Minusta tämä on riittävä oma aika minulle ja enimmäkseen tieto siitä että olen vapaa menemään jo riittää ja touhuan hyvillä mielin kotihommia ja olen perheen parissa ns. oman ajan sijaan, tosin pienne huokaisun pidän kyllä päivittäin heti ruuan päälle "omaa aikaa" lehden tms. parissa jollei miehellä ole ihan heti harastus tms. Enkä suinkaan edes malttaisi olla pois paikalta kuin silloin tällöin vaan lasten mennessä unille illalla.





Vierailija
70/78 |
04.11.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Miehesi on itsekäs sika! Paras ratkaisu sinun kannaltasi olisi ehkä mennä myös töihin ja laittaa lapset tarhaan.



Nimittäin tilanteesi kuulostaa siltä, että tuolla menolla tulette joka tapauksessa päätymään pian avioeroon ja silloin sinun tilanteesi on parempi, kun sinulla on työpaikka ja työkokemusta.



Ja toisaalta, kun myös sinä ansaitset omaa rahaa, miehesikään ei voi enää perustella osallistumattomuuttaan lastenhoitoon sillä, että hän käy töissä ja sinä vain lepäilet kotona.



Hyvä idea voisi myös olla se, että jätät lapset miehen hoitoon vaikka viikonlopuksi ja lähdet itse käymään jossain (esim. vanhempiesi luona). Näin miehesikin saisi vähän käsitystä siitä, millaista lepoa se lastenhoito on. Miehesi ehkä protestoi, mutta älä kuuntele. Kävele vaan ulos saman tien, kun mies on astunut ovesta sisään!



Eikö teillä muuten ole muita läheisiä, jotka voisivat auttaa lastenhoidossa? Sisaruksia tai vanhempia?



Tavalla tai toisella sinun on järjestettävä itsellesi vapaata, koska muuten tosiaan pimahdat eikä se varmasti ole lastenkaan etu.



Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
71/78 |
04.11.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

joiden mielestä äiti ei tarvitse lainkaan sellaista aikaa, että lapset ovat jonkun muun vastuulla. Jos perheessä on isä, tietenkin lastenhoito kuuluu myös hänelle.



Ap, kuulostaa todella pahalta, että miehesi suuttuu noin herkästi, on todella itsekäs. Jos tilanne ei muutu, ero taitaisi olla huonoista ratkaisuista paras.

Vierailija
72/78 |
04.11.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Lisäisin vielä, että jos lapset eivät koskaan ole isän kanssa keskenään, niin heidän suhteensa isään ei pääse kehittymään kunnolla. Isä ja lapset tarvitsevat yhteistä aikaa oppiakseen tuntemaan toisensa kunnolla! Jos äiti on aina läsnä, hän tulkitsee tunteita ja tarpeita toisten puolesta ("nyt lapsella on nälkä"/"vaihda vaippa" / "nyt hän väsyi"/ "isi haluaa nyt katsoa telkkaria"). 24/7 läsnäoleva äiti tekee karhunpalveluksen sekä lapselle että isälle!

joiden mielestä äiti ei tarvitse lainkaan sellaista aikaa, että lapset ovat jonkun muun vastuulla. Jos perheessä on isä, tietenkin lastenhoito kuuluu myös hänelle.

Ap, kuulostaa todella pahalta, että miehesi suuttuu noin herkästi, on todella itsekäs. Jos tilanne ei muutu, ero taitaisi olla huonoista ratkaisuista paras.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
73/78 |
04.11.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Miehen mielestä minä saan olla kotona lomalla ja hän uhrautuu tekemällä raskasta työtä. Mitä minä siihen enää voin sanoa? ap

Koetappa sanoa seuraavan kerran että jos kotona saa lomailla niin silloinhan mies voi vaikka "lomailla" viikoittain kahtena iltana kotona, sehän käy samalla siitä levosta työnpäälle. Ja sinä menet näinä iltoina sitten jumppaan/lenkille tai mitä lie mutta häivyt näkyvistä kuitenkin...

Vierailija
74/78 |
04.11.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

sitten kun menee töihin, saa huomata, että sitten sitä aikaa ei todellakaan ole edes sitä vähää kuin ennen. Eikö ap sulla ole ketään ystävää, joka olisi myös kotona, jonka kanssa voisitte vuorotella lastenhoidossa tai ketään naapuria tms. jonka voisi palkata hoitamaan lapsia. Ei se aina ole niin helppoa miehelläkään, olla töissä aamusta iltaan ja kun toivoo ihan samoin että saisi hetken huokaista ja vaikka istua 10min nojatuolissa, niin pitäisikin olla heti valmiina viemään lapset tuntikausiksi leikkipuistoon.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
75/78 |
04.11.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

ettei tarvitse olla hyppäämässä johonkin, kun joku vinkaisee.



Meillä miehellä on työn lisäksi harrastus, jonka takia hän on toisinaan viikonloppuja pois. Mutta hän kompensoi niitä minulle AINA ja ihan omatoimisesti, kun ymmärtää, että minäkin olen ihminen, ja lapset ovat meidän yhteisiä. Nytkin kun hän oli viikonlopun pois, hän piti sitten maanantaina vapaan töistä ja huolehti lapset ja kodin, ja silloin minulla on lupa tehdä mitä haluan, käydä shoppailemassa, lenkillä, kylässä, tai vaan nukkua vaikka parit päiväunetkin ;)



Lisäksi arkiaamuisin mies hoitaa esikoisen aamupuuhat ja minä nukun vauvan kanssa puoli kahdeksaan, kunnes mies lähtee töihin. Lisäksi mies hoitaa ruokaostokset ja muut pakolliset jutut, ettei minun tarvitse revetä lasten kanssa väkisin minnekään. Iltaisin voin käydä itsekseni kaupoilla tai ystävillä hetken aikaa, jos kaipaan pääkopalle tuuletusta. Mies hoitaa myös esikoisen iltapuuhat, ja minä huolehdin vauvan. Tällaiset työnjaot vähentävät kuormitusta huomattavasti...



Lisäksi minullakin on harrastus, mutta siihen ei mene kyllä matkoineen kuin alle 2 tuntia viikossa.

Vierailija
76/78 |
04.11.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

minä käyn yleensä aina yksin suihkussa... Muuten ei ole paljon omaa aikaa, jos ei lasketa sitä aikaa, kun lapsi on päiväunilla. Yhden lapsen (1v3kk) kanssa näinkin jaksaa, kahden tai useamman kanssa varmasti tarvitsisin omaa aikaa.

Eikö ole mahdollista, että kävisit vaikka joskus lenkillä, jumpassa tms. yksin, kun mies on kotona? Tai aivan sama vaikka käyt taidenäyttelyssä, mutta jotain muuta kun kotitöitä silloin, kun sinulla on omaa aikaa!

Vierailija
77/78 |
23.01.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Omaa aikaa,omaa aikaa! Mistä hitosta tuo termi on keksitty. Mieluummin sopis noille oman ajan uikuttajille termi laiskottelu😡!

Olkaa kiitollisia jos olette saaneet lapsia, kaikille ei sitä onnea suoda!

Lopettakaa valittaminen ja keskittykää mauttimaan lapsistanne ja heidän kanssa touhuamisesta!

Ps lapset ovat kuitenkin lainaa vain! Sitten saatte omaa aikaa, omaa aikaa ka vielä ketran laiskoille omas aikaa!!!!6

Vierailija
78/78 |
23.01.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Palkatkaa nyt hyvänen aika lastenhoitaja kotiin käymään kerran viikossa vaikka kolmeksi tunniksi. Jos mies on matkalla, se on sinun omaa aikaa ja jos mies on kotona, teette jotain kahdestaan. Mies saa omaa aikaa iltaisin työmatkalla.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: yksi kaksi yksi